16/04/2024

Pohjoismaisella fysioterapialla on paljon yhteistä 

Sote-alaa vaivaavat hyvin samankaltaiset haasteet kaikissa Pohjoismaissa – pula hoitajista, tiukka talous ja suuri tarve uudistaa järjestelmiä. Tämä kävi ilmi 10.–12. huhtikuuta Norjan Oslossa järjestetyssä pohjoismaisten fysioterapeuttiliittojen kokouksessa, jossa Suomea edustivat liiton puheenjohtaja Tiina Mäkinen sekä erityisasiantuntijat Katri Partanen ja Mauri Katajisto. 

Erityisesti Suomen tuore sote-uudistus kiinnosti pohjoismaisia kollegoita. Muun muassa Ruotsin ja Tanskan medioissa asia on esitetty hyvin positiivisessa valossa. 

Meitä pyydettiin nyt kertomaan, millainen tämä täydellinen uusi järjestelmä on, Mäkinen naurahtaa.

Aivan näin ruusuinen todellisuus ei tietenkään ole. Uudistuksessa on paljon hyvää, mutta myös keskeneräisyyttä ja kehitettävää. 

Aivan pelkin hehkutuksin emme voineet kysymykseen vastata, vaan kerroimme myös taloudellisista haasteista sekä siitä, miten ison uudistuksen käytännön toiminnot vaativat vielä työstämistä, hän jatkaa.

Tiivistyvä työtahti ajaa alanvaihtoon 

Myös fysioterapia-alan sisäiset haasteet ovat kaikissa Pohjoismaissa hyvin samanlaisia. Fysioterapeutille pääsyä halutaan suoraviivaistaa ja lääkärikäyntejä vähentää. Muutokset vaativat investointeja, mutta samaan aikaan käydään keskustelua taloudellisten resurssien riittävyydestä. 

Fysioterapia-alan pitovoima herätti kokouksessa runsaasti keskustelua. Fysioterapeuttien työtahti on tiivistynyt ja työn kuormittavuus kasvanut. Esimerkiksi Ruotsissa tehdyn kyselyn mukaan lähes puolet alalle lähiaikoina valmistuneista pitää mahdollisena, että työskentelee tulevaisuudessa jollain muulla alalla. 

Kävimme kokouksessa keskustelua siitä, miten voisimme muuttaa työelämää niin, ettei työtahti kasvaisi kohtuuttomaksi ja terapiatyö olisi jatkossakin mielekästä, Mäkinen kertoo.

Myös perusopintojen jälkeiset työelämävalmiudet mietityttävät monia. Esimerkiksi Tanskassa on käyty keskustelua kaikkien sote-alojen, fysioterapia mukaan lukien, peruskoulutuksen laajuudesta. Koulutusta halutaan lyhentää, jotta henkilöstöpulaa saataisiin paikattua nopeammilla valmistumisajoilla. Tanskan liitto suhtautuu hyvin kriittisesti opintojen lyhentämiseen. 

On helppo yhtyä heidän näkemykseensä siitä, että vaativaan työhön valmistuminen edellyttää riittävää määrää opintoja, Mäkinen toteaa.

Näyttö käyttöön! 

Norjassa on otettu käyttöön Valitse viisaasti –toimintamalli, jonka tarkoituksena on herättää sekä asiakkaat että terapeutit pohtimaan, mikä kuntoutuksessa todella on oleellista. Malli kyseenalaistaa esimerkiksi erilaisten testien tarpeellisuuden. Pitkän kehittämistyön tuloksena syntyvät aineistot ovat julkisia ja siten vapaasti muidenkin maiden käytettävissä, mutta esimerkiksi sote-järjestelmien eroavaisuuksista johtuen niiden soveltaminen käytäntöön vaatii muutakin kuin pelkän käännöstyön. 

Norjalaisten esittelemän mallin myötä mietimme, miten voisimme hyödyntää erilaisia jo olemassa olevia suosituksia ja eri maiden tuottamia aineistoja entistä laajemmin, Mäkinen kertoo.

Suosituksista ja toimintamalleista keskusteltiin myös koko Euroopan kontekstissa. Siinä missä Pohjoismailla on paljon yhtäläisyyksiä, koko Euroopan mittakaavassa tarkasteltuna fysioterapia-ala näyttäytyy huomattavasti heterogeenisempana. Fysioterapian asema ja toimintamallit poikkeavat paikoin rajusti. 

Pohdimme yhdessä mahdollisuuksia Euroopan aluejärjestön lukuisten työryhmien tuottamien aineistojen ja työn nykyistä parempaan hyödyntämiseen, Mäkinen sanoo.

Edellä mainittujen asioiden ohella kokouksessa valmistauduttiin toukokuussa Latviassa järjestettävään Euroopan aluejärjestön yleiskokoukseen. 

Totesimme, että jatkossa meitä koskevaa säätelyä tehdään yhä enemmän EU-tasolla ja on erittäin tärkeää, että meillä on siihen vahvat vaikuttamisen väylät, Mäkinen painottaa.