Alle on koottu lomautuksiin liittyviä kysymyksiä. Saat kunkin kohdan auki klikkaamalla otsikkoa.
K: Millä perusteella työnantaja voi päätyä lomautuksiin ja miten pitkäksi aikaa henkilöstöä voi lomauttaa?
V: Työnantaja saa lomauttaa työntekijän vain kahdella perusteella:
Lomauttaminen koskee ensisijaisesti vakituisia työntekijöitä. Määräaikaisessa työsuhteessa olevan voi lomauttaa vain, jos työnantajalla olisi oikeus lomauttaa se vakituinen työntekijä, jonka sijaisuutta määräaikainen hoitaa.
K: Voidaanko lomautuksesta sopia työnantajan ja työntekijän välillä?
V: Määräaikaisesta lomautuksesta voidaan sopia (ei toistaiseksi voimassa olevasta lomautuksesta). Sopiminen tulee tehdä kirjallisesti ja sopimuksessa tulee mainita perusteet, jotka ovat johtaneet lomautukseen. Sopimuksessa voidaan sopia työntekijän lomauttamisesta sekä lomautuksen kestosta ja alkamisajankohdasta. Sopimuksessa voidaan poiketa myös työsopimuslaissa säädetystä lomautusilmoitusajasta (14vrk). Työntekijän työttömyysturvan varmistamiseksi on suositeltavaa noudattaa 14 päivän ilmoitusaikaa myös silloin, kun lomauttaminen perustuu sopimukseen. Työttömyysturvalaki ei ota kantaa siihen maksetaanko työntekijälle päivärahaa, jos lomautuksen sovitaan tulevan voimaan heti. Tällöin päätöksen tekee loppukädessä TE-toimisto. Päivärahan saamisen varmistamiseksi on tärkeää yksilöidä sopimuksessa selvästi lomautuksen peruste sekä se, että se on tehty nimenomaan työnantajan aloitteesta sekä noudattaa varmuuden vuoksi 14 päivän ilmoitusaikaa.
Työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia onko lomautus kokoaikainen tai osittainen. Kokoaikaisuus tai osa-aikaisuus riippuu siitä, missä määrin tarjolla oleva työ tai työnantajan työllistämisedellytykset ovat vähentyneet. Jos työnantajan tarve lomautuksen kestäessä muuttuu, lomautuksen toteutustapaa voidaan vastaavasti muuttaa ilmoitusaikoja noudattaen. Jos tarjolla olevaa työtä tulee lisää, työnantajan on peruutettava lomautus tai muutettava se osa-aikaiseksi siksi aikaa, kun työtä on tarjolla.
K: Voiko lomautusilmoitukseen kirjata lomautuksen toistaiseksi JA kestoksi merkitä 90 päivää?
V: Työnantaja voi työn/työn tarjoamisen edellytysten vähentyessä tilapäisesti lomauttaa täksi määräajaksi, korkeintaan noin 90 päiväksi. Työnantaja voi menetellä myös siten, että ilmoittaa lomautuksen olevan toistaiseksi voimassa ja kuitenkin päättyvän viimeistään 90 päivän päästä. Tämä antaa työnantajalle joustoa kutsua työntekijä tarvittaessa töihin jo aiemminkin. Jos lomautuksen alkamisesta on jo kulunut yli 90 päivää, työnantajan pitäisi antaa uusi lomautusilmoitus ilmoitusaikoja noudattaen, jos lomautuksen peruste on edelleen olemassa.
K: Voiko työnantaja lomauttaa osan henkilöstöstä kokonaan ja osan osittain?
V: Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti myös lomautustilanteessa. Jos työnantaja lomauttaa osan kokonaan ja osan osittain, on tähän oltava jokin hyväksyttävä peruste (esim. työntekijät tekevät selvästi eri töitä eivätkä voi tehdä toistensa töitä, ja toiset työt ovat vähentyneet enemmän kuin toiset). Yksi keino tasapuoliseen kohteluun työn vähennyttä samaa työtä tekevillä on esim. sellainen lomautustapa, että 2 viikkoa on lomautettuna puolet työntekijöistä ja töissä puolet ja tämän jälkeen 2 viikon jälkeen vaihtuvat ”vuorot”.
K: Voidaanko luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu lomauttaa?
V: Luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu voidaan lomauttaa vain, jos hänen tekemänsä työ on kokonaan loppunut eikä voida järjestää korvaavaa työtä/koulutusta.
K: Voidaanko perhevapaalla (esim. raskaus-, erityisraskaus- tai vanhempainvapaa) oleva lomauttaa?
V: Jos työntekijän perhevapaa on alkanut ennen lomautusilmoituksen antamista, hänellä on aikaprioriteettiperiaatteen vuoksi oikeus palkalliseen vapaaseen siten, kuin olisi ilman lomautusta*. Työnantajalla ei ole perusteita lomauttaa perhevapaalla olevaa työntekijää, koska tämä ei muutenkaan ole töissä. Työntekijälle on maksettava perhevapaan ajalta palkka, mikäli näin on työehtosopimuksella sovittu.
