Liity jäseneksi
eAsiointi
06/04/2022

Onko kuntatyöntekijälle varaa maksaa parempaa palkkaa?

Kuntasektorin työtaistelutoimet ovat tällä sopimuskierroksella kiivaampia kuin vuosikausiin. Eri palkansaajajärjestöt ovat kohdentaneet erilaisia työtaistelutoimia kaupunkeihin, sairaanhoitopiireihin, kouluihin ja moniin muihin kuntasektorin toimintoihin. Neuvottelujen keskiössä ovat jälleen kerran palkankorotukset.

Työtaistelutoimilla pyritään vauhdittamaan työehtosopimusneuvotteluja. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat (KT) keskeytti neuvottelut helmikuun lopussa, koska katsoi palkansaajajärjestöjen palkankorotusvaatimusten olevan liian kovia1.  Omaa ehdotusta KT ei jättänyt2, mutta valtakunnansovittelijan ensimmäisen ehdotuksen se olisi hyväksynyt3. Esityksessä sote-alan palkkoihin tehtävä yleiskorotus olisi ollut 1,0 % vuonna 2022 ja 0,6 %  vuonna 20234. Esitys olisi heikentänyt työntekijöiden ostovoimaa selvästi. Palkkaohjelmaa esityksessä ei ollut lainkaan. Palkkaeroja olisi korjattu ainoastaan paikallisilla järjestelyerillä (1,0 % vuonna 2022 ja 0,6 % vuonna 2023) 4.

Työehtosopimusneuvotteluissa on useaan kertaan osoitettu, että matematiikka on katsojan silmässä. KT on laskenut palkansaajajärjestöjen esittämien palkkaohjelmien maksavan 12,4 miljardia euroa viiden vuoden aikana1. Palkansaajajärjestöjen näkemykset kustannuksista ovat olleet huomattavasti pienempiä. Mediassa on jäänyt epäselväksi, miten laskelmia on tehty ja mitä esitetyt summat tosiasiassa pitävät sisällään.

Tässä blogissa tarkastellaan fysioterapeuttien palkkatasoa kuntasektorilla sekä erilasia palkankorotustarpeita ja niiden kustannusvaikutuksia.

 

Fysioterapeutin palkka on huonompi kuin muilla kuntasektorin työntekijöillä

Vuonna 2020 kuntasektorilla työskenteli kuukausipalkalla 3 643 fysioterapeuttia, joista 83 % oli kokoaikatyössä5. Fysioterapeuttien mediaanipalkka (säännöllisen työajan ansio) oli 2 727 euroa kuukaudessa, josta peruspalkan osuus oli 93 %5. Fysioterapeuttien osalta henkilöstömenot olivat arviolta* 150 miljoonaa euroa.

Terveydenhuollon asiantuntijoita (mm. sairaanhoitaja, kätilö, bioanalyytikko, farmaseutti, suuhygienisti ja fysioterapeutti)6  työskenteli vuonna 2020 kuukausipalkalla yhteensä 70 734, joista 83 % oli kokoaikatyössä5. Terveydenhuollon asiantuntijoiden mediaanipalkka (säännöllisen työajan ansio) oli 3 065 €5 (peruspalkan osuus 84 %) ja henkilöstökulut arviolta* 3,35 miljardia euroa.

Kuntasektorilla työskenteli vuonna 2020 kaikkiaan 245 610 sote-alan kuukausipalkkaista työntekijää, joiden mediaanipalkka (säännöllisen työajan ansio) oli 2 870 € (peruspalkan osuus 92 %)7. Sote-alan henkilöstökulut olivat arviolta* 11,6 miljardia euroa.

Kaikkiaan vuonna 2020 koko kuntasektorilla työskenteli 414 823 kuukausipalkkaista työntekijää, joista 86 % työskenteli kokoaikaisesti7. Kuntatyöntekijän mediaanipalkka (säännöllisen työajan ansio) oli 2 981 €7 (peruspalkan osuus 92 %). Kuntasektorin henkilöstökulut olivat 21,2 miljardia euroa8.

