Eduskunnan perustuslakivaliokunta on hyväksynyt hallituksen esityksen työsopimuslain 3 luvun 5 §:n ja merityösopimuslain 4 luvun 5 §:n muuttamisesta. Kummassakin laissa kilpailukieltosopimuksia koskevaa säännöstä muutettaisiin siten, että työnantajan velvollisuus maksaa kilpailukieltosopimuksesta korvausta työntekijälle laajennettaisiin koskemaan kaikkia kilpailukieltosopimuksia. Lisäksi säädetään korvausten maksamisajankohtaa ja työnantajan oikeutta irtisanoa kilpailukieltosopimus.
Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti syksyllä 2018 selvityksen lainsäädännön muutostarpeista kilpailukieltosopimusten käytön edellytysten tiukentamiseksi. Selvitystyöryhmässä olivat mukana myös ammattiliittojen keskusjärjestöt. Selvitys osoitti, että kilpailukieltoja käytetään erityisesti korkeakoulutettujen ammattiryhmien sopimuksissa hyvin yleisesti. Esimerkiksi Akavan tekemästä kyselystä käy ilmi, että 37 %:lla akavalaisista oli joko erillinen kilpailukieltosopimus tai kilpailukieltoehto työsopimuksessaan.
–Turhia kilpailukieltoja on fysioterapia-alallakin erittäin paljon, kertoo Suomen Fysioterapeuttien kehittämisasiantuntija Juho Korpi.
–Kilpailukiellot eivät kuulu fysioterapeutin työsopimukseen, ja niiden haitallista käyttöä vähentävä lainsäädännön uudistus on erittäin toivottu, hän jatkaa.
Nykyinenkin lainsäädäntö edellyttää erityisen painavaa syytä kilpailukieltolausekkeiden lisäämiseksi työsopimuksiin. Korkeimman oikeuden oikeuskäytäntöä, jossa syiden painavuutta tai yli kuuden kuukauden kilpailukieltoihin liittyvää korvausvelvollisuutta olisi arvioitu, on kuitenkin vähän. Työsuojeluviranomaisten vastuulle kuuluva työsopimuslain viranomaisvalvonta on myös näiltä osin ollut vähäistä. Kilpailukieltoihin liittyviä tarkastuksia on tehty valtakunnallisesti vain joitain kymmeniä vuodessa.
Kilpailukieltosopimusten tarkoituksena on turvata esimerkiksi liikesalaisuuksien säilyminen, mutta samalla ne rajoittavat kilpailua ja voivat aiheuttaa hintojen nousua ja yritysten kasvun hidastumista. Ne rajoittavat työntekijän mahdollisuuksia liikkua työmarkkinoilla ja voivat hankaloittaa työttömyysturvaan liittyvää velvoitetta ottaa vastaan tarjottua työtä.
Jatkossa työnantajalla olisi velvollisuus suorittaa työntekijälle korvausta kilpailukieltoehdosta silloinkin, kun sen kesto on alle kuusi kuukautta. Tämän arvioidaan edistävän kilpailukieltosopimusten nykyistä parempaa tarveharkintaa. Korvausvelvollisuus pakottaa työnantajat puntaroimaan todellisten riskien suhdetta kustannuksiin. Useissa EU-maissa ja kaikissa muissa Pohjoismaissa korvausvelvollisuus sisältyy jo kilpailukieltoihin.