Ennen perhevapaan alkua työntekijä voidaan lomauttaa normaalisti. Jos lomautusilmoitus on annettu ennen perhevapaan alkua, työntekijällä ei ole oikeutta palkalliseen perhevapaaseen.
*Työsopimuslain (4 luku, 8§) perusteella perhevapaat ovat palkattomia vapaita, työehtosopimuksissa asiasta on voitu sopia toisin. Esimerkiksi Hyvinvointialan yleinen virka- ja työehtosopimus (HYVTES) linjaa seuraavasti (V luku, 7§): Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada varsinainen palkkansa ajanjaksolta, johon sisältyy äitiysvapaan 72 ensimmäistä arkipäivää seuraavin edellytyksin:
Viranhaltija/työntekijä on ollut ao. hyvinvointialueen/hyvinvointiyhtymän palvelussuhteessa välittömästi ennen äitiysvapaan alkamista vähintään kaksi kuukautta ja äitiysvapaata on haettu viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista ja työnantajalle esitetään lääkärin tai terveyskeskuksen antama sairausvakuutuslaissa tarkoitettu todistus raskauden kestosta ja lasketusta synnytysajasta.
K: Miten toimitaan, jos tilapäistä työtä ilmenee lomautuksen aikana?
V: Jos työnantajalla tulee tarjolle työtä kesken määräaikaisen lomautuksen, tämän on tarjottava sitä työntekijälle. Työntekijällä ei kuitenkaan tällöin ole velvollisuutta ottaa tarjottua työtä vastaan, mutta asiasta voidaan sopia. Lomautus voidaan siis keskeyttää tilapäisen työn ajaksi. Uutta lomautusilmoitusta ei tarvitse laatia, mutta työntekijälle on hyvä tehdä selväksi jo työhön kutsuttaessa, että lomautus jatkuu työjakson jälkeen. Jos kuitenkaan työn päättymisajankohta ei ole tiedossa, on työntekijä kutsuttava takaisin töihin ja tarvittaessa annettava myöhemmin uusi lomautusilmoitus. Lomautuksen jatkuessa tai toistuessa myöhemmin uudelleen, uutta omavastuuaikaa ei aseteta, paitsi, jos työntekijän työssäoloehto on ehtinyt täyttyä uudelleen lomautusjaksojen välissä, eli lomautusjaksojen väliin jää lähtökohtaisesti vähintään 26 kalenteriviikon jakso, jonka aikana työntekijä työskentelee vähintään 18 tuntia viikossa.
K: Jos työnantaja kutsuu määräaikaisen lomautuksen aikana töihin, pitääkö työnantajan tehdä se seitsemän päivän ilmoitusajalla?
V: Lähtökohtana on, että määräaikainen lomautus päättyy ennalta sovittuna aikana eli määräaikainen lomautus on työnantajaa sitova eikä työntekijällä ole lomautusaikana työvelvoitetta. Työnantaja voi toki kysyä suostuuko työntekijä palaamaan töihin aiemmin. Useimmiten se on työntekijänkin osalta kannattavampaa.
Jos olet lomautettuna toistaiseksi, työnantaja voi kutsua sinut töihin noudattaen seitsemän päivän ilmoitusaikaa, ellette sovi toisin. Jos työntekijä on ottanut lomautuksen ajaksi toisen työpaikan, hän voi irtisanoa sen viiden päivän ilmoitusajalla.
Laki ei myöskään tunne lomautuksen keskeyttämistä. Tämän vuoksi työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä työntekijää kesken lomautuksen tilapäisesti työhön siten, että lomautus jatkuisi tämän tilapäisen työssäolon jälkeen. Lomautuksen keskeyttäminen on mahdollista vain, mikäli siitä erikseen sovitaan työntekijän ja työnantajan välillä. Lain mukaan työnantajan ainoa mahdollisuus saada työntekijä töihin yksipuolisella päätöksellä on päättää lomautus. Uusi lomautus voi tällöin tietenkin alkaa uuden lomautusilmoituksen ja asianmukaisten ilmoitusaikojen jälkeen.
Työnantajan on myös peruutettava työntekijälle ilmoitettu lomautus ennen lomautuksen alkamista, jos sille ei ole enää edellytyksiä. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun työnantajalle ilmaantuu uutta työtä, jota lomautettu kykenee tekemään.
K: Saanko tehdä lomautuksen aikana muita fysioterapiatöitä, muun alan töitä, työskennellä kevytyrittäjänä tai perustaa oman toiminimen?
V: Työntekijällä on oikeus mennä töihin toiselle työnantajalle lomautuksen ajaksi. Lomautusaikana ei kuitenkaan saa paljastaa työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia, rikkoa kilpailukieltoa/perustaa kilpailevaa yritystä tai aiheuttaa suoranaista vahinkoa työnantajalle. Tällainen toiminta voi johtaa työsopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen. Työntekijällä on oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tehty työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisajalla.
