Eduskunta hyväksyi viime viikolla väliaikaisia lakimuutoksia tartuntatautipäivärahan saamisen helpottamiseksi. Karanteeni tai eristys ei jatkossa ole enää edellytys tartuntatautipäivärahan saamiselle, vaan oikeus tartuntatautipäivärahaan syntyy, kun henkilöllä on luotettavasti todettu Covid-19-tartunta ja ansiotyöhön osallistuminen ei ole suositeltavaa tartunnan leviämisen riskin takia. Oikeus on myös alle 16-vuotiaan lapsen sairastuessa, jos huoltaja on estynyt tekemästä ansiotyötään. Tartuntatautipäivärahan hakuaika pitenee kahdesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Lakimuutos on väliaikainen ja on voimassa 30.6.2022 saakka.
Karanteeniin määrätään altistunut henkilö ja eristykseen sairastunut henkilö. Kummankin päätöksen voi tehdä vain kuntasektorin virkasuhteinen tartuntatautilääkäri (tartuntatautilaki, 57 §). Karanteeniin tai eristykseen määrätyllä henkilön sekä karanteeniin tai eristykseen määrätyn alle 16-vuotiaan lapsen huoltajan on esitettävä kuntasektorin virkasuhteisen tartuntatautilääkärin todistus saadakseen tartuntatautipäivärahaa (tartuntatautilaki 82 §, sairasvakuutuslaki, 8 luku, 1 a §). Tämä on osoittautunut ongelmaksi, koska tartuntatautilääkärin virallisia päätöksiä on jouduttu odottamaan useita viikkoja, joissain tapauksissa jopa kauemmin kuin päivärahan hakuaika. Nyt tehdyllä lakimuutoksella korjataan tilannetta osittain.
Kela on laatinut taulukon, jossa nähdään oikeus tartuntatautipäivärahaan erilaisissa tilanteissa. Altistumisen jälkeen ohjeena on ollut jäädä pois työstä ns. omaehtoiseen karanteeniin, mutta tästä ei ole syntynyt oikeutta tartuntatautipäivärahaan. Tätä ongelmaa ei nykyinen lakimuutos korjaa, eli altistuneen on edelleen saatava tartuntatautilääkärin virallinen todistus karanteenista saadakseen tartuntatautipäivärahaa.
Voiko jatkossa kuka tahansa lääkäri määrätä eristykseen tai karanteeniin?
Ei. Lakimuutos koskee vain sairausvakuutuslakia, eli karanteeniin tai eristykseen ei voi jatkossakaan määrätä muu kuin kuntasektorin virkasuhteinen tartuntatautilääkäri. Tartuntatautipäivärahan saamista sen sijaan helpotetaan siten, että jatkossa tartuntatautilääkärin todistus ei ole edellytyksenä päivärahan saamisella.
Miten koronaan sairastuminen osoitetaan?
Covid-19-tartunnan luotettava toteaminen edellyttää toimiluvallisessa toimintayksikössä tehtyä laboratoriovarmistettua testitulosta (PCR- tai antigeenitesti), eli käytännössä hyväksyttyjä ovat julkisen ja yksityisen terveydenhuollon näytteenottopalveluissa tehdyt testit. Kotitesti ei ole riittävä. Suosituksen työstä poissaolosta tekee julkisen tai yksityisen terveydenhuollon lääkäri.
Voidaanko koronaan sairastuminen osoittaa ja tarvittava todistus kirjoittaa työterveyshuollon kautta?
Kyllä, jos työterveyshuollossa on mahdollisuus laboratoriovarmistettuun testiin ja suosituksen työstä poissaolosta tekee lääkäri.
Jos sairastun lieväoireiseen tai oireettomaan koronaan, onko tällöin oikeus tartuntatautipäivärahaan?
Kyllä, jos sairaus on asianmukaisesti osoitettu, etkä voi tehdä työtä muualla kuin työpaikalla. Jos et ole työkyvytön ja sinulla on mahdollisuus esim. työskennellä kotona, ei oikeutta tartuntatautipäivärahaan ole.
Olen palkansaaja, tuleeko minun hakea tartuntatautipäivärahaa itse jos sairastun koronaan?
Asiasta kannattaa sopia työnantajan kanssa. Tartuntatautipäiväraha on mahdollista maksaa myös suoraan työnantajalle, eli myös työnantaja voi hakea päivärahan Kelasta ja maksaa sinulle normaalisti palkkaa.
Olen työnantajana toimiva yrittäjä. Voinko hankea Kelasta tartuntatautipäivärahaa, jos työntekijä on sairastunut koronaan ja sovimme poissaolosta omalla ilmoituksella?
