eAsiointi
20/12/2019

Palkkakysely: Jäsenet toivovat jämäkkää edunvalvontaa ja oikeudenmukaisuutta palkkoihin

Suomen Fysioterapeutit ja Suomen Toimintaterapeuttiliitto toteuttivat syyskuussa jäsenilleen kyselyn, jolla selvitettiin vastaajien palkkaukseen ja työehtoihin liittyviä asioita. Kyselyyn vastasi 1342 fysio- ja toimintaterapeuttia, joista 74 % oli toistaiseksi voimassa olevassa kokopäivätyössä. 

Selkeä enemmistö (82 %) vastaajista piti palkkaansa epäoikeudenmukaisena työtehtävien vaativuuteen nähden. Lähes yhtä moni (81 %) myös koki, että heidän mahdollisuutensa vaikuttaa omaan palkkaan neuvottelemalla ovat vähäiset. 33 % ilmoitti ottaneensa asian puheeksi esimiehensä kanssa. Myös täydennyskoulutuksen vaikutus palkkaan oli vähäistä ja näkyi vasta, kun koulutuksen määrä ylitti 30 opintopistettä. Palkkataso kuitenkin korreloi iän kanssa, eli karttuva kokemus näkyy parempana palkkana. 

Molempien liittojen tavoitteena on kevään neuvottelukierroksella puuttua erityisesti palkkausasioihin. Tätä toivoi selvä enemmistö, 86 % kyselyyn vastanneista. Vastaajista reilu kolmannes ilmoitti olevansa valmis jopa lakkoon paremman palkkatason puolesta. Toiveet jämäkästä edunvalvonnasta ja alan etujen ajamisesta nousivat esille myös avoimista vastauksista.  

Kyselyn vastaajista noin 60 % oli Kunnallisen yleisen työ- ja virkaehtosopimuksen (KVTES) piirissä ja 10 % Terveyspalvelualan työehtosopimuksen (TPTES) piirissä. Yksityissektorilla työehtosopimukset eivät toistaiseksi ole yleissitovia, joten työnantajat eivät ole velvoitettuja noudattamaan niitä. Työehtosopimusten palkkataulukot kuitenkin viitoittavat alan yleistä palkkatasoa. Ne vaikuttavat välillisesti myös sellaisiin työntekijöihin, jotka neuvottelevat palkkansa itse suoraan työnantajan kanssa. 

Kaikkien kyselyyn vastanneiden palkkojen mediaani, eli keskipalkka, oli 2600 €/kk (toimintaterapeutit 2588 €, fysioterapeutit 2610 €). Kysyttäessä omaa näkemystä sopivaksi kuukausipalkaksi, oli mediaani molemmilla ammattiryhmillä 3000 €. Rahallisen korvauksen ohella myös muunlainen kompensaatio, esimerkiksi työajan lyhentäminen ja ruokailun sisällyttäminen työaikaan, koettiin tärkeäksi. 

Työn vaativuuden arviointijärjestelmät kaipaavat päivitystä

Sekä fysio– että toimintaterapeuttien osalta on huolestuttavaa, että tehtävien vaatimustasoa ei tunnisteta. Kyselyyn vastanneista noin puolet kertoi, että työpaikalla on tehty työn vaativuuden arviointia. Palkkaan tällä on ollut korottavaa vaikutusta vain 29 %:lla vastaajista. Työnantajan perusteella tarkasteltuna TVA:n tekeminen on keskimääräistä yleisempää valtiolla, erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. Yksityisellä sektorilla se on hyvin harvinaista. 

Sekä Suomen Fysioterapeutit että Toimintaterapeuttiliitto pitävät nykyisin käytössä olevia työn vaativuuden arviointimalleja ongelmallisina. Liittojen mielestä arviointia pitäisi kehittää huomioimaan nykyistä paremmin terapiatyön ominaispiirteet. Hoitotyön pohjalta tehty TVA ei tunnista kaikkia terapiatyön vaativuustekijöitä riittävästi. 

Luottamusmiesjärjestelmä ja omat oikeudet tunnetaan huonosti

Merkittävällä osalla vastanneista jo pelkästään lain määrittämiä työehtoja noudatetaan löyhästi. Esimerkiksi kolmannes vastaajista kertoo, että he eivät saa asianmukaista korvausta tehdystä ylityöstä. Samalla organisaation sisäiset tukiverkot tunnetaan heikosti. Vain noin puolet vastaajista tietää, kuka heidän luottamusmiehensä on. Tietämättömyys korostuu erityisesti nuorimmissa ikäryhmissä. 

Niistä vastaajista, jotka tuntevat luottamismiehensä, 65 % on asioinut tämän kanssa. Yleisimmin asioinnin aihe on liittynyt palkkaukseen, työaikaan tai työaikamuotoon, yt-neuvotteluihin, omaan työnkuvaan, työyhteisön ongelmiin sekä johtamiseen ja esimiestyöhön. 

Fysioterapeutteja ja toimintaterapeutteja edustavat työpaikoilla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n luottamusmiehet. Pääluottamusmies Virve Mikkonen Siun sotesta kannustaakin olemaan yhteydessä heti, kun jokin työsuhteeseen liittyvä asia askarruttaa. 

Luottamusmieheen kannattaa olla yhteydessä heti kun itsestä siltä tuntuu. Ei kannata miettiä, kuuluuko asia luottamusmiehelle tai onko asia varmasti kysymisen arvioinen. Aina saa ja pitää kysyä, yhdessä asiat selviävät, Mikkonen vakuuttaa. 

Soita, tekstaa tai lähetä sähköpostia, niin varmimmin tavoitat oman luottamusmiehesi. Voit myös valita, oletko yhteydessä pääluottamusmieheesi vai luottamusmieheesi. Pääasia, että otat yhteyttä, kun sinulle herää kysyttävää, hän jatkaa. 

Edunvalvonta on kaikkien yhteinen asia!

Luottamusmieheen kannattaa pitää yhteyttä muulloinkin, kuin ongelmatilanteissa. Viestiä kannattaa laittaa vaikkapa kertoakseen kuulumisia ja tunnelmia työkentältä. Näin luottamusmies oppii tuntemaan paremmin edustettaviaan ja heidän työtään. Se on arvokasta tietoa ja vahvistaa edunvalvontaa. 

Luottamusmiehen voi myös kutsua mukaan työkokouksiin, tai vaikkapa oman liiton paikallisyhdistyksen jäseniltaan, Virve Mikkonen muistuttaa. 

Kysely toi esille useita palkkaukseen ja työehtoihin liittyviä epäkohtia. Ne eivät ole harvinaisia ja työtä asioiden korjaamiseksi riittää kaikille. Ammattiliitot neuvottelevat työehtosopimuksista ja antavat henkilökohtaista neuvontaa. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että jäsenet kartuttavat myös itse omaa tietämystään ja nostavat havaitsemiaan epäkohtia esiin omalla työpaikallaan.