K: Miten kilpailevan toiminnan kieltoa tulkitaan käytännössä, jos haluaisin lomautuksen aikana työskennellä esimerkiksi toisessa fysioterapiayrityksessä tai suunnitella omaa yritystoimintaa?
V: Koska työsuhde on voimassa myös lomautuksen aikana, kilpailevan toiminnan kielto sitoo työntekijää myös lomautuksen aikana. Työntekijän on oltava lojaali työnantajalleen myös lomautusaikana. Työntekijä ei saa lain mukaan mennä työhön, jos se ”selkeästi” vahingoittaa työnantajaa. Lomautusaikana on tosin katsottu, että työnantajan tehtävänä on osoittaa tämä ”selkeä vahinko”. Lisäksi voidaan arvioida esimerkiksi, onko kyse kilpailevasta yrityksestä, eli kilpailevatko ne samoista asiakkaista, ovatko ne samalla alueella tms. Tilanteet arvioidaan viimekädessä aina tapauskohtaisesti, eikä selkeää linjausta kilpailukieltojen tulkinnasta toistaiseksi ole.
K: Jos osa-aikaisen lomautuksen aikana saisi muualta töitä, onko velvollinen lomauttavalle työnantajalle vai voiko ottaa kokopäiväistä työtä vastaan?
V: Työntekijä on osa-aikaisen lomautuksen aikana sitoutunut tekemään töitä lomauttavalle työnantajalle osa-aikatyöstä sovitun mukaisesti. Asiasta kannattaa ensisijaisesti neuvotella lomauttavan työnantajan kanssa. Työsopimuslain perusteella työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.
K: Säilyykö oikeus käyttää työterveyshuollon palveluita myös lomautuksen aikana?
V: Lakisääteinen työterveyshuolto on voimassa aina työsuhteen kestäessä, myös erilaisten poissaolojen aikana (mm. kokoaikainen lomautus). On kuitenkin huomioitava, että lakisääteinen työterveyshuolto on luonteeltaan ennaltaehkäisevää ja työkykyä ylläpitävää, joten siitä ei välttämättä todellisuudessa ole konkreettista hyötyä lomautetulle työntekijälle, sillä lakisääteisen työterveyshuollon tarkoituksena on keskittyä työpaikan oloihin ja ergonomiaan yms., eikä sairaudenhoitoon. On toki mahdollista, että työterveyshuollon palvelut ovat täysimääräisesti käytettävissä myös lomautuksen aikana, mikäli näin on esimerkiksi työsopimuksessa tai muutoin työnantajan kanssa sovittu.
K: Voinko siirtää lomani pois lomautuksen alta ja pitää sen myöhemmin?
V: Työntekijä ei voi yksipuolisesti siirtää lomia pois lomautuksen ajalta, koska lomaa voidaan pitää lomautuksenkin aikana. Loma-ajalta maksetaan työntekijälle normaali loma-ajan palkka. Asiasta kannattaa yrittää sopia työnantajan kanssa.
K: Työnantaja ehdottaa minulle loman pitämistä vaihtoehtona lomautukselle. Tarvitseeko tähän suostua?
V: Työnantaja voi loppukädessä määrätä loman ajankohdan, kunhan loma sijoittuu vuosilomalain mukaisesti lomakaudelle. Vuosilomalain 20 §:n mukaan vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava kesälomakaudelle. Lomat on annettava lähtökohtaisesti yhdenjaksoisena. Jos työn järjestelyn kannalta on välttämätöntä, yli 12 arkipäivän ylittävä osa voidaan pitää yhdessä/useammassa osassa. Vuosilomalain 27 §:n mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Loman ajankohdasta tulee ilmoittaa mahdollisimman aikaisin, viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos kuukauden ilmoitusaikaa ei voida noudattaa, tulee loman aloittamisesta ilmoittaa viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista
Työehtosopimuksissa on voitu sopia asiasta tarkemmin.
Hyvinvointialan yleinen virka- ja työehtosopimus (HYVTES) linjaa seuraavasti (IV luku, 7§):
Vuosilomasta 20 vuosilomapäivää kuitenkin vähintään 65 % lomanmääräytymisvuodelta ansaitun loman kokonaismäärästä sijoitetaan lomavuoden lomakauteen (kesäloma). Muu kuin lomakaudelle sijoitettava loma (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Jos loman antaminen lomakaudella aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana.
Kesäloma ja talviloma annetaan yhdenjaksoisina, ellei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 10 vuosilomapäivää, pidettäväksi lomakaudella yhdessä tai useammassa osassa.)
K: Kertyykö vuosiloma lomautuksen ajalta?
V: Kokoaikaisesti lomautetulla lomautuspäiviltä kertyy vuosilomalain perusteella vuosilomaa. Työssäolonveroisena ja vuosilomaa kerryttävänä pidetään 30 työpäivän lomautusta kerrallaan.
