eAsiointi
30/09/2019

Suomessa hoidetaan vuodelevolla – ja viedään potilaan toimintakyky

Fyysisen aktiivisuuden ja kuntoutuksen positiiviset vaikutukset on tiedetty jo pitkään, mutta silti Suomi on ainoa EU-maa, jossa käytetään edelleen vuodelepoa esimerkiksi muistisairauksien hoitoon. Potilaan kunnon romahtaminen akuutin sairauden yhteydessä on tyypillistä ja johtuu paitsi sairaudesta itsestään, osittain myös hoitoprosessista. Erkki Vauramon ja Olli Pekka Ryynäsen Kunnallisalan kehittämissäätiölle tuottama tuore raportti nosti karulla tavalla esille sen, miten ikääntyneitä hoidetaan Suomessa vuodelevolla.

Suomesta puuttuu kuntoutusjärjestelmä, joka mahdollistaisi kuntoutuksen oikea-aikaisen saatavuuden. Kuntoutusta on kyllä tarjolla, mutta usein vääränlaisella intensiteetillä tai liian myöhäisessä vaiheessa. Myös alueelliset erot ovat suuria.

Ikääntyneiden kohdalla kuntoutuksen puute tarkoittaa usein toimintakyvyn merkittävää laskua. Jos hoitona käytetään vuodelepoa kuntoutuksen sijaan, se johtaa nopeaan lihasten surkastumiseen ja liikuntakyvyn heikentymiseen. Ei ole lainkaan harvinaista, että potilas ei akuutin sairaalajakson jälkeen enää toivu kotikuntoiseksi, vaan joutuu laitoshoitoon. Tätä voitaisiin merkittävästi ehkäistä mahdollistamalla kuntoutus heti akuuttihoidon jälkeiseen vaiheeseen.

Laitoshoidon tarve voisi puolittua asianmukaisella kuntoutuksella

Laitoshoidossa olevat ikääntyneet vaativat suuremman hoitajamitoituksen kuin palveluasunnoissa tai kotihoidossa olevat. Jos laitoshoidon määrä saataisiin puolitettua, kuten esimerkiksi Etelä-Karjalan alueella on onnistuttu tekemään, se alentaisi merkittävästi yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.

Tälle tasolle pääseminen kuitenkin edellyttää kuntoutusjärjestelmän saattamista muiden Pohjoismaiden tasolle. On laskettu, että kuntouttava palvelujärjestelmä tuottaisi säästöä lähes miljardin euron verran nykyiseen järjestelmään verrattuna.

Riittävän varhainen ja tehokas kuntoutus estää vuodelevosta aiheutuvia haittoja. Lisäksi kuntoutuksen puutteen tiedetään heikentävän elämänlaatua sekä lyhentävän elinikää. On myös inhimillisesti tärkeää, että ikääntyneet saavat riittävää kuntoutusta – niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin.

Nykyjärjestelmä ei hyödynnä tarjolla olevaa asiantuntijuutta, eikä noudata lakia

Terveydenhuoltolain lääkinnällisen kuntoutuksen säädösten mukaan kunnilla on velvollisuus järjestää potilaan tarvitsemat terapiat ja muut kuntoutumista edistävät toimenpiteet. Kuntoutuksen tulee yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa muodostaa toiminnallinen kokonaisuus, jonka tavoitteena ovat kuntoutujan yksilölliset tarpeet toimintakyvyn lisääntymiseksi.

Suomessa on yli 15000 työikäistä fysioterapeuttia. Väkilukuun suhteutettuna se on maailman kärkeä. Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä ei kuitenkaan hyödynnä kuntoutuksen asiantuntijoita riittävästi.

Olemme kouluttaneet merkittävän määrän liikkumisen ja toimintakyvyn ammattilaisia, fysioterapeutteja, mutta emme hyödynnä heidän osaamistaan. On järjetöntä ajatella, että liikuntakyvyn ylläpitäminen onnistuisi vuodelevolla, toteaa Suomen Fysioterapeuttien puheenjohtaja Tiina Mäkinen.

Ikääntyvän väestön hoivan tarpeen maksimi ajoittuu vuosille 2025-2035. Nyt on jo kiire tehostaa kuntoutusta lainsäädännön mukaisesti ja ottaa käyttöön systemaattinen kuntoutus, joka ajoittuu oikeaan vaiheeseen hoitoprosessia, jatkaa Mäkinen.

 

Lisätietoja

Tiina Mäkinen, puheenjohtaja
Suomen Fysioterapeutit ry
p. 0207 199 592, 040 507 7382
tiina.makinen@suomenfysioterapeutit.fi