Palkkatiedot on koottu oheiseen taulukkoon.

 

Ammattiryhmä Kuukausipalkkaisia työntekijöitä yht. Peruspalkan keskiarvo Mediaanipalkka (säännöllinen työaika) Henkilöstömenot (arvio)
Koko kunta-ala 414 823 2 746 € 2 981 € 21,2 miljardia €
Sote-alan työntekijä 245 610 2 643 € 2 870 € 12,8 miljardia €
Terveydenhuollon asiantuntija 70 734 2 585 € 3 065 € 3,44 miljardia €
Fysioterapeutti 3 643 2 546 € 2 727 € 150 miljoonaa €

 

Fysioterapeutin säännöllisen työajan ansio on 8,5 % pienempi kuin kuntasektorilla keskimäärin ja 11 % pienempi kuin muilla terveydenhuollon asiantuntijoilla. Peruspalkassa vastaavat erot ovat 7,3 % ja 1,5 %, joka kertoo siitä, että esimerkiksi sairaanhoitajien ja kätilöiden parempi ansiotaso selittyy todennäköisesti vuorotyöhön liittyvillä lisillä. Lisäksi tärkein palkkauksen peruste, eli työn vaativuuden arviointi, tapahtuu liian usein hoitotyön kriteereiden kautta, jolloin fysioterapeutin työn vaativuutta ei tunnisteta ja tehtäväkohtainen palkka (peruspalkka) jää matalaksi.

Palkkaa tulisi korottaa joka vuosi

Palkankorotusten perustarve on inflaation eli yleisen hintatason nousun kompensointi. Inflaatio heikentää kansalaisten ostovoimaa, eli samalla rahalla saa ostettua vähemmän. Jos inflaatiota ei korjata palkan yleiskorotuksilla, on palkansaajan tingittävä arjen kulutuksestaan. Inflaatiota korjaavat yleiskorotukset ovat työelämässä välttämättömiä.

Ukrainan sodan vuoksi inflaation ennustaminen on vaikeaa. Suomen Pankin viimeisimmässä arviossa inflaation arvioidaan olevan 2,1 % vuonna 2021, 4–5 % vuonna 2022 ja 2–3 % vuonna 20239. Kuntasektorin palkkojen yleiskorotus oli vuonna 2021 vain yhden prosentin10, joten uudelle sopimuskierrokselle pohjalla on jo 1,1 % korotustarve edelliseltä neuvottelukierrokselta.

Jotta yleiskorotuksilla voidaan turvata kuntasektorin työntekijöiden ostovoima, tulee niiden olla vuonna 2022 vähintään 5 %, vuonna 2023 vähintään 3 % ja vuosina 2024–2026 todennäköisesti vähintään 2 %. Näillä korotuksilla ei siis korjata kuntasektorin palkkakuoppaa, vaan ainoastaan säilytetään nykyinen ostovoima. Valtakunnansovittelijan esitys (1,0 % yleiskorotus vuonna 2022) olisi heikentänyt kuntatyöntekijän ostovoimaa 2–4 %.

Edellä mainitut yleiskorotukset lisäävät kuntasektorin henkilöstömenoja arviolta* 3,25 miljardia euroa (15 %). Sote-alan henkilöstömenot kasvaisivat 1,85 miljardia euroa, terveydenhuollon asiantuntijoiden henkilöstömenot 533 miljoonaa euroa ja fysioterapeuttien 24 miljoonaa euroa. Arvioissa ei ole mukana kuntasektorin tuntipalkkaisia työntekijöitä, joita oli vuonna 2020 noin 5 50011. Kuntasektorin henkilöstömäärän oletetaan säilyvän nykyisellään, koska vuosien 2001–2022 välillä henkilöstömäärä ei ole oleellisesti muuttunut12.

