eAsiointi
05/10/2018

Kelan päätökset tyrmistyttävät

Kela käynnisti keväällä vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hankintamenettelyn, jonka tulokset on annettu palveluntuottajille Eteläisen vakuutuspiirin osalta tällä viikolla. Hankintamenettely poikkesi aikaisemmasta keskeisesti siten, että laadun painotus laski 50 prosentista 20 prosenttiin.

Kela tarkastelee osaamista vain määrän, mutta ei laadun suhteen

Kela painottaa kilpailutuksessa laadun osuutta 20 %:n verran. Sopimuksen voi saada myös täysin ilman laatupisteitä, jos tarjouksen hinta on riittävän alhainen. Kela määrittelee laadun koostuvan terapeutin täydennyskoulutuksesta ja työkokemuksesta. Fysioterapeuttien osalta laatuun vaikutti myös toimitila. Siksi fysioterapeuttien osaamisen painotus oli vielä muita terapeuttiryhmiä alhaisempi.

Kilpailutuksen merkittävinä ongelmina olivat matalat asteikot, jonka vuoksi pitkälle erikoistuneiden osaamista ei huomioitu.  Kelan kilpailutuksessa ei myöskään kysytty opintopisteiden sisältöä. Vain terapeutin koulutuksen määrällä oli merkitystä 15,5 opintopisteeseen asti. Koska sisältöä ei tarkasteltu, koulutuksen laatu ei välttämättä vastaa vaativan kuntoutuksen erilaisten asiakas- ja ikäryhmien tarpeita.

– Liiton jäsenyhdistys, Lasten Fysioterapia ry on ilmaissut jo huolensa, että esimerkiksi iso joukko lasten fysioterapeuteista on jäänyt vailla sopimusta. Tämä oli mahdollista, koska Kelan kilpailutuksessa osaamisen suuntautumista ei huomioitu lainkaan. Tuntuu erikoiselle, sillä Kelan vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta nimenomaan suuri osa kohdistuu lapsiin ja nuoriin, toteaa Suomen Fysioterapeutit ry:n puheenjohtaja Tiina Mäkinen.

Täydennyskoulutus ja työkokemus ovat tärkeitä laadun varmistamiseksi. Eteläisessä piirissä sopimusta vaille jäi paljon yrityksiä, joilla oli täydet laatupisteet. Huolestuttavan suurella osalla laatupisteet olivat matalat siitäkin huolimatta, että asteikko oli matala. Vain 64 prosenttia sai täydet laatupisteet hyväksytyistä yrityksistä.

– Asiakaskunta on todella vaativaa ja siksi täydennyskoulutuksen merkitys on erittäin tärkeä, huomauttaa Mäkinen.

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkailla on vähintään merkittäviä toimintakyvyn ongelmia. Heillä on usein vaikeuksia selviytyä arjen toiminnoista. Neurologinen kuntoutus on yksi erityisosaamisalue, joka on keskeistä vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa.

– Asiaa voisi verrata vaikka vastavalmistuneeseen lääkäriin ja erikoistuneeseen lääkäriin, kuten neurologiin. Onhan heidänkin osaaminen ja sen perusteella maksettava korvaus erilainen. Miksi tätä ei ymmärretä vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa, fysioterapiassa, kysyy Mäkinen.

Kuka valvoo Kelan laatua?

Kela on perustellut kilpailutuksen muutosta Kelan ja Aalto Yliopiston yhteisellä työryhmän raportilla. Suomen Fysioterapeutit on yhteistyössä Kuntoutusalan Asiantuntijoiden kanssa tutkinut raportin sisältöä.

– Raportista ilmenee huomattavia puutteita ja niistä on tehty virheellisiä johtopäätöksiä Kelan oman kilpailutustoiminnan kehittämiseen.  On pöyristyttävää, että näin radikaaleja muutoksia perustellaan raportilla, jonka laadussa on huomattavia puutteita. Tämä on johtanut vääriin loppupäätelmiin, huomauttaa Tiina Mäkinen.

Tällä viikolla Kela on kumonnut aiemmin tekemät hankintapäätökset vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta. Markkinaoikeus ei ole pitänyt hyväksyttävänä sitä, että tarjottavien tulkkien laatupisteiden saamisen edellytys oli se, että tulkit piti nimetä jo tarjousta jätettäessä. – Terapeutit piti nimetä myös kuntoutuksen kilpailutuksessa, jatkaa Mäkinen.

Markkinaoikeuden päätöksen jälkeen Kelan ylin johto on päättänyt, että käynnissä olevan kuntoutuksen kilpailutuksen prosessi selvitetään. Selvityksen jälkeen Kela päättää, toteutetaanko kuntoutuksen hankinnat käynnissä olevan kilpailutuksen pohjalta.

– Ainoana vaihtoehtona on, että hankintoja ei toteuteta tarjouskilpailun mukaisena, toteaa Tiina Mäkinen ykskantaan.

 

Lisätietoja:
Suomen Fysioterapeutit ry:n puheenjohtaja Tiina Mäkinen, puh. 040 5077382