K: Olen osittain lomautettuna. Miten vuosiloma kertyy lomautuksen ajalta?
V: Mikäli työaikaa tai työviikkoa on lyhennetty lomautuksen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn vuoksi, kertyy vuosilomaa normaalisti kuuden kuukauden ajan (tehdystä työmäärästä riippumatta). Jos työaikajärjestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen. (Vuosilomalaki 7§)
K: Miten toimitaan, jos lomautusajalle on suunniteltu vuosilomaa tai ajalle osuu arkipyhiä?
V: Vuosiloma toteutuu lomautuksen aikana normaalisti ja loma-ajalta maksetaan normaali loma-ajan palkka. Lomapäiviltä ei makseta työttömyysturvaa. Arkipyhältä maksetaan päivärahaa samoin kuin muilta päiviltä, paitsi jos työnantaja a) maksaa arkipyhältä palkkaa tai b) ei ole pitänyt arkipyhää lainkaan palkallisena päivänä.
K: Miten ja milloin työhön palaaminen lomautuksen jälkeen tapahtuu?
V: Määräaikaisessa lomautuksessa työhön palataan lomautuksen päätyttyä, eikä päättymisestä tarvitse erikseen ilmoittaa. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia nopeammastakin työhön paluusta.
K: Voiko työnantaja lomauttaa työntekijän vain osittain?
V: Työnantaja saa lyhentää työntekijän lain tai sopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se lomauttamisen perusteen kannalta on välttämätöntä (työsopimuslaki 5 luku1§).
K: Tuleeko sovittu työmäärä mainita tarkasti lomautusilmoituksessa?
V: Lomautusilmoituksessa on mainittava vain lomautuksen peruste, lomautuksen kesto tai arvio siitä sekä lomautuksen aloitusaika. Lomautusilmoituksessa ei tarvitse kuvata tarkemmin lomautuksen toteutustapaa.
K: Miten työajoista sovitaan, jos lomautus on osittainen?
V: Työn tekemisestä on hyvä sopia molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Työnantaja voi lähtökohtaisesti määrittää lomautuksen toteutuksen haluamallaan tavalla. Työntekijän ja työnantajan tulee erikseen sopia esimerkiksi työntekijän oikeudesta kieltäytyä työvuoroista ja oikeudesta yhtäjaksoiseen työaikaan. Muussa tapauksessa työnantajalla on osittaisen lomautuksen perusteella mahdollisuus määrittää vapaasti haluamallaan tavalla työvuorot, eikä työntekijällä ole oikeutta kieltäytyä työstä.
K: Koska työntekijän tulee saada työvuorot tietoonsa?
V: Työntekijän tulee saada työvuorot kirjallisesti tietoonsa viimeistään seitsemän päivää ennen työjakson alkamista. Työjakson pituus on vähintään viikko. Työvuoroluetteloa ei saa muuttaa ilman työntekijän suostumusta, muutoin kuin töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. (Työaikalaki 30§). Työnantaja ja työntekijä voivat sopia myös nopeammasta tilanteisiin reagoinnista, mikäli tämä molemmille osapuolille sopii.
K: Jos työnantaja tekee osittaisen lomautuksen niin, että työntekijä tekee yhden päivän viikossa töitä, tuleeko tuntimäärä olla aina sama vai voiko se vaihdella ollen esimerkiksi jollakin viikolla 8h ja jollain 5h? Vaikuttaako tämä jotenkin ansiosidonnaisen määrään?
V: Osittaisessa lomautuksessa viikoittainen tuntimäärä voi vaihdella. Työnantajan ja työntekijän kannattaa pyrkiä sopimaan työajoista molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Osittaisen lomautuksen aikana työntekijä saa soviteltua päivärahaa, johon vaikuttaa työtulon määrä. Työttömyyskassan sivuilta löydät tarkempaa tietoa sovitellusta päivärahasta. Työtulot eivät vaikuta työttömyyspäivärahaan lainkaan, jos ne ovat bruttona enintään 300 euroa kuukaudessa tai 279 euroa neljän viikon jaksolla. Vaikka tulosi jäisivät alle suojaosan, on sinun aina ilmoitettava kassalle tekemistäsi töistä ja saamistasi palkoista.
K: Miten tulee toimia, jos joutuu lomautetuksi tilanteessa, jossa on jo osa-aikaisesti töissä ja rekisteröitynyt työnhakijaksi TE-toimistoon?
V: Ilmoita TE-toimistoon ja työttömyyskassaan muuttuneesta tilanteesta. Hae päivärahaa työttömyyskassalta kassan ohjeiden mukaisesti.
K: Onko osittaisessa lomautuksessa työnantajaa sitovaa minimityöaikaa?
V: Laki ei tunne ns. minimituntimäärää, jonka alle ei voisi kutsua töihin. Työehtosopimuksissa vähimmäistyöajasta on voitu sopia ja tätä rajaa tulee noudattaa myös lomautustilanteessa.