Fysioterapeuttien palkkakehitys

2010-luvulla fysioterapeuttien palkka on noussut kuntasektorilla 12 %13. Oheisesta kuvaajasta nähdään, että fysioterapeutin palkkataso on noussut samaa tahtia yleisen hintatason kanssa, eli fysioterapeuttien ostovoima ei ole 2010-luvulla parantunut lainkaan.

 

 

Palkkaohjelman vaikutus

Työn vetovoimaa ei paranneta pelkillä yleiskorotuksilla. Kuntatyöntekijä ei pääse pois palkkakuopasta, ellei palkankorotus ole suurempi kuin inflaatio JA suurempi kuin aloilla, joilla palkkataso on korkeammalla. Tästä on kyse palkkaohjelmassa: palkkoja korotetaan yleiskorotusten lisäksi sovitulla prosenttimäärällä niin kauan, että kuntatyöntekijän ansiotaso on samalla tasolla muiden palkansaajien kanssa. Vasta tällöin työn vetovoima voi parantua ja palkansaajan ostovoima vahvistua.

Neuvottelupöydässä ehdotettujen palkkaohjelmien kustannukset riippuvat korotusprosenttien lisäksi siitä, kuinka suurta osaa kuntasektorin henkilöstöstä palkkaohjelmat koskevat. Eri palkansaajajärjestöillä palkkaohjelmat ovat hieman vaihdelleet, mutta tyypillisesti ne ovat sisältäneet 3,5–5 % lisäkorotukset tavanomaisten yleiskorotusten lisäksi14,15.

Jos palkkaohjelma sisältäisi vuosina 2022–2026 edellä mainittujen yleiskorotusten lisäksi 4,0 % ”tasokorotuksen”, aiheuttaisi se kunta-alan henkilöstömenoihin arviolta* 5,12 miljardin euron lisäyksen, verrattuna pelkkiin yleiskorotuksiin. Sote-alalla palkkaohjelma lisäisi henkilöstömenoja 2,9 miljardia euroa, terveydenhuollon asiantuntijoiden osalta 841 miljoonaa euroa ja fysioterapeuttien osalta 38 miljoonaa euroa. Palkkaohjelman ja yleiskorotusten yhteiskustannus koko kunta-alalla olisi 8,37 miljardia euroa viiden vuoden aikana.

Yleiskorotusten sekä yleiskorotuksen plus palkkaohjelman vaikutukset palkkaan ja henkilöstökustannuksiin on koottu oheiseen taulukkoon.

 

Kuntatyöntekijä Sote-alan työntekijä Terveydenhuollon asiantuntija Fysioterapeutti
Vuosi Yleiskor. Palkkaohj. Yleiskor. Palkkaohj. Yleiskor. Palkkaohj. Yleiskor. Palkkaohj.
2020 3 251 € 3 251 € 3 134 € 3 134 € 3 155 € 3 155 € 2 737 € 2 737 €
2021 3 284 € 3 284 € 3 165 € 3 165 € 3 187 € 3 187 € 2 764 € 2 764 €
2022 3 448 € 3 586 € 3 324 € 3 457 € 3 346 € 3 480 € 2 903 € 3 019 €
2023 3 551 € 3 841 € 3 423 € 3 703 € 3 446 € 3 727 € 2 990 € 3 234 €
2024 3 622 € 4 074 € 3 492 € 3 928 € 3 515 € 3 954 € 3 049 € 3 430 €
2025 3 695 € 4 322 € 3 562 € 4 167 € 3 585 € 4 195 € 3 110 € 3 639 €
2026 3 768 € 4 585 € 3 632 € 4 420 € 3 657 € 4 450 € 3 173 € 3 860 €
Kustannus* 3 247 8 370 1 849 4 766 566 1 373 25 61
Lisäkust.** 5 124 2 917 807 36

* Henkilöstömenojen kasvu (miljoonaa euroa).
** Palkkaohjelman kokonaislisäkustannus vuosilta 2022–2026 yleiskorotuksiin verrattuna (miljoonaa euroa).

