Oulun yliopistollisessa sairaalassa koronaepidemiaan on varauduttu laajamittaisesti. Toistaiseksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella tartuntoja on kuitenkin ollut maltillisesti, lähinnä Kemissä, Länsi-Pohjan keskussairaalan alueella.
–Meillä OYS:ssa tilanne on vielä rauhallinen. Alle viisi koronapotilasta tällä hetkellä koko sairaalassa hoidettavana, kertoo fysioterapeutti Johanna Nurmenniemi huhtikuun lopulla Oulun yliopistollisesta sairaalasta.
–Varautumista on kyllä tehty paljon suurempaankin potilasmäärään, hän jatkaa.
Johanna työskentelee neurologian vuodeosastolla ja hoitaa myös neurologiselta poliklinikalta tulevia potilaita. Arjessa koronatilanne näkyy tällä hetkellä potilasmäärien vähentymisenä erityisesti poliklinikan puolelta. Varsinaisia koronapotilaita ei toistaiseksi koko sairaalassa ole tullut fysioterapeuttien kuntoutettavaksi kuin muutamia. Neurologian alueella ei vielä lainkaan.
Sairaalan puolesta poliklinikkapotilaiden arviokäyntejä ei ole peruttu, mutta koronan myötä osa potilaista on tullut varovaisiksi, ja he ovat itse toivoneet poliklinikka-aikojen siirtämistä. Epidemian alkuvaiheessa myös vuodeosastoilla varauduttiin suurempaan koronapotilasaaltoon ja ei-kiireellisiä arviointijaksoja siirrettiin myöhempään ajankohtaan. Tämä heijastui osastolta pyydettävien fysioterapia-arvioiden tarpeeseen. Nyt tilanne on jo palaamassa takaisin normaaliin.
–Osastojen mitoitukset ovat potilasmäärien osalta tällä hetkellä jo lähellä tavanomaista, Johanna toteaa.
Vaikka poliklinikan potilasmäärien väheneminen on pääsääntöisesti ollut potilaista itsestään lähtevää, hetkellistä laskua on huhtikuussa ollut myös osaston akuuteissa potilaissa. Työyhteisössä on pohdittu, miksi esimerkiksi aivohalvauspotilaiden määrä oli normaalia vähäisempi.
–Johtuuko se sitten siitä, että koronan vuoksi tehdään asioita vähemmän ja otetaan rauhallisemmin.
Kun potilasmäärät terapeuteilla vähenivät, neurologian terapeuttitiimissä ryhdyttiin pohtimaan työpanoksen hyödyntämistä osastoilla hoitotilanteissa. Samalla haluttiin lisätä yhteistyötä terapeuttien ja hoitajien välillä sekä varautua mahdolliseen koronaepidemian aiheuttamaan hoitajavajeeseen.
Käyttöön otettiin toimintamalli, jossa fysioterapeutti ja toimintaterapeutti toimivat arkisin osastoilla hoitajien työpareina aina viikon kerrallaan. Työpanosta hyödynnetään lähinnä kahden hoitajan avustusta vaativien potilaiden aamutoimilla ja tarvittaessa päivän aikana muissakin tilanteissa. Tällä hetkellä niin sanotun osastoterapeutin rooli osuu yksittäisen fysioterapeutin kohdalle noin neljän viikon välein. Johanna korostaa, että varsinainen hoitovastuu on edelleen sairaanhoitajalla. Terapeutit toimivat aamutoimilla ja tarvittavissa hoitotilanteissa hoitajan työparina, loppuaika tehdään normaalia kuntoutustyötä.
–Varsinainen lääkinnällisen hoidon ja kirjaamisen puoli kuuluu näissä tilanteissa edelleen sairaanhoitajille. Emme esimerkiksi välttämättä tunne ennalta potilaiden taustatietoja. Meidän roolimme on toimia hoitajan apuna ja samalla tuoda tilanteeseen kuntouttavaa työotetta, hän toteaa.
Toimintaa on pyritty pitämään kaikin puolin mahdollisimman joustavana ja sujuvana. Osastoterapeutti-viikkoina kuntoutustyötä on väljennetty sen verran, että osastotyöskentelyä voidaan tehdä tarpeen mukaisesti.
Osastolla aamupäivän aikana hoidetuista potilaista saattaa myös tulla myöhemmässä vaiheessa terapiapyyntö. Tällöin on kätevää, jos terapeutti on sama, joka on jo tavannut hänet aamutoimien yhteydessä.
Kokemukset parityöskentelystä ovat olleet puolin ja toisin positiivisia. Sekä terapeuttien että hoitajien kokemuksia on kuitenkin tarkoitus kartoittaa vielä erikseen kyselyn avulla.
–Meillä on todella mukavaa henkilökuntaa osastoilla! Heidän kanssaan on todella helppo tulla toimeen, Johanna kehuu.