K: Olen töissä vaihtelevan työajan sopimuksella (ns. nollatuntisopimus), eikä töitä tällä hetkellä ole. Miten lomautus tai lomauttamatta jättäminen vaikuttaa?
V: Nollatuntisopimuksella (vaihtelevan työajan sopimus, jossa työn minimituntimäärä on 0) töissä olevaa työntekijää ei voida lomauttaa. Työnantaja voi lopettaa tarjoamasta vuoroja, koska ei ole sopimuksessa sitoutunut tarjoamaan ns. minimimäärää työtä. Työttömyysturvan näkökulmasta olet osa-aikainen työntekijä, jolloin sinulla on oikeus työttömyyspäivärahaan (tehdyn työn ja työttömyyden mukaan täysi tai soviteltu päiväraha), mikäli saamisen edellytykset muutoin täyttyvät. Ilmoittaudu TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi ja hae päivärahaa työttömyyskassasta.
Jos vaihtelevan työajan sopimuksessa on minimituntimäärä määritelty muuksi kuin nollaksi, tällöin työnantaja on sitoutunut sopimuksen mukaan tarjoamaan tietyn määrän tunteja. Tällöin siis työnantaja voi lomauttaa, jos töitä ei ole tarjolla.
Jos joudut irtisanotuksi, saat irtisanomisajalta palkan lähtökohtaisesti tekemäsi irtisanomisajan työn perusteella. Jos työtunnit alittavat 12 edellisen viikon tarkastelujakson tunnit, irtisanomisajan palkka tulee korjata vastaamaan tätä keskimääräisen työajan palkkaa (työsopimuslaki 6 luku 4a §).
K: Sovimme työnantajan kanssa työskentelystä tarpeen mukaan. Vastaako tilanne vaihtelevan työajan sopimusta (ns. nollatuntisopimusta), jossa on oikeus kieltäytyä työvuoroista?
V: Vaikka työaikaa on arvioitu samaan tapaan kuin vaihtelevan työajan sopimuksessa (esim. 0-20 h), ei automaattisesti voida katsoa syntyvän työsopimuslaissa olevaa vaihtelevan työajan sopimusta. Työntekijällä ei siis ole oikeutta kieltäytyä työvuoroista.
K: Miten määräaikaisessa tai toistaiseksi voimassa olevassa lomautuksessa voi irtisanoutua?
V: Työntekijä voi irtisanoa työsuhteensa päättymään lomautuksen aikana ilman irtisanomisaikaa, kun työnantajan ilmoittamaan työnalkamispäivään on yli seitsemän vuorokautta. Tällöin oikeus irtisanomisajan palkkaan kuitenkin yleensä menetetään. Kun lomautus on kestänyt yhtäjaksoisesti yli 200 kalenteripäivää, sinulla on oikeus päättää työsuhde ja saada korvauksena irtisanomisajan palkka ilman työvelvoitetta. Sääntö ei koske osa-aikalomautusta.
Työntekijällä on oikeus täyteen irtisanomisajan palkkaan myös, jos työnantaja irtisanoo työsuhteen lomautuksen aikana. Työnantaja voi tällöin velvoittaa työntekijää tekemään normaalia työtään irtisanomisajan.
K: Mikä on lomautusilmoituksen merkitys työntekijän kannalta?
V: Lomautusilmoituksen merkitys on työntekijän kannalta siinä, että hän saa ensinnäkin tietää lomautuksen alkamisesta ja ajankohdasta ajoissa. Työntekijä tarvitsee lomautusilmoitusta myös työttömyyspäivärahan hakemiseen. Jos työnantaja ei ole antanut työntekijälle kirjallista lomautusilmoitusta, tämän on annettava tälle kirjallinen lomautustodistus, josta ilmenevät samat asiat kuin lomautusilmoituksesta.
K: Työnantaja haluaa, että allekirjoitan lomautusilmoituksen. Voidaanko tämä tulkita siten, että olen vapaaehtoisesti suostunut lyhyempään lomautusilmoitusaikaan ja luovun vapaaehtoisesti palkastani ja työttömyysturvastani?
V: Ei voida, ellei lomautusilmoituksessa mainita siitä, että osapuolet ovat sopineet lyhyemmästä lomautusilmoitusajasta tms.
K: Mitä tarkoittaa, että työnantaja ja työntekijä sopivat lomautusilmoitusajan lyhentämisestä? Pitääkö tehdä erillinen sopimus asiasta (eri kuin lomautusilmoitus)?
V: Jos lomautuksesta tehdään sopimus työnantajan ja työntekijän kesken, se tulee tehdä kirjallisena ja siinä tulee mainita lomautuksen alkamisajankohta, kesto ja lomautuksen päättymisajankohta. Sopimusperusteinen lomautus voi olla voimassa vain määräajan, ei toistaiseksi.