 

Eri suuruisten palkkaohjelmien (1–4 %) vaikutus fysioterapeutin palkkaan nähdään oheisesta kuvaajasta. Kaikissa palkkaohjelmissa on mukana inflaation korjaavat yleiskorotukset.

 

 

Palkkojen harmonisoinnin vaikutus

Sote-uudistuksessa kuntasektorin sote-ammattilaiset siirtyvät Helsingin kaupungin työntekijöitä lukuun ottamatta hyvinvointialueiden palvelukseen liikkeen luovutuksen periaatteella, jolloin työntekijöiden palkat tulee harmonisoida16,17,18. Palkkojen harmonisoinnin käytäntöjä ei ole vielä sovittu, mutta oikeuskäytäntö puhuu sen puolesta, että harmonisointi tulisi tehdä korkeimpaan palkkatasoon. KT on arvioinut harmonisoinnin lisäävän työvoimakustannuksia 5,8 %, eli 680 miljoonaa euroa vuodessa19. Arviolaskelmissa palkat on harmonisoitu korkeimpaan palkkatasoon19.

Jos koko sote-alan palkat harmonisoidaan 9. desiilin (eniten tienaava 10 %) ansiotasolle (säännöllisen työajan kokonaisansio, josta vähennetty ikälisä ja henkilökohtainen lisä), lisäisi tämä henkilöstömenoja arviolta* 800 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 säännöllisen työajan ansion 9. desiilin palkkataso oli terveydenhuollon asiantuntijoilla 3 798 €6 ja fysioterapeuteilla 2 990 €6 ja 1. desiilin (vähiten tienaavat 10 %) palkkataso vastaavasti 2 639 €6 ja 2 492 €6.

Hallituksen sote-esityksessä palkkojen harmonisoinnin kustannukset on arvioitu paljon pienemmiksi kuin edellä mainituissa laskelmissa. Hallitus on varannut harmonisointiin vain 124–434 miljoonaa euroa20, joka ei tule edellä kuvattujen laskelmien perusteella riittämään.

KT on väittänyt palkkojen harmonisoinnin parantavan sote-alan palkkatasoa samalla tavalla kuin palkkaohjelma19. Väite ei pidä paikkaansa. Palkkojen harmonisointi vaikuttaa eri alojen palkkoihin eri tavoin, kun taas palkkaohjelma korottaa kaikkien palkkaa samalla tavalla. Jos ammatin sisäinen palkkojen vaihtelu (palkan variaatiokerroin) on suurta, nostaa harmonisointi palkkoja todennäköisesti enemmän kuin jos palkkojen vaihtelu on pientä.

Ammattiryhmien sisäinen palkan vaihtelu on hyvin erilaista eri aloilla. Suurinta vaihtelu on lääkäreillä ja pienintä fysioterapeuteilla ja muilla pienipalkkaisilla päivätyön tekijöillä. Oheiseen taulukkoon on koottu kymmenen suurimman sote-alan ammattiryhmän palkkatiedot ja palkan vaihtelu ammattiryhmän sisällä5. Mitä suurempi palkan variaatiokerroin on, sitä enemmän palkka vaihtelee kyseisen ammattiryhmän sisällä.

 

Kuukausi-palkkaiset yhteensä Säänn. työajan ansion 1.desiili, e/kk Säänn. työajan ansion mediaani, e/kk Säänn. työajan ansion 9.desiili, e/kk Sään. työajan ansion variaatio-kerroin, %
Sairaanhoitajat 47833 2686 3155 3821 14,03
Sosiaalialan hoitajat 20839 2459 2869 3297 11,7
Muut lähihoitajat 12262 2402 2866 3359 12,92
Sosiaalityöntekijät 8101 3103 3628 4211 13,24
Erikoislääkärit 7379 3886 5446 6854 24,83
Terveydenhoitajat 5483 2571 2815 3072 7,94
Osastonhoitajat 3735 3156 3581 4038 10,4
Yleislääkärit 3689 4743 6506 8405 22,22
Fysioterapeutit 3643 2492 2727 2990 7,66
Kehitysvammaisten hoitajat 3504 2413 2887 3312 12,23