Et. Tartuntatautipäivärahan saamisen edellytyksenä on lääkärintodistus. Tästä säädetään valtioneuvoston asetuksessa 1335/2004, johon lisättiin tämän lakimuutoksen yhteydessä uusi momentti (2 luku 1 §).
Jos altistun koronalle, saanko tartuntatautipäivärahaa jos jään omaehtoisesti pois työstä?
Et. Sairasvakuutuslain muutos ei koske altistuneita, ainoastaan koronaan sairastuneita. Altistumisen jälkeen oikeus tartuntatautipäivärahaan syntyy ainoastaan, jos kuntasektorin virkasuhteinen tartuntatautilääkäri määrää sinut viralliseen karanteeniin. Jos toimit palkansaajana, sinulle tulee kuitenkin maksaa poissaolon ajalta palkka, jos työnantaja määrää sinut olemaan pois työstä altistumisen vuoksi.
Olen yrittäjä, saanko mistään korvausta ansionmenetyksestä, jos jään altistumisen jälkeen omaehtoisesti pois työstä?
Valitettavasti et. Toimme lakivalmistelussa useita kertoja esille yrittäjien vaikean aseman omaehtoisen karanteenin noudattamisessa. Hallitus kuitenkin katsoi, ettei ehdotusta altistuneiden huomioimisesta voitu toteuttaa. Hallitus perusteli päätöstään seuraavasti: Vallitsevasta epidemiatilanteesta johtuen kansallista laajaan testaamiseen perustuvaa testaus- ja jäljitysstrategiaa ei pystytä kaikilla alueilla enää noudattamaan. Koska tartuntatapauksien jäljitystä ei kyetä monin paikoin noudattamaan kuin hyvin kohdennetusti, on työstä poissaolon tarvetta arvioivan ja todistuksen antavan lääkärin useimmiten mahdoton todeta, onko henkilö mahdollisesti altistunut taudille. Lisäksi on otettava huomioon, että jos kaikki altistuneet otettaisiin säännöksen piiriin, kasvaisi etuuteen oikeutettujen piiri epidemiatilanteesta johtuen huomattavasti.
Paljonko on tartuntatautipäivärahan suuruus?
Päiväraha määräytyy sen palkan mukaan, jonka olisit saanut, jos sinua ei olisi määrätty olemaan poissa työstä. Päivärahan määrä on kuukausitulon kahdeskymmenesviidesosa. Jos ansionmenetyksen määrästä ei esitetä luotettavaa selvitystä, tartuntatautipäiväraha määräytyy sen palkan perusteella, jonka vakuutettu on saanut välittömästi ennen kuin hänet on määrätty olemaan poissa ansiotyöstään.
Yrittäjän tartuntatautipäiväraha on etuuden alkamishetkellä voimassa olevan yrittäjän eläkelain mukaisesti vahvistetun vuosityötulon kolmassadasosa. Jos vakuutettu tekee työstä pidättämisen aikana muuta työtä, tartuntatautipäivärahaa maksetaan vain ansionmenetystä vastaavalta osalta.
Onko tartuntatautipäivärahassa omavastuuaika?
Ei. Tartuntatautipäivärahaa maksetaan koko ansionmenetyksen ajalta.
Milloin tartuntatautipäivärahaa tulee hakea?
Lakimuutoksen myötä kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin etuutta halutaan saada (aiemmin 2kk kuluessa). Lakimuutos tulee voimaan takautuvasti 1.1.2022 alkaen.
Kertyykö vuosiloma siltä ajalta, kun olen poissa työstä koronan vuoksi?
Kyllä. Vuosilomalakiin lisättiin uusi väliaikainen kohta, jossa työssäolon veroiseksi ajaksi katsotaan poissaolo Covid-19-tartunnan vuoksi.
Kertyykö vuosiloma siltä ajalta, kun olen omaehtoisesti poissa työstä koronaan altistumisen vuoksi?
Jos omaehtoinen poissaolo on sovittu työnantajan kanssa ja siltä ajalta maksetaan palkka (kuten kuuluu), kertyy vuosiloma myös tältä ajalta. Jos omaehtoinen poissaolo olisi jostain syystä palkaton, kertyisi vuosilomaa kuitenkin, jos kyseisenä poissaolokuukautena olisi töissä vähintään 14 työpäivää tai 35 työtuntia.
Lue asiasta tarkemmin hallituksen esityksestä (HE 242/2021 vp). Seuraa asian käsittelytietoja eduskunnan verkkosivuilta. Lue myös Kelan tiedote aiheesta täältä. Lakimuutoksen tekstit, ml. asetuksessa olevat tarkemmat vaatimukset löydät hallituksen esityksen lopusta.
Erityisasiantuntija
(ammatilliset asiat, terveys- ja koulutuspolitiikka)