K: Työnantajani on tehnyt lomautusilmoituksen väärin. Onko tällä vaikutusta työttömyyspäivärahan saamiseen? Mitä voin tehdä, jos ilmoitus on tehty väärin?
V: Väärin tehty lomautusilmoitus hankaloittaa, tai pahimmassa tapauksessa estää työntekijän työttömyyspäivärahan saamisen. On suositeltavaa tuoda selvästi esiin eriävä mielipide, ettei myöhemmin voida väittää, että asiasta olisi ollut yhteisymmärrys.
K: Työnantaja ehdottaa lomautuksesta sopimista. Miten minun kannattaisi toimia?
V: Emme suosittele sopimaan lomautuksesta. Työnantajan tulisi tehdä lomautus yksipuolisena toimenpiteenä laissa säädettyä tai työehtosopimuksen mukaista lomautusilmoitusaikaa noudattaen.
K: Miten toimitaan, jos lomautuksen yhteyteen osuu muita poissaoloja, kuten sairauspoissaolo?
V: Kahden eri syystä johtuvan poissaolon osuessa päällekkäin työntekijän poissaolon syytä ja sen vaikutuksia arvioidaan sen poissaolosyyn perusteella, joka on tullut voimaan ensimmäiseksi. Lomautuksen osalta ratkaisevaa on lomautusilmoituksen antamisajankohta.
Esimerkki: työntekijä on lomautettu ja lomautus alkaa ilmoituksen mukaisesti. Työntekijä sairastuu lomautusilmoituksen antamisen jälkeen. Työnteon keskeytys katsotaan tällöin johtuvan lomautuksesta, ei sairaudesta, joten työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan.
K: Minut on lomautettu, mitä nyt teen?
V: Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä lomautus päivänä te-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Ilmoittautuminen on voimassa välittömästi, mutta sitä ei voi tehdä takautuvasti. Työttömyysturvaa voidaan maksaa vain ajalta, jonka olet ollut työnhakijana.
K: Miten toimeentuloni käy nyt kun olen lomautettuna?
V: Jos olet työttömyyskassan jäsen, saat työttömyyspäivärahaa, mikäli päivärahan saamisen ehdot täyttyvät. Jos et kuulu kassaan, saat Kelan peruspäivärahaa.
K: Milloin voin saada työttömyyspäivärahaa?
V: Olet oikeutettu ansiopäivärahaan, jos olet ilmoittautunut TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi, olet työttömyyskassan jäsen ja olet ollut kassan jäsenyysaikanasi työssä 26 kalenteriviikkoa (noin 6 kk). Jos jokin edellämainituista ehdoista ei täyty, voit hakea työttömyysturvaa Kelasta. Työttömyysetuutta voi saada Kelalta 17–64-vuotias Suomessa asuva työtön työnhakija, joka on työkykyinen, työmarkkinoiden käytettävissä, hakee kokoaikatyötä ja on taloudellisen tuen tarpeessa.
K: Työskentelen osa-aikaisella työsopimuksella tai vaihtuvan työajan sopimuksella (ns. nollatuntisopimus). Saanko päivärahaa samalla tavalla kuin jos olisin kokoaikaisesti työssä?
V: Vaihtuvan työajan sopimus katsotaan osa-aikaiseksi. Ansiopäivärahassa huomioidaan saadut tulot maksupäivän mukaisesti. Jos ennen lomautusta tehdyn työn palkka maksetaan vasta päivärahakaudella, huomioidaan se työtulona hakujaksolla ja päivärahaa ei tällöin välttämättä jää maksettavaksi.
Esimerkki. Henkilö työskentelee työsopimuksen mukaisesti 20-40 tuntia viikossa. Hänet lomautettiin 1.4. alkaen. Maaliskuussa työskennellyt täysipäiväisesti (40 tuntia/viikko), maaliskuun palkka maksettu 15.4. Henkilö hakee päivärahaa ajalle 1.4.-30.4. ja saa hylkäävän päätöksen, vaikka on kokoaikaisesti työtön. Hylkäävän päätöksen syynä on se, että saatu palkka huomioidaan maksupäivän (15.4.) mukaisesti, eikä päivärahaa jää maksettavaksi. Mikäli palkka olisi maksettu 30.3. olisi henkilölle maksettu täyttä päivärahaa.
K: Vaikuttaako lomarahan maksaminen lomautuksen aikana päivärahan suuruuteen?
V: Kokonaan lomautetuilla kokoaikaisesti työskentelevillä lomarahaa ei huomioida päivärahaa maksettaessa. Osa-aikaisesti työskentelevillä osa-aikatyöstä ansaittu lomaraha kuitenkin huomioidaan tulona soviteltua päivärahaa maksettaessa.
K: Voiko asioinnin te-toimistoon ja työttömyyskassaan hoitaa sähköisesti?
V: Kyllä voi. Sekä työttömyyskassan että TE-toimiston kanssa voi asioida sähköisesti. Jos lähetät kassaan liitteitä, voit ottaa niistä puhelimellasi kuvat ja liittää hakemukseen.