–Me terapeutit pyrimme aidosti olemaan apuna hoitajille, nimenomaan kuntouttavalla työotteella. Lähinnä se on potilaan toimintojen aktivoimista hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Näissä tilanteissa ei mennä opastamaan hoitajaa, vaan työskennellään rinnakkain toistemme työtavoista oppien.
Toistaiseksi kyseessä on neurologisen osaston pilottikokeilu, mutta sen laajenemismahdollisuuksia myös muille alueille on pohdittu. Kaiken kaikkiaan OYS:ssa on terapeutteja noin 80, joista aikuisten sisätautien alueelle sijoittuu kuusitoista. Näistä neljä fysioterapeuttia ja neljä toimintaterapeuttia työskentelee neurologisella osastolla ja on nyt pilottimallissa mukana.
–OYS:n kuntoutusosastollahan tällainen terapeutin ja hoitajan parityöskentelyn malli on ollut käytössä jo vuosia, mutta nyt koronan myötä sitä ryhdyttiin jalkauttamaan myös muille osastoille, Johanna kertoo.
–Itse olen tykännyt tästä yhteistyökuviosta.
–Normaalitilanteessa käyntimme osastoilla ovat joskus varsin tarkkarajaisia. Tulemme ja teemme oman työmme. Nyt on ollut mahdollisuus tiivistää yhteistyötä hoitajien kanssa ja nivoutua enemmän yhteen. Samalla saadaan oppia toisiltamme puolin ja toisin.
Ouluun on parhaillaan rakenteilla kokonaan uusi sairaala. Siellä myös henkilöstön verkostoitumista ja yhteistyötä eri ammattilaisten välillä on tarkoitus kehittää.
–On kaavailtu, että uudessa sairaalassa me terapeutit olisimme enemmän osaston henkilökuntana, eikä niin kategorisesti omissa yksiköissä, Johanna sanoo.
Pilottimallissa mukana olleet terapeutit eivät Johannan mukaan ole kokeneet, että heitä oltaisiin siirtämässä hoitajiksi. Tilanne on pääsääntöisesti koettu hyvänä mahdollisuutena kokeilla uudenlaisia työskentelytapoja, joilla lisätään yhteistyötä terapeuttien ja hoitajien välillä. Tästä hyötyvät myös potilaat.
–Kuntouttava työote on meille keskeistä, ja sitä on helppo hyödyntää osana normaaleja hoitotyön potilastilanteita. Sen sijaan, että tekisimme asioita potilaan puolesta, voimme aktivoida häntä itsenäiseen toimintaan. Uskon, että juuri tästä ajattelutavasta meillä on annettavaa hoitajillekin.
–Ylipäätään kuntouttavassa hoitotyössä ovat tärkeitä juuri ne pienet aktivointihetket pitkin päivää. Tämä malli mahdollistaa nyt sellaisen.
Projektin kestosta ei ole tehty varsinaisia päätöksiä. Sitä mukaan, kun terapeuttien potilasmäärät palaavat kohti normaalia, muuhun käytettävissä oleva aika kuitenkin vähenee.
–Poliklinikkapotilaiden ajat sekä osastolta tulevien terapia-arviopyyntöjen määrät määrittävät työpäivämme sisältöä ja ovat tärkeysjärjestyksessä ensimmäisinä. Uskon kuitenkin, että joustavalla asenteella pystymme jatkamaan osastoterapeuttien toimintaa, Johanna toteaa.
|
Koronaepidemian myötä fysioterapeuttien yhteydenotot liiton jäsenpalveluun ovat lisääntyneet. Palkansaajien osalta kysymykset liittyvät usein tehtävänsiirtoihin ja palkkaukseen sekä muiden työsuhteen ehtojen soveltamiseen poikkeustilanteessa. Käytännöt ovat usein riippuvaisia työehtosopimuksesta tai henkilökohtaisen työsopimuksen ehdoista. Mikäli työnantaja ehdottaa muutoksia työnkuvaan, Suomen Fysioterapeuttien kehittämisasiantuntija Katri Partanen kannustaa jäseniä olemaan matalalla kynnyksellä ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yhteydessä joko työpaikan luottamusmieheen tai liiton asiantuntijoihin. Lisäksi on tärkeää sopia tarkasti muutoksen sisällöstä, vaikutuksista ja kestosta. –Vaikka tilanne on nyt akuutti ja muutoksia tehdään nopealla aikataululla, ei silti kannata jättää liikaa olettamusten varaan, Partanen muistuttaa. –Huolellinen sopiminen ehkäisee ikäviä yllätyksiä puolin ja toisin. |
Fysioterapeutit ja korona on henkilökuvasarja,
jossa esitellään fysioterapeuttien koronavirusepidemian myötä muuttunutta arkea.
Olisiko sinulla tarinaa kerrottavana? Ole yhteydessä krista.alm@suomenfysioterapeutit.fi, niin sovitaan haastattelusta!
