26/01/2024

Sote-uudistus on rajaamassa alihankkijoiden käyttöä julkisissa hankinnoissa

Sote-uudistus asettaa rajoituksia julkisten hankintojen toteutukselle. Hyvinvointialueen hankkimissa sote-palveluissa alihankinnalla tuotetun palvelun osuus voi lähtökohtaisesti olla enintään puolet tuotettujen palvelujen kokonaismäärästä. Rajaus on merkityksellinen yrityksille, joissa työskentelee ammatinharjoittajia. Suomen Fysioterapeutit pitää lakia liian tiukkana ja kannustaa hyvinvointialueita joustavuuteen ja pienten toimijoiden huomioimiseen.

Sote-järjestämislaki ja sen 17. pykälä rajoittavat alihankinnan käyttöä julkisissa sote-hankinnoissa. Lain mukaan yksityinen palveluntuottaja voi hankkia omaa toimintaansa täydentäviä palveluja tai omaa henkilöstöään täydentävää työvoimaa alihankkijalta. Sana täydentävää on määritelty hallituksen esityksessä (HE 612/2021 vp) siten, että palvelujen osuus voi olla enintään 30 ja 49 prosentin välillä, eli ei ainakaan yli puolta yrityksen hyvinvointialueelle tuottamista palveluista.

– Lain valmistelussa ei ole huomioitu sitä, että myös pienet toimijat käyttävät ammatinharjoittajia toiminnassaan. Hyvinvointialueiden tiukka lain tulkinta karsii tarpeettomasti pieniä palveluntuottajia ja toisaalta suosii suuria yrityksiä. Tämä ei varmasti ole ollut lainsäätäjän tarkoitus näitä rajoituksia asetettaessa, arvio Suomen Fysioterapeuttien erityisasiantuntija Juho Korpi.

Lainsäädännön tarkoituksena on hallituksen esityksen perusteella ollut turvata palveluiden laatua ja ehkäistä niin sanottujen kuoriorganisaatioiden syntyminen. Korpi arvelee, että palveluntuottajan omilla palkkalistoilla olevaa henkilöstöä on myös kenties pidetty parempana laadun takeena kuin alihankintaan perustuvaa toimintamallia.

– Lainsäätäjä on varmaankin pelännyt alihankinnan johtavan väärinkäytöksiin ja kermankuorintaan, mitä on kieltämättä muilla aloilla julkisten hankintojen seurauksena tapahtunutkin, hän arvelee.

Alihankkijoita tulee valvoa monella tavalla

Prosenttirajan lisäksi yrityksillä on velvollisuus valvoa alihankkijoidensa toimintaa, ja jokainen alihankkija tulee hyväksyttää hyvinvointialueella ennen kuin tämän voi ottaa osaksi palvelutuotantoa. Korven mielestä järjestämislain ja sitä seuranneen sote-valvontalain mittavat valvontavelvoitteet riittävät palveluiden laadun ja asianmukaisuuden turvaamiseen ilman nykyisiä prosenttirajoituksiakin. Valvontalaki esimerkiksi rinnastaa ammatinharjoittajat palveluntuottajan palkkalistoilla olevaan henkilöstöön (HE 299/2022 vp).

– Tällä ei tarkoiteta työsuhteeseen liittyvää direktio-oikeutta, vaan sitä että fysioterapiayrittäjän tulee voida riittävästi ohjata ammatinharjoittajakumppaneitaan tuotetun palvelun laadun ja asianmukaisuuden varmistamiseksi, Korpi selostaa.

Tiukka alihankinnan sääntely vaikeuttaa Korven mielestä sellaisten fysioterapiayritysten toimintaa, jotka ovat järjestäneet toimintansa ammatinharjoittajasopimusten kautta ilman työsuhteisia työntekijöitä. Jos yrityksellä ei ole lainkaan työntekijöitä, ei hyvinvointialueiden tarjouskilpailuihin voi välttämättä osallistua ilmoittamalla ammatinharjoittajat alihankkijoiksi.

– Usein kumpikin osapuoli on tyytyväinen yritysten väliseen kumppanuusmalliin, eikä kaipaa työsuhdetta. On harmillista, jos järjestämislain tiukka tulkinta vaikeuttaa näiden toimijoiden tarjouskilpailuihin osallistumista, hän kritisoi.

Ratkaisuna yritysryhmittymä

Ryhmittymällä tarkoitetaan yritysten joukkoa, joka yhdessä sitoutuu tietyn palvelun tuottamiseen. Hankintalain 92. pykälän mukaan fysioterapiayrittäjät saavat julkisissa hankinnoissa tehdä tarjouksia tai ilmoittautua ehdokkaaksi myös ryhmittymänä, eikä hankintayksikkö saa edellyttää ryhmittymältä tiettyä oikeudellista muotoa. Sote-järjestämislain mukaan ryhmittymät eivät ole alihankkijoita (HE 241/2020 vp.).

Jos tarjouskilpailuun osallistutaan ryhmittymänä, hyvinvointialue tekee mahdollisen hankintasopimuksen kunkin ryhmittymän jäsenen kanssa erikseen.

– Tarjouksen jättäminen ryhmittymänä tarkoittaa, että jokainen ryhmittymän jäsen sitoutuu palveluiden tuottamiseen yhteisvastuullisesti. Ryhmittymän on tärkeää sopia keskenään vastuunjaosta mahdollisimman selkeästi ja yksiselitteisesti, jotta ei synny ikäviä yllätyksiä esimerkiksi kesken hankintakauden, Korpi suosittelee.

Yrityksen, jonka toiminta muodostuu joukosta ammatinharjoittajia, tulisi Korven mukaan voida osallistua hankintoihin ryhmittymänä. Asia kannattaa aina varmistaa hankinnan järjestäjältä. Samalla saa tiedon miten ryhmittymänä tarjouskilpailuun osallistuminen käytännössä onnistuu ja millaisia liitteitä ja tietojen toimituksia siihen liittyy.

Korven mukaan markkinaoikeus tuntee tapauksia, joissa tarjouskilpailuun osallistumiseen on liittynyt epäselvyyksiä ja hankinta on tämän vuoksi epäonnistunut.

– Julkisiin hankintoihin osallistuessa kannattaa aina olla ajoissa liikkeellä ja jättää tarjouksiin liittyviä kysymyksiä niiden määräaikaan mennessä. Hankintayksikön on kohdeltava tarjouskilpailuun osallistuvia tasapuolisesti, joten heidän on vaikea vastata yksittäisiin hankintaan liittyviin kysymyksiin, hän muistuttaa.

Liiton erityisasiantuntijat auttavat hankintoihin liittyvissä ongelmissa.

» Lue julkisista hankinnoista lisää täältä.

 

Sote-uudistus on rajaamassa alihankkijoiden käyttöä julkisissa hankinnoissa

Juho Korpi

Erityisasiantuntija
(ammatilliset asiat, terveys- ja koulutuspolitiikka)

p. 0400 166 506
juho.korpi@suomenfysioterapeutit.fi

 Ota yhteyttä Whatsapilla
KorpiJuho

» Lähetä suojattu sähköposti