K: Paljonko päivärahan suuruus on?
V: Kelan maksaman peruspäivärahan suuruus on 33,66 € päivässä. Sitä maksetaan viitenä päivänä viikossa (myös arkipyhiltä). Työttömyyskassasta saatavan ansiopäivärahan suuruus lasketaan työttömyyttä edeltävän palkan perusteella (Palkat huomioidaan vähintään 6 kuukauden ajalta). Voit laskea arvion ansiopäivärahastasi päivärahalaskurilla. Voit käyttää myös päivärahataulukkoa.
Lisätietoa aiheesta löydät TYJ:n sivuilta. Karkeasti arvioiden voidaan sanoa päivärahan olevan fysioterapeuttien tyypillisellä palkkatasolla noin 60 % palkasta.
K: Miten päivärahaa haetaan ja mitä liitteitä hakemukseen tarvitaan?
V: Lue ohjeet työttömyyskassan sivuilta. Hakemukseen tarvittavat liitteet: palkkatodistus (vähintään 26 palkalliselta työviikolta (6 kk), joiden aikana töitä on ollut vähintään 18 tuntia/viikko), lomautusilmoitus, työsopimus, ja palkkalaskelma (jos olet saanut palkkaa lomautuskuukauden aikana).
K: Saanko päivärahaa ensimmäisestä lomautuspäivästä alkaen?
V: Työttömyyden alkaessa asetetaan omavastuuaika, jolta ei makseta päivärahaa. Omavastuuaika on seitsemän arkipäivän mittainen. Jos olet osittain työssä, omavastuuaika kertyy vain työttömyysajalta. Tällöin omavastuuajan tulee kertyä kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana.
K: Voinko työskennellä lomautettuna osa-aikaisesti ja saada silti päivärahaa?
V: Kyllä voit. Työtulot eivät vaikuta työttömyyspäivärahaan lainkaan, jos ne ovat bruttona enintään 300 euroa kuukaudessa tai 279 euroa neljän viikon jaksolla. Kun työtulojen määrä ylittää suojaosan (300/279 euroa), puolet (50 %) suojaosan ylittävästä bruttopalkasta vähentää täysimääristä päivärahaasi. Saat siis päivärahaa edelleen, mutta päivärahan suuruus pienenee työtulojen kasvaessa. Voit kokeilla työtulon vaikutusta päivärahaan TYJ:n työtulon vaikutus päivärahaan -laskurilla. Lisätietoa aiheesta löydät työttömyyskassan ja TYJ:n sivuilta.
K: Minut on lomautettu vain osittain. Saanko työttömyysturvaa, vaikka työmäärästä ei ole tarkkaan sovittu etukäteen?
V: Työttömyysturvan näkökulmasta ei ole ongelma, jos lomautuksen aikaista työaikaa ei ole tarkasti etukäteen selvillä. Työntekijä ilmoittaa päivärahahakemuksessa lomautuspäivät (=työttömyyspäivät) ja tehdyn työmäärän jälkikäteen. Ansiopäiväraha maksetaan soviteltuna tehdyn työmäärän mukaan.
K: Miten saan päivärahaa, jos minut lomautetaan vain osittain?
V: Päivärahan myöntämisen periaatteet ovat seuraavat:
K: Minut on lomautettu vain osittain. Saanko palkkaa, jos työpäivän aikana ei tulekaan asiakkaita?
V: Työnantaja ei voi maksaa palkkaa vain laskutettavan asiakastyön osalta, jos työ vaatii esim. valmistelua ja lopputöitä ennen ja jälkeen asiakkaan tulon. Työaikaan tulee laskea kaikki alku- ja lopputoimiin liittyvät työtehtävät. Työnantaja voi muuttaa palkanmaksua siten, että maksaa vain lyhennetystä päivästä.
Lähtökohtaisesti työnantajan tulee myös ilmoittaa työvuorot etukäteen. Työajaksi luetaan työhön käytetty aika. Työajaksi lasketaan myös aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Siten myös aika, jonka työntekijä joutuu olemaan työpaikalla tekemättä kuitenkaan työtä, on työaikaa, kunhan työntekijä voi heti tarvittaessa aloittaa työnteon.
K: Minut on lomautettu lyhennetylle työviikolle siten, että työskentelen kolmena päivänä viikossa ja olen lomautettuna kaksi päivää viikossa. Saanko ansiopäivärahaa, jos työpäivät ovat tavanomaista pidempiä?
V: Lomautus lyhennetylle työviikolle tarkoittaa, että viikoittainen työaika vähenee kahden työpäivän verran. Työajan tasausjakso on siis yksi viikko. Jos kolmen työpäivän yhteenlaskettu työaika ylittää normaalin kolmen päivän työajan, katsotaan työskentelyn tapahtuneen lomautusaikana, joten päivärahaa ei välttämättä makseta yhdeltä tai kahdelta lomautuspäivältä. Mikäli työaika on >80% normaalista työajasta, oikeutta päivärahaan ei ole lainkaan. Lyhennetyllä työviikolla kannattaa siis työskennellä vain normaalin työpäivän verran.