 

Palkkojen harmonisointi ei korvaa palkkaohjelmaa etenkään niillä ammattiryhmillä, joissa palkan vaihtelu ammatin sisällä on pientä ja palkkataso on matala. Palkkaohjelman ”korvaaminen” palkkojen harmonisoinnilla todennäköisesti suosii korkeapalkkaisia aloja ja syventää matalapalkkaisten alojen palkkakuoppaa. Fysioterapeuteilla palkkojen harmonisointi ei todennäköisesti paranna palkkatasoa kovinkaan paljoa, eikä se missään tapauksessa riitä nykyisen palkkatason korjaamiseen.

Jos palkkojen harmonisointi tehtäisiin yhdellä kertaa ennen palkkaohjelman aloittamista, nostaisi se edellä kuvatun palkkaohjelman kustannukset 11,3 miljardiin euroon (sisältäen palkan yleiskorotukset). Käytännössä palkkojen harmonisointi tullaan kuitenkin todennäköisesti tekemään useamman vuoden aikana.

Ottaen huomioon harmonisointiin varattu rahamäärä, on suuri riski siitä, että palkkataso ei harmonisoinnissa nouse ylimpään palkkatasoon, vaan esimerkiksi alan mediaanipalkkaan.

Miten kuntatyöntekijöiden palkat rahoitetaan?

Kuntien ja kuntayhtymien tulot olivat vuonna 2020 ilman valtionosuuksia (11 miljardia euroa) ja lainoja (3,6 miljardia euroa) yhteensä 34,6 miljardia euroa8. Kuntien henkilöstömenot olivat 21,2 miljardia euroa ja sote-menot kaikkiaan 23,3 miljardia euroa8.

Kuntasektori on rahoittanut noin 70 % toiminnastaan itse ja 22 % rahoituksesta on tullut valtiolta8. Kuntatalouden hoitamisella on siis ollut merkittävin vaikutus siihen, millaiset mahdollisuudet henkilöstön palkkoja on ollut korottaa. Toisaalta kansanedustajilla on ollut mahdollisuus lisätä tai leikata valtionosuuksia, joten valtiovalta olisi halutessaan voinut ohjata rahaa kuntasektorin henkilöstön palkkatason nostoon. Tahtotilaa tähän ei kuitenkaan ole löytynyt. Käytännössä 2010-luvulla kuntasektorin palkkoja on korotettu vain sen verran, että inflaatio ei söisi työntekijöiden ostovoimaa. Kuntasektorin työntekijä on pysynyt palkkakuopassaan.

Sote-uudistuksen myötä suuri osa kuntatyöntekijöistä siirtyy hyvinvointialueiden työntekijöiksi. Kuntien rahoituspohjaa leikataan ”sote-toiminnan verran” ja kyseinen raha (arviolta 20,63 miljardia euroa21) siirtyy valtiolle, joka rahoittaa hyvinvointialueiden toiminnan. Sote-henkilöstön palkkarahat tulevat siis jatkossa valtiolta ja niistä päättävät kuntapäättäjien sijaan kansanedustajat.

Onko palkkaohjelmiin varaa?

Kuntasektorilla palkankorotuksiin ei koeta olevan varaa. KT on mielellään luonut mielikuvan siitä, että kuntasektorin palkankorotukset ”ylittävät hyvinvointiyhteiskunnan ja veronmaksajien maksukyvyn” ja että ”palkankorotusvaatimukset korottavat veroja”1. Viestintä on varsin harhaanjohtavaa. Vaikka kuntasektorin toiminta rahoitetaankin kuntien ja valtion verotuloilla, ei kunta- tai valtiontalous ole nollasummapeliä. Se on arvovalintoja, joita tekevät poliitikot.

