Liity jäseneksi
eAsiointi
18/11/2022

Liikunnallinen sydänkuntoutus vähentää terveydenhuollon kustannuksia ja parantaa potilaiden elämänlaatua

Suomen Fysioterapeuttien Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus -fysioterapiasuositusta on päivitetty. Tutkimustiedolla vahvistetun päivityksen mukaan säännöllinen kestävyysliikunta, lihasvoimaharjoittelu ja riittävä arkiaktiivisuus ovat potilaan iästä ja sukupuolesta riippumatta keskeinen osa sepelvaltimotautipotilaan kuntoutumista läpi elämän.

Sydänpotilaan kuntoutus on suunnitelmallista, tavoitteellista ja monialaista terveydenhuollon ammattilaisten ohjaamaa toimintaa. Sydänkuntoutuksen tavoitteena on sydänpotilaan toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, elämänlaadun ja hyvinvoinnin säilyminen tai parantuminen sekä työikäisillä työkyvyn säilyminen, lisääntyminen tai sen palautuminen.

Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus -suosituspäivitys vahvistaa aiempaa tutkimustietoa. Liikuntaa sisältävä sepelvaltimotautipotilaiden kuntoutus vähentää merkittävästi sepelvaltimotaudista johtuvia sydäntapahtumia, jolloin elämänlaatu paranee verrattuna tavanomaiseen sepelvaltimotautipotilaan jatkohoitoon.

Kunto kohoaa ja vaaratekijöissä, kuten verenpaineessa ja veren rasva-arvoissa, tapahtuu suotuisia muutoksia, tiivistää suositusryhmän puheenjohtaja Arto Hautala.

Suositukseen päivitetty uusin tutkimustieto osoittaa säännölliseen liikuntaan perustuvaan sydänkuntoutuksen olevan terveydenhuollon resursseja säästävää kustannusvaikuttavaa toimintaa verrattuna tavanomaiseen jatkohoitoon. Säästöjä tuottaa muun muassa sairaalahoidon tarpeen vähentyminen.

Avo- ja laitoskuntoutus näyttävät tutkimusten mukaan parantavan yhtä tehokkaasti terveyteen liittyvää elämänlaatua ja sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä sydäntapahtuman jälkeen. Lisäksi etäkuntoutuksen toimintamallit lisäävät fyysistä toimintakykyä ja aktiivisuutta ja vähentävät masennusoireita yhtä paljon kuin suositusten mukaan toteutettu sydänkuntoutus.

Liikuntaharjoittelun lisäksi sydänkuntoutuksen avaintekijöitä ovat potilaan tilan arviointi, fyysisen aktiivisuuden ohjaus, ravinto-ohjaus, painonhallinta, veren rasva-arvojen optimointi, kohonneen verenpaineen hoito, tupakoinnin lopettaminen ja psyykkisestä sekä sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen.

Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus alkaa jo sairaalassa yksilölliset tekijät huomioiden.

Tavoitteena on, että potilas oppii ja rohkaistuu liikkumaan säännöllisesti, riittävän kuormittavasti ja turvallisesti, Hautala painottaa.

Kuntoutuskäytännön sekä yksilöllisen tavoitteen tulee olla kirjattu ja yhdessä potilaan hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvien kanssa sovittu. Hoitava lääkäri ja fysioterapeutti ovat keskeisessä asemassa potilaan ohjaamisessa kuntoutukseen. Kuntoutussuunnitelma tulee tehdä jo sairaalassa, ja siitä tulee käydä ilmi, miten, missä ja milloin kuntoutus toteutuu.

Suomen Fysioterapeuttien laatimat Hyvä fysioterapiakäytäntö -suositukset ovat tutkimustietoon perustuvia, suomalaiseen terveydenhuoltoon soveltuvia fysioterapiasuosituksia, joilla edistetään näyttöön perustuvaa työskentelyotetta fysioterapia-alalla.

Lisätietoja

Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus -fysioterapiasuositus

Arto Hautala, suositustyöryhmän puheenjohtaja
Fysioterapian ja kuntoutuksen apulaisprofessori
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän Yliopisto
arto.j.hautala@jyu.fi
p. 046 9200 313

Renja Karhunen, kokoava kirjoittaja
Fysioterapeutti, TtK
Kuopion yliopistollinen sairaala
renja.karhunen@gmail.com

Liikunnallinen sydänkuntoutus vähentää terveydenhuollon kustannuksia ja parantaa potilaiden elämänlaatua

Juho Korpi

kehittämisasiantuntija
(yhteiskunnalliset ja ammatilliset asiat)

p. 0400 166 506
juho.korpi@suomenfysioterapeutit.fi
KorpiJuho

» Lähetä suojattu sähköposti
(muista lisätä viestiin puhelinnumerosi, saat siihen turvapostin salasana)