K: Työskentelen vaihtelevan työajan sopimuksella (ns. nollatuntisopimus) ja työnantaja ei enää tarjoa töitä, saanko tällöin työttömyyspäivärahaa?
V: Työnantaja voi peruuttaa jo sovittuja työvuoroja, mutta sovittujen vuorojen palkka tulee kuitenkin maksaa. Työnantajalla on oikeus olla tarjoamatta uutta työtä, koska nollatuntisopimuksessa työaika voi olla myös nolla tuntia.
Työntekijällä on oikeus työttömyysturvaan työn vähentymisen seurauksena, jos kaikki muut päivärahan saamisen edellytykset täyttyvät. Työntekijän tulee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon ja hakea työttömyyspäivärahaa työttömyyskassasta.
K: Olin lomautettuna ja nyt minut irtisanotaan. Miten palkanmaksun kuuluu mennä?
V: Jos työntekijä on lomautettuna ja työnantaja irtisanoo hänet, työntekijälle on maksettava irtisanomisajan palkka (josta voidaan vähentää 14 vuorokauden palkka, jos työnantaja on noudattanut yli 14 vuorokauden lomautusilmoitusaikaa).
K: Olin lomautettuna ja haluaisin irtisanoutua. Miten tämä vaikuttaa irtisanomisajan palkkaan?
V: Jos työntekijä irtisanoutuu lomautuksen aikana, työsuhde päättyy ilman irtisanomisaikaa ja siis myös irtisanomisajan palkkaa. Poikkeuksena on, jos lomautus on kestänyt vähintään 200 vuorokautta: tällöin työntekijä saa korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan summan, vaikkei irtisanomisaikaa silloinkaan ole. Irtisanoutuessa on hyvä huomioida, että Työ- ja elinkeinotoimisto voi määrätä karenssin, jonka ajalta työttömyyspäivärahaa ei makseta. TE-toimisto tutkii tapauskohtaisesti sen, milloin henkilöllä voidaan katsoa olleen pätevä syy työstä eroamiselle tai työstä kieltäytymiselle.
K: Osittainen lomautus provisiopalkkalaiselle: Jos on lomautettuna 4 päivää/vko ja 1 päivän tekee provisiopalkan mukaisesti töitä, saako ansiosidonnaisen neljältä päivältä ja työtä saa tehdä päivän aikana haluamansa määrän vai vaikuttaako tuo työpäivän provisiotulo vielä ansiopäivärahaan?
V: Jos työaikaasi on lomautuksen johdosta lyhennetty yhdellä tai useammalla täydellä päivällä, voit saada kokonaan työttömiltä päiviltä täyttä työttömyyspäivärahaa. Päivärahaa voidaan maksaa silloin, kun työtä tehdään viikon jaksolla enintään 80 prosenttia enimmäistyöajasta.
K: Olen palkkatyössä ja teen lisäksi yrittäjänä töitä osa-aikaisesti. Olen palkkatyöstä lomautettuna ja yritystoiminta on hiipunut. Minkä tulojen mukaan työttömyyspäiväraha lasketaan?
V: Suomen lainsäädäntö ei tunne yhdistelmävakuutusta. Sekä palkansaajana että yrittäjänä työskentelevä voi vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta palkansaajana TAI yrittäjänä, mutta ei molempia. Palkansaajakassan jäsenellä työttömyyspäivärahan perusteena oleva palkka lasketaan vain ja ainoastaan palkkatuloista (niiltä viikoilta, joilla palkkatöitä on ollut vähintään 18 tuntia/viikko). Työttömyyden aikaiset yritystoiminnan tulot huomioidaan työttömyyspäivärahassa vain soviteltavina ansiotuloina eli yritystulot pienentävät palkkatulojen perusteella määräytynyttä päivärahaa.
K: työskentelen usealla eri työnantajalla palkansaajana. Mitkä tulot huomioidaan ansiopäivärahan suuruudessa?
V: Päivärahan perusteena olevaan palkkaan huomioidaan kaikki työttömyyttä/lomautusta edeltäneen 26 työviikon tulot (Eli kaikkien palkkatöiden yhteenlasketut tulot huomioidaan). Näin myös tilanteissa, joissa yhteenlaskettu työaika nousisi yli 100 %. Esim. töitä työnantajalla A 80 % työajalla, työnantajalla B 20 % työajasta ja työnantajalla C tuntitöitä tarpeen mukaan.
Näin hoidat lomautuksen työsopimuslain mukaisesti tilanteessa, jossa edellytykset tarjota työtä ovat heikentyneet, esimerkiksi vähentyneiden asiakaskäyntien vuoksi. Lisää ohjeita löydät esimerkiksi työsuojeluhallinnon verkkosivuilta.
Toimi näin, jos sinut lomautetaan:
