Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n yhteisöjäsenten vuosittainen kokoontuminen eli TULE Forum järjestettiin 24.10.2024 Helsingissä. Tilaisuudessa kuultiin mm. Suomen hallituksen suunnitelmista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi sekä Tule ry:n näkemyksiä hallitusohjelmasta. Lisäksi kuultiin hyvinvointialueilla tehdystä kehittämistyöstä ja ammattilaisten ja järjestöjen näkemyksistä tule-vaivojen kuntoutuksen kehittämisestä.
Tilaisuuden avasi sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso. Ministeri kertoi hallitusohjelma sisällöstä tule-vaivojen ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen näkökulmasta. Liiton analyysin hallitusohjelmasta voit lukea täältä.
–Noin puolella suomalaisista on jokin terveydellinen tila, joka vaatii kuntoutusta. Seitsemälläkymmenellä prosentilla syynä on tuki- ja liikuntaelimistön vaiva, Juuso totesi.
Ministeri vakuutti hallituksen suhtautuvan vakavasti sekä suomalaisten liikkumattomuuteen, että ylipainon yleistymiseen. Hallitus on käynnistämässä useita ohjelmia väestön toiminta- ja työkyvyn kohentamiseksi.
Tule ry:n toiminnanjohtaja Marja Kinnunen oli tyytyväinen hallitusohjelman kirjauksiin kuntoutuksen kehittämisestä ja kroonisesta kivusta kärsivien huomioimisesta. Samoin hoidon vaikuttavuuden ja jatkuvuuden korostaminen saivat kiitosta. Tule ry on kuitenkin pettynyt siihen, ettei tuki- ja liikuntaelinvaivoja ollut huomioitu hallitusohjelmassa lainkaan.
–Tule-vaivat ja etenkin murtumat ovat yleisin syy lääkäripalveluiden käyttöön. On hämmästyttävää, ettei hallitusohjelmasta löydy selkeitä toimenpiteitä näin suuren kansanterveydelliseen ongelman ratkaisemiseen, Kinnunen harmittelee.
Kansallisen TULE-ohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja Jaro Karppinen esitteli kansallista ja kansainvälistä tilasto- ja tutkimustietoa tule-vaivojen yleisyydestä. Karppinen yhtyi Kinnusen näkemykseen siitä, että hallitusohjelmaan olisi kaivattu tarkempia kirjauksia tule-terveyden edistämiseksi.
–On outoa, ettei hallitusohjelmassa ole lainkaan toimenpiteitä tule-vaivojen vähentämiseksi, Karppinen hämmästelee.
Tule ry:n laatimassa kansallisessa tule-ohjelmassa painotetaan tuki- ja liikuntaelinterveyden aktiivista edistämistä yhteiskunnan kaikilla sektoreilla, hoidon ja kuntoutuksen oikea-aikaista ja riittävää saatavuutta sekä kansalaisten tule-terveyden ymmärryksen ja itsestä huolehtimisen motivaation lisäämistä. Lue tule-ohjelmasta lisää täältä.
Karppinen kertoi Etelä-Karjalassa tehdystä kehittämistyöstä, jossa tule-vaivojen kustannustehokasta hoitopolkua on rakennettu fysioterapeuttien suoravastaanon avulla. Jopa 90 prosenttia tule-asiakkaista pyritään ohjaamaan suoraan fysioterapeutille.
Tulokset ovat olleet hyviä. 85–90 prosenttia eri tule-vaivoista kärsivistä ei tarvitse lääkärin arviota fysioterapian jälkeen.
–Tulokset ovat vakuuttavia. Fysioterapeutit osaavat tule-kuntoutuksen erittäin hyvin, Karppinen toteaa.
Luustoliiton toiminnanjohtaja Ansa Holm kertoi potilasjärjestöjen roolista muuttuvassa toimintaympäristössä. Sote-järjestöillä on Suomessa erittäin pitkä historia. Järjestötoiminta on vuosien saatossa muuttunut väestöä lähellä olevista kansalaisjärjestöistä yhä ammattimaisemmaksi ja mukaan on tullut myös elinkeinon harjoittaminen. Järjestöjen jäsenistö on kuitenkin ikääntynyt ja sitoutuminen yhteisölliseen ja pitkäaikaiseen toimintaan on vähentynyt.
–Yhtenäiskulttuurista ollaan siirrytty yksilöllistymiseen. Nykymaailmaan kuuluu henkilökohtaisen hyödyn etsiminen, Holm Toteaa.
Sote-järjestöjen toiminta oli Raha-automaattiyhdistyksen aikakaudelle tiukasti erillään julkisen sektorin toiminnasta. Nykyisin toiminta on sosiaali- ja terveysministeriön ja sen yhteydessä toimivan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn ohjaamaa.
–Järjestöissä on entistä tarkemmin mietittävä, miten jäsenyyden hyötyjä voidaan perustella, Holm pohtii.
Suomen Fysioterapeuttien erityisasiantuntija Juho Korpi esitteli ammattilaisten näkemyksiä tule-terveyden edistämiseksi. Fysioterapian laaja-alaisempi hyödyntäminen voisi Korven mukaan lyhentää hoitojonoja, vähentää sairauspoissaoloja ja hoidon kustannuksia, parantaa kansalaisten elämänlaatua ja ehkäisee kansansairauksia.
–Perusterveydenhuollosta ja työterveyshuollosta voitaisiin vapauttaa kummastakin 1,5 miljoonaa lääkärikäyntiä, jos fysioterapeuttien suoravastaanottoja hyödynnettäisiin aiempaa paremmin, Korpi painottaa.
Tämänhetkinen tule-vaivojen hoitopolku on fysioterapeuttien mielestä liian pitkä ja kallis. Asiakas saa apua liian myöhään.
–Sairauspoissaolojen puolittaminen säästäisi 200 miljoona euroa ja joka kymmenennen eläkkeen ehkäisy 150 miljoonaa euroa. Fysioterapialla tämä on mahdollista, mutta se vaatii hoitopolkujen uudistamista, Korpi lupaa.
Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Anne Kanto-Ronkanen kertoi kuntoutuksen uudistamisen jo toteutuneista vaiheista sekä hallitusohjelmaan kirjatuista tulevaisuuden kehittämiskohteista. Fysioterapian kannalta merkityksellisiä teemoja ovat esimerkiksi sote-henkilöstön riittävyys ja saatavuus sekä henkilöstön työnjaon selkeytyminen.
Lääkinnällisen kuntoutuksen sääntelyn täsmentäminen tuo toivottavasti selkeyttä moniin arjen epäselvyyksiin, kuten perus- ja erikoissairaanhoidon kuntoutusvastuun jakamiseen, Kelan rooliin tulevaisuudessa, opetukseen liittyvän kuntoutuksen käytäntöihin sekä apuvälineiden ja hoitovälineiden määrittelyn täsmentymiseen.
–Tärkeää on, että kuntoutuksen uudistamista jatketaan, Kanto-Ronkanen toteaa.
Suomen Fysioterapeutteja edustivat tilaisuudessa puheenjohtaja Tiina Mäkinen ja erityisasiantuntija Juho Korpi.
puheenjohtaja
p. 0207 199 592
p. 040 507 7382
puheenjohtaja@suomenfysioterapeutit.fi
tiina.makinen@suomenfysioterapeutit.fi
Erityisasiantuntija
(ammatilliset asiat, terveys- ja koulutuspolitiikka)
