20/03/2024

Tohtoriväylä voi lähteä myös ammattikorkeakoulusta

Fysioterapeutti (YAMK) Jolanda Ehrström väitteli maaliskuun alussa tohtoriksi Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta. Aivan perinteiseen tapaan hänen urapolkunsa ei kuitenkaan ole edennyt. Ehrströmillä ei nimittäin ole maisterin tutkintoa yliopistosta. Sen sijaan hän on ponnistanut yliopistomaailmaan ja tohtorikoulutukseen ammattikorkeakoulusta.

Taidan olla ensimmäinen ammattikorkeakoulupohjalta väitellyt fysioterapeutti Suomessa, hän pohtii.

Tiedän kyllä, että tohtoriopintoja suorittaa tällä hetkellä useampikin vastaavan reitin kulkenut, mutta väitelleitä fysioterapeutteja ei ole tiedossani.

Muutos on tapahtunut verkkaisesti

Lainsäädäntö on jo vuodesta 2005 lähtien rinnastanut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon yliopistossa suoritettavaan maisteritutkintoon. Siitä huolimatta osa yliopistoista on pitkään suhtautunut penseästi ammatillisen väylän kautta tulleisiin jatko-opintopaikan hakijoihin.

Vuonna 2012 asiasta saatiin Turun hallinto-oikeuden ennakkopäätös. Sen mukaan yliopistoilla ei ole oikeutta käyttää ylempää ammattikorkeakoulututkintoa perusteena jatko-opintopaikan epäämiselle. Vielä tämäkään ei saanut yliopistoja lämpenemään. Ammattikorkeakoulun puolelta saapuville opiskelijoille esitettiin muun muassa huomattavan kovia vaatimuksia täydentävien opintojen suorittamisesta ennen valintakelpoiseksi katsomista.

Nyt, reilun kymmenen vuoden jälkeen, useimmissa yliopistoissa ja tiedekunnissa ollaan jo avarakatseisempia. Jatko-opintopaikkojen hakeminen sallitaan myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon pohjalta ja asiasta puhutaan enemmän julkisesti.

AMK-taustaiset tuntevat käytännön työelämän

Jolanda Ehrström kokee itse saaneensa ammattikorkeakoulusta hyvät valmiudet tutkijan uralle. Siirtyminen yliopiston teoreettiseen ja hyvinkin itseohjautuvaan ilmapiiriin ei tuottanut vaikeuksia.

Oma kiinnostukseni on kvantitatiivisessa tutkimuksessa ja tilastotieteessä, hän kertoo.

Suoritin ylemmän ammattikorkeakoulututkintoni Arcadassa ja koin, että meillä oli juuri tähän todella laadukasta opetusta. Esimerkiksi oman lopputyöni ohjaajana toiminut fysioterapeutti ja dosentti Jyrki Kettunen on rautainen asiantuntija ja ansioitunut tutkija!

Ehrström muistuttaa myös, että ammattikorkeakoulujen vaatimus työelämävuosista ennen YAMK-tutkinnon suorittamista voi tuoda opiskelijalle hyvinkin merkittävää lisänäkökulmaa jatko-opintoihin.

Uskon, että YAMK-tutkinnon kautta tulleilla voi esimerkiksi olla ajankohtaisempi käsitys käytännön työn ongelmatiikasta, hän pohtii.

Haastava hakuprosessi

Ehrstöm ajautui tohtoriväylälle suoritettuaan opettajan ammatillisia pätevyysopintoja Åbo Academissa. Opintojen lopputyönä tehdystä tutkimuksesta syntyi lopulta tulevan väitöskirjan ensimmäinen tutkimusartikkeli.

Hakuprosessi on ulkopuolelta tulevalle raskas, tulipa tämä sitten ammattikorkeakoulusta tai jonkin toisen yliopiston maisteriohjelmasta. Opinto-oikeutta haettaessa suunnitelman pitää olla hyvin valmis. Hakuprosessin tärkein vaihe on tutkimustyön pääohjaajan löytäminen kohdeyliopiston sisältä. Hänen sekä yhdessä valittujen muiden ohjaajien ja seurantaryhmäläisten kanssa viimeistellään tutkimus-, opinto- ja rahoitussuunnitelmat.

Hakijalla on ensinnäkin oltava vahva ajatus siitä, mitä hän haluaa tutkia, Ehrström sanoo.

Lisäksi suunnitelman on oltava realistisesti toteutettavissa. Ja sitten pitää olla se pääohjaaja ja muut ohjaajat, eli tarvitaan hyvät henkilökontaktit.

Maisteritutkinnon jälkeen samassa yliopistossa jatkavilla on usein jo valmiit kontaktit, eli he tuntevat ympäristön ja ihmiset. Mutta ulkopuolelta tulevalla on täysin omalla vastuulla löytää itse nämä verkostot, hän muistuttaa.

Ehrströmin oman kokemuksen mukaan yliopistot toivovat myös näyttöä hakijan yleisestä kyvykkyydestä tutkimuksen tekemiseen.

Käsittääkseni on suuri etu ja jopa toivottavaa, että hakija on jo julkaissut jonkin tutkimusartikkelin tai ollut mukana tutkimusryhmässä, hän sanoo.

Ehrströmin aloittaessa itse prosessiaan, aiemmista opinnoista ja tutkimusprojektista tuttu Jyrki Kettunen oli jo lupautunut yhdeksi ohjaajaksi. Yhteydenotto Helsingin yliopistolle johdatti Ehrströmin yliopistolehtori, dosentti Eeva Pyörälän pakeille. Pyörälä kiinnostui heti aiheesta ja suostui työn pääohjaajaksi. Ja siitä se sitten lähti.

Olen kyllä todella iloinen siitä, että myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen on tämä mahdollisuus siirtyä suorittamaan jatko-opintoja yliopistossa, Ehrström sanoo.

Toisaalta ajattelen myös niin, että mikäli on vahva halu ja selkeä ajatus siitä, mitä haluaa tutkia, keinot kyllä löytyvät. Pohjakoulutuksesta ja hakureitistä riippumatta.