Palkkaohjelman ja yleiskorotusten yhteiskustannukset ovat noin 1,5–1,9 miljardia euroa vuodessa. Näistä palkkaohjelman osuus on noin miljardi euroa vuodessa. Kyse on siitä, löydetäänkö valtion 64 miljardin euron22 sekä kuntien 35 miljardin euron7 budjeteista prosentin verran liikkumavaraa. Tämä mahdollistaa kuntasektorin työntekijöiden palkkakuopan täyttämisen.

Valtion taloutta voi kukin kansalainen tarkastella valtiovarainministeriön tutki budjettia -työkalulla. Vuoden 2022 valtion budjetissa on esimerkiksi varattu 2,1 miljardia euroa maataloustukiin, 1,31 miljardia euroa vähähiilisyyteen ja uudistumiseen, 0,31 miljardia euroa yritysten erityisrahoitukseen ja 0,95 miljardia euroa työ- ja elinkeinoministeriön hallintoon22. Suorien menojen lisäksi kuluiksi voidaan katsoa valtion menettämät verotulot, joita syntyy erilaisten verohelpotusten kautta. Yritysten verotuista merkittävä osa on verohelpotuksia23. Alennettujen arvonlisäverokantojen hinta on kolme miljardia euroa, elinkeinotulon verohelpotukset 1,9 miljardia euroa, energiatuet 1,4 miljardia euroa ja liikenteeseen liittyvät helpotukset 0,6 miljardia euroa23.

Kyse ei ole siitä, onko kuntasektorin palkankorotuksiin varaa. Kyse on arvovalinnoista.

 

 

*Näin laskelmat tehtiin.

Henkilöstömenot laskettiin seuraavasti: Henkilöstön määrä * kokonaisansion keskiarvo / palkkakustannusten osuus henkilöstökuluista24. Osa-aikaisten osalta laskennassa käytettiin 70 % työaikaa.

  • Koko kunta-alan henkilöstömenot 21,2 miljardia euroa7. Kuukausipalkkaisten henkilöstömenot: (356 811 hlö * 12 kk * 3 251 € / kk + 58 012 hlö * 3 251 € / kk * 0,7) / 0,76 ≈ 20,4 miljardia euroa.
  • Koko sote-alan henkilöstömenot7: (209 399 hlö * 12 kk * 3 134 € / kk + 36 211 hlö * 3 134 € * 0,7) / 0,76 ≈ 11,6 miljardia euroa.
  • Terveydenhuollon asiantuntijoiden henkilöstömenot5: (58 939 hlö * 12 kk * 3 155 € / kk + 11 795 hlö * 12 kk * 3 155 € / kk * 0,7) / 0,76 ≈ 3,35 miljardia euroa.
  • Fysioterapeuttien henkilöstömenot5: (3 037 hlö * 12kk * 2 737 € / kk + 606 hlö * 12kk * 2 737 € / kk * 0,7) / 0,76 ≈ 150 miljoonaa euroa.

Yleiskorotusten aiheuttama henkilöstömenojen kasvu: (henkilöstömenot 2020 * yleiskorotus 2021 * yleiskorotus 2022 * … * yleiskorotus 2026) – henkilöstömenot 2020

  • Koko kunta-ala: (20,4 miljardia € * 1,01 * 1,05 * 1,03 * 1,02 * 1,02 * 1,02) – 20,4 miljardia € ≈ 3,25 miljardia €
  • Sote-ala: (11,6 miljardia € * 1,01 * 1,05 * 1,03 * 1,02 * 1,02 * 1,02) – 12,8 miljardia € ≈ 1,85 miljardia €
  • Terveydenhuollon asiantuntijat: 3,35 miljardia € * 1,01 * 1,05 * 1,03 * 1,02 * 1,02 * 1,02) – 3,44 miljardia € ≈ 533 miljoonaa €
  • Fysioterapeutit: 24 miljoonaa € * 1,01 * 1,05 * 1,03 * 1,02 * 1,02 * 1,02) – 150 miljoonaa € ≈ 25 miljoonaa €

