Yli kolmannes yksityisellä sektorilla työskentelevistä fysioterapeuteista kertoo Suomen Fysioterapeuttien jäsenkyselyssä olevansa tällä hetkellä lomautettuna joko osittain tai kokonaan. Julkisella puolella lomautukset eivät vielä näy. Työnkuvassa sen sijaan on tapahtunut paljon muutoksia molemmilla sektoreilla. 65 % vastaajista kertoo työnsä muuttuneen jossain määrin koronan myötä. 14 %:lla työ on vaihtunut kokonaan muun alan työksi. Suurimmalla osalla hoitotyöksi.
Suomen Fysioterapeuttien puheenjohtaja Tiina Mäkinen on huolissaan kuntoutuspalveluiden hätiköidystä alas ajamisesta ja terapeuttien siirtämisestä muihin tehtäviin. Varsinkin nyt, kun koronapotilaita on sairaaloissa vielä vähän.
–On toki hyvä, että valmistautuminen koronapotilaiden hoitoon on tehty nopeasti. Liian monessa paikassa on kuitenkin painettu paniikkinappulaa ja ajettu alas välttämättömiä perustoimintoja kuten fysioterapia. Merkittävämpää olisi ollut suunnata resursseja esimerkiksi kotihoidon asiakkaiden kuntoutukseen, hän muistuttaa.
Kuntoutuspalveluiden laajamittainen vähentäminen ei poista asiakkaiden tarvetta terapioihin. Mitä pidempään tilanne jatkuu, sitä suurempi suma on edessä. Fysioterapeuttien työ tulee kasaantumaan. Asiakasmäärät lisääntyvät, kun sekä koronapotilaat että nyt tauolla olleet terapia-asiakkaat vaativat kuntoutusta. Mistä tämä resurssi löytyy?
–Fysioterapeutteja on nyt siirretty toisiin tehtäviin. En usko, että ruuhkan purkamiseen saadaan apukäsiä muutoin kuin palkkaamalla lisää henkilöstöä, Mäkinen pohtii.
–Tämänhetkisen yt-aallon valossa se näyttää valitettavan epätodennäköiseltä. Kuntoutuksen alasajo pitäisi tämäkin huomioiden lopettaa välittömästi.
Vaikka valtaosa kyselyyn vastanneista fysioterapeuteista pitääkin työnkuvassa tapahtuneita muutoksia ymmärrettävinä poikkeustilaan nähden, muutos on monille stressaava.
”Poikkeustilan vaikutus työtehtäviini on ollut merkittävä. Toivoin voivani hyödyntää enemmän fysioterapeutin osaamistani. Työnkuvani on kuitenkin keskittynyt perushoitotyöhön. Olen kokenut sen henkisesti raskaaksi, että perehdytystä en ole saanut…” [ote jäsenkyselyn avoimista vastauksista]
Noin neljännes vastaajista koki, että uusiin työtehtäviin ei annettu perehdytystä riittävästi tai lainkaan. Siitäkin huolimatta, että muutokset saattoivat olla merkittäviä. Tilanne on heijastunut myös liiton jäsenpalvelun yhteydenottoihin.
” Muutos työkuvioissa oli nopea ja siirtymisessä osastotyöhön oletettiin, että tuosta vaan alamme tehdä hoitotyötä, jota minä en ainakaan ole tehnyt sitten v. 1980-82 jolloin opiskelin lääkintävoimistelijaksi. Se oli alkuun hämmentävää.” [ote jäsenkyselyn avoimista vastauksista]
Sekä yksityisellä että julkisella sektorilla on epidemian aikana lisätty etäterapioiden käyttöä. Yksityisellä sektorilla työskentelevistä vastaajista 44 % kertoo ottaneensa koronan aikana käyttöön etäfysioterapian. Julkisella sektorilla vastaava luku on 22 %. Moni vastaaja kuitenkin muistuttaa, että etäterapiaa ei voida soveltaa kaikkien asiakasryhmien kanssa.
” Teen pelkästään Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta. Vain yhden kanssa onnistuu etäterapia, kun suurin osa kuntoutujista on kehitysvammaisia ja heillä ei ole välineitä/riittävää kognitiota/he vaativat vahvaa manuaalista ohjaamista.” [ote jäsenkyselyn avoimista vastauksista]
Taustaa: Suomen Fysioterapeutit toteutti huhti-toukokuun vaihteessa jäsenistölleen kyselyn koronaepidemian vaikutuksista fysioterapeutin työhön. Kyselyyn vastasi 1 166 jäsentä, joista 410 toimii yrittäjänä.
