Työhyvinvoinnin edistäminen on paitsi epäkohtiin puuttumista, myös olennaiselta osin potentiaalien ja vahvuuksien tunnistamista ja vahvistamista. Suomen Fysioterapeuttien työhyvinvointiaiheisessa webinaarissa 22.4. puhunut Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen on positiivisten näkökulmien puolestapuhuja. Hän näkee työhyvinvoinnin kehittämisen aitona myönteisen hyvän edistämisenä.
Ihminen kestää lyhytkestoista kuormitusta ja stressiä hyvin, mutta jos puristamisen tarve jatkuu päivästä ja kuukaudesta toiseen, palautuminen sakkaa ja kuormitus kasaantuu. Tämä on hyvä tunnistaa ajoissa. Kuten myös se, että kuormitusta aiheuttaa työn ja omien työskentelytapojen ohella koko muu elämä.
Työhyvinvoinnin edistäminen nähdään usein organisaatiossa ylhäältä alaspäin suuntautuvana, mutta Hakanen korostaa myös johtajien ja esihenkilöiden oman hyvinvoinnin tärkeyttä. Se on omiaan luomaan myönteistä kehää. Parhaimmillaan hyvä johtaminen tukee ja tuo turvaa, mutta samaan aikaan tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden säätää omaa työtään. Tämä kasvattaa motivaatiota ja ehkäisee ongelmia.
Hakanen nostaa esityksessään kolme työhyvinvoinnin kannalta keskeistä käsitettä: työssä tylsistymisen, työn imun ja työn tuunauksen.
Hakasen mukaansa työssä tylsistyminen on edelleen huonosti tunnettu työhyvinvoinnin tabu. Sitä esiintyy paljon, mutta siitä puhutaan vähän.
– Korona-ajan alussa huomattiin, että muuttuva työ, joka ei antanutkaan enää mahdollisuutta aiemman kaltaiseen monipuoliseen tekemiseen, aiheutti ylikuormituksen sijaan eräänlaista alikuormitusta – tylsistymistä, hän kertoo.
Joskus työssä tylsistyminen on lyhytkestoista, passiivista tylsistymistä, jota aiheuttavat esimerkiksi epästimuloivat tehtävät. Se voi kuitenkin muuttua pitkäkestoiseksi, mikäli työ rutinoituu, eikä enää tarjoa innostumisen elämyksiä. Myös toimimattomat järjestelmät ja muut perustyötä vaikeuttavat tekijät, tai työpaikan vääränlainen arvomaailma, voivat kadottaa omasta työstä parhaan viretason.
Tylsistymisen vastakohtana voidaan nähdä työn imu, eli tilanne, jossa olemme hyvin motivoituneita ja meillä on halua tsempata. Se tuo työhön energisyyttä, tarmokkuutta ja resilienssiä. Hyvää flowta, joka on myös henkilöstä toiseen tarttuvaa.
– Työn imusta seuraa yleisesti ottaen parempaa työstä suoriutumista, korkeampaa tuottavuutta, myönteisiä asenteita ja näiden kaikkien myötä parempaa terveyttä ja työkykyä, Hakanen summaa.
Rajansa toki on tässäkin. Työn imun kielteinen peilikuva on työholismi, joka voi sekin johtaa ylikuormitukseen ja stressiin.
Hakanen muistuttaa, että työtä voi tehdä monin eri tavoin. Työn tuunauksella voidaan muuttaa omasta työstä pieniä asioita, ja näin tehdä siitä mielekkäämpää sekä saada se vastaamaan paremmin omia vahvuuksia ja arvoja.
– Työn tuunaaminen voi lähteä pohdinnasta, miksi oma työ on tärkeää ja mihin se liittyy, hän neuvoo.
– Käytännössä se voi olla työn rajojen ja sisällön muokkaamista, oman osaamisen kehittämistä ja uuden oppimista tai hyvän lisäämistä sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta.
Hakanen näkee johtamisen palvelutehtävänä. Palveleva johtaja on tiimipelaaja, joka tähtää oman joukkueensa onnistumiseen yhteisessä tavoitteessa. Hyvä johtaja on myös ihmislähtöinen ja inhimillinen. Hän huolehtii perusasioista ja vahvistaa hyvää. Hän mahdollistaa työntekijöiden itseohjautuvuuden, mutta ei silti jätä heitä ilman tukea.
Hakanen kehottaa keskittymään onnistumisiin. Lisäksi hän muistuttaa, että mahdollisuudet arvioida ja kehittää omaa työtä ovat parasta mahdollista maaperää työn imulle.
Tallenne on katsottavissa 23.4.-7.5.2024 välisen ajan: https://youtu.be/Yx1TKUZI1Wk