Palkkaohjelman aiheuttama palkkojen nousu: palkka 2022 = palkka 2021 * yleiskorotus 2022 * palkkaohjelman mukainen korotus; palkka 2023 = palkka 2022 * yleiskorotus 2023 * palkkaohjelman mukainen korotus jne.

Palkkojen harmonisoinnin kustannukset: Harmonisoitu palkka = säännöllisen työajan ansion 9. desiili – ikälisä 8 % – henkilökohtainen lisä25,26. Henkilöstömenot laskettu edellä kuvatulla tavalla ammattiluokittain (2269, 22122, 2221, 2263, 2211, 26352, 2261, 2262, 3258, 22121, 3212, 22211, 32211, 3257, 3222, 2266, 26351, 3214, 3211, 32592, 2634, 2265, 22212, 3213, 3251, 32591, 32212, 3255, 3254, 53211, 53212, 53213, 53219, 53291, 53292, 53293, 53294)7 käyttäen harmonisoitua palkkaa. Harmonisoinnin kustannus on harmonisoidun palkan henkilöstömenojen ja mediaanipalkan henkilöstömenojen erotus. Laskelmassa ei ole huomioitu maakuntakohtaisia eroja.

 

Lähteet:
(1) KT Tiedote 28.2.2022.
(2) JUKO 28.2.2022. Tiedote: Kunta-alan neuvottelut ovat keskeytyneet.
(3) KT 30.3.2022. Tiedote: KT olisi hyväksynyt sovintoehdotuksen.
(4) Valtakunnansovittelijan sovintoesitys 29.3.2022.
(5) Tilastokeskuksen StatFin tietokanta, taulukko 11aj
(6) Tilastokeskus. Ammattiluokitus 2010.
(7) Tilastokeskuksen StatFin tietokanta, taulukko 11an
(8) Kuntaliitto. Menot ja tulot.
(9) Suomen Pankki 11.3.2022. Skenaarioita suomen lähivuosien talouskehityksestä.
(10) Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2020–2021 allekirjoituspöytäkirja.
(11) Tilastokeskuksen StatFin tietokanta, taulukko 11aq
(12) KT henkilöstötilastot.
(13) Tilastokeskuksen StatFin tietokanta, taulukko 11aj ja StatFin arkistotietokanta, taulukot 002 ja aj
(14) JHL Tiedote 23.2.2022.
(15) Super. Neuvottelukierros 2022. Viitattu 3.4.2022.
(16) Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986, 6 b §)
(17) Työsopimuslaki (55/2001, 2. luku, 2 §)
(18) Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014, 7 §)
(19) KT Tiedote 3.2.2022.
(20) VM kolumni 20.1.2022.
(21) www.soteuudistus.fi. Kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat.
(22) VM budjettidata.
(23) TEM 2021:25. Yritystukien tutkimusjaoston raportti 2021.
(24) Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimus 2016.
(25) SOTE-sopimus 2021. II luku, 11 §, 7 mom.
(26) Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus 2020–2021. II luku, 6 §.

Onko kuntatyöntekijälle varaa maksaa parempaa palkkaa?

Juho Korpi

kehittämisasiantuntija
(yksityinen sektori, yhteiskunnalliset asiat, julkiset hankinnat, kirjaaminen)

p. 0400 166 506
juho.korpi@suomenfysioterapeutit.fi
KorpiJuho

» Lähetä suojattu sähköposti
(muista lisätä viestiin puhelinnumerosi, saat siihen turvapostin salasana)

Lomalla 4.7.-14.8.2022.
[turvapostit eivät välity loman aikana eteenpäin]