STM linjaa tutkimuksen tulevaisuutta

Sosiaali- ja terveysministeriön asetukset yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoituksesta ja Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomaisen suoritteiden maksullisuudesta ovat parhaillaan lausuntokierroksella. Asetuksilla säädetään tutkimuksen painopistealueista vuosille 2024-2027 sekä tietolupaviranomaisen perimistä suoritemaksuista tutkimustyöhön liittyen.

Vaikuttavuus, vaikuttavuus, vaikuttavuus

Ministeriön ehdotukset tutkimuksen kärkiteemoiksi ovat väestön terveys ja hyvinvointi, terveydenhuollon vaikuttavuus, laatu sekä potilasturvallisuus, kliinisen tutkijan urapolun edistäminen sekä uuden tiedon tuottaminen, levittäminen ja hyödyntäminen. Liitto korosti lausunnossaan tutkimuksen monitieteisyyden tärkeyttä.

– Fysioterapeuteilla on aivan liian vähän mahdollisuuksia kliinisen tutkijan urapolulle, harmittelee Suomen Fysioterapeuttien erityisasiantuntija Juho Korpi.

Hallitusohjelman lukuisat kirjaukset voimavarojen kohdentamisesta vaikuttaviin palveluihin näkyvät asetuksessa selvästi. Tutkimusta halutaan kohdentaa nimenomaan vaikuttavuustutkimukseen. Liitto pitää vaikuttavuustutkimusta erittäin tärkeänä, jotta vähäyötyisestä hoidosta päästään eroon ja palvelujärjestelmillä on mahdollisuus kehittyä. Liitto muistutti lausunnossaan kuitenkin myös laadullisen tutkimuksen tärkeydestä.

– Emme pysty kehittämään sote-palveluita, jos emme ymmärrä järjestelmän sisällä vaikuttavia ilmiöitä, Korpi korostaa.

Laadullisella tutkimuksella syvennetään ymmärrystä esimerkiksi sote-asiakkaista ja heidän tarpeistaan ja kokemuksistaan.

Tutkimuksen painoalueiksi ehdotetaan kliinistä ja translationaalista tutkimusta, dataintensiivisten tutkimusmenetelmien implementaatiotutkimusta, terveydenhuollon vaikuttavuustutkimusta sekä terveys- ja hyvinvointieroja kaventavan palvelujärjestelmän kehittämistä tukevaa tutkimusta. Liitto piti erikoisena, että ammattikorkeakoulut eivät näy asetuksessa lainkaan.

– Minusta käsite ”yliopistotasoinen” rajaa tarpeettomasti ulos ammattikorkeakoulujen osaamista, joka on aivan keskeistä esitettyjen tavoitteiden saavuttamiselle, Korpi harmittelee.

Liitto huomautti lausunnossaan myös tutkimuksen tarkastelun lääketiedekeskeisyydestä ja korosti sote-alalla olevan runsaasti muitakin tieteenaloja, joilla on tarvetta ja halua tutkimustyöhön.

– Julkisessa terveydenhuollossa tulisi olla kaikilla kuntoutusaloilla selkeät vakanssit kliinisille tutkijoille, Korpi vaatii.

Valtio rahoittaa tutkimusta, mutta perii toisaalta myös maksuja tietojen käytöstä

Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (ns. toisiolaki) tuli voimaan 1.5.2019. Lain tarkoituksena on mahdollistaa sote-järjestelmän, Kelan sekä muiden toimijoiden tuottamien tietojen tehokas, tietoturvallinen ja sujuva käsittely, ja mahdollistaa tietoaineiston käyttö tutkimustyössä.

– Suomessa on ensiluokkaista rekisteriaineistoa, jonka avulla voitaisiin tehdä yhteiskuntaa merkittävästi hyödyntävää rekisteritutkimusta, Korpi selventää.

Toisiolaista on kuitenkin muodostunut tutkijoiden keskuudessa lähes kirosana. Syynä on tietolupaviranomaisen perimät maksut, jotka kohdentuvat sekä tietolupaan että tietopyyntöä koskevaan päätökseen. Suoritemaksut ovat erittäin korkeita ja hankaloittavat tutkijoiden mukaan etenkin rekisteritutkimusten tekemistä.

– Tuntuuhan se käsittämättömältä, että julkinen terveydenhuolto joutuu maksamaan tuhansia euroja itse tuottamansa tiedon käytöstä, Korpi ihmettelee.

Suoritemaksujen määräytymisen perusteista säädetään maksuperustelaissa. Tietolupaviranomainen saa periä korvauksen tietojen poimimisesta, toimittamisesta ja yhdistelystä, esikäsittelystä, pseudonymisoinnista ja anonymisoinnista sekä tietoturvallisen käyttöympäristön käytöstä.

Liitto kritisoi lausunnossaan suoritemaksujen korkeaa hinnoittelua ja tarkoituksenmukaisten hinnoittelukategorioiden vajaavuutta.

Lue liiton lausunnot asetuksiin täältä.