Vuosilomiin liittyvät keskeiset käsitteet:
Vuosilomaa ansaitaan lomanmääräytymisvuoden 1.4.–31.3. aikana. Lomaa ansaitaan työsuhteen kestosta riippuen joko 2 tai 2,5 päivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan kuukaudet, jotka sisältävät vähintään 14 työpäivää tai vähintään 35 työtuntia. Koko lomanmääräytymisvuoden aikana käytetään samaa lomanmääräytymiskuukauden periaatetta.
Jos työntekijä tekee sopimuksen mukaisesti työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia kuukaudessa, on hänellä oikeus saada kaksi vapaata arkipäivää kultakin työssäolokuukaudelta. Tässä on kyse vuosiloman ansaintajärjestelmän ulkopuolella olevasta erillisestä vapaajärjestelmästä. Vapaapäivien määrä tässä mallissa perustuu työsuhteen kestoon, ei työn määrään kuukausitasolla. Työntekijän on ilmoitettava halustaan käyttää vapaata ennen lomakauden alkamista.
Työssäolon veroiselta ajalta kertyy vuosilomaa vuosilomalain mukaisesti. Työssäolon veroisena pidetään poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijän palkan (mm. vuosiloma). Lisäksi työssäolon veroisena aikana pidetään tiettyjä aikoja, jolloin työntekijä on estynyt tekemästä työtä mm. raskaus-, erityisraskaus- tai vanhempainvapaan, tilapäisen hoitovapaan ja pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon tai omaishoitovapaan (160 arkipäivää), sairauden tai tapaturman takia. Hoitovapaalla ei ansaita vuosilomaa.
Työntekijällä on oikeus vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukaiseen tai keskimääräiseen palkkaansa. Myös palkkaan kuuluvat luontoisedut annetaan vuosiloman ajalta vähentämättöminä. Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista.
Kuukausipalkkaan perustuva vuosilomapalkka:
Kuukausipalkalla työskentelevällä on oikeus saada tämä palkkansa vuosiloman ajalta. Jos työntekijälle on lomanmääräytymisvuoden aikana maksettu tavanomaisen kuukausipalkan lisäksi muuta palkkaa, joka ei määräydy tilapäisten olosuhteiden perusteella, tämä osuus lasketaan vuosilomapalkkaan keskipäiväpalkkaan perustuvan vuosilomapalkan (ks. alla) mukaisesti.
Jos työntekijä ei ole lomalla kokonaista kuukautta, palkka on suhteutettava loma- ja työssäolojaksoihin siten, että se vastaa työntekijälle muutoin vastaavalta ajalta maksettavaa palkkaa.
Osa-aikaisen tai tuntityöntekijän vuosilomapalkka:
Muuten kuin kuukausipalkalla työskentelevän vuosilomapalkka määräytyy joko prosenttiperusteisesti (alle 14 työpäivää kalenterikuukaudessa) tai keskipäiväpalkan (vähintään 14 työpäivää kalenterikuukaudessa) mukaisesti. Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka on 9 % tai lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden jatkuneessa työsuhteessa 11,5 % lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta palkasta.
Keskipäiväpalkkaan perustuvassa vuosilomapalkan laskutavassa summa saadaan kertomalla keskipäiväpalkka lomapäivien määrän perusteella määräytyvällä kertoimella, joka määräytyy vuosilomalain 11 § mukaisen taulukon perusteella.
Lähde: Vuosilomalaki 162/2005 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®
Lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti myös silloin, kun työntekijän työaika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana. Jos muutokset tapahtuvat lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, kuitenkin ennen vuosiloman alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden perusteella määräytyvän viikko- tai kuukausipalkan mukaan.
Esimerkki: Jos työntekijä siirtyy osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön toukokuussa (lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen) ja pitää vuosiloman suunnitellusti heinäkuussa, lasketaan vuosilomapalkka aiemman osa-aikatyön (lomanmääräytymisvuoden) perusteella. Näin ollen ensimmäinen vuosilomapalkka on pienempi kuin tulevat vuosilomapalkat ko. työsuhteessa.
Esimerkki: Jos työntekijä siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön toukokuussa (lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen) ja pitää vuosilomansa suunnitellusti heinäkuussa, lasketaan vuosilomapalkka aiemman kokoaikatyön (lomanmääräytymisvuoden) perusteella. Näin ollen ensimmäinen vuosilomapalkka on suurempi kuin tulevat vuosilomapalkat ko. työsuhteessa.
Työsuhteen päättyessä, mikäli työntekijä ei ole ehtinyt pitää vuosilomaansa, hänelle maksetaan lomakorvausta, jonka laskentaperuste on sama kuin vuosiloma-ajan palkassa (ks. yllä). Jos työsuhde on päättyessään jatkunut vähintään vuoden, työntekijällä on kuluvan lomanmääräytymisvuoden alusta lukien oikeus saada lomakorvausta 2,5 pv/kk säännön mukaan määräytyvää lomaa vastaavalta ajalta.
Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle, joka on 2.5.–30.9. (kesäloma). Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään ennen seuraavan lomakauden alkua (huhtikuun loppuun mennessä). Kesä- ja talviloma on annettava yhtäjaksoisena. Kuitenkin, jos kesäloma ylittää 12 päivää, voidaan se jakaa, mikäli se on välttämätöntä töiden käynnissä pitämiseksi.
Työnantaja on velvollinen kuulemaan työntekijän toiveita loma-ajankohdasta ja huomioimaan toiveet mahdollisuuksien mukaan sekä noudattamaan tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa. Loman ajankohdasta on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, on lomasta ilmoitettava kuitenkin vähintään kaksi viikkoa ennen sen alkamista. Loma ei voi alkaa työntekijän vapaapäivänä ilman työntekijän suostumusta, jos tämä johtaa lomapäivien määrän vähenemiseen. Sovittaessa loma voidaan sijoittaa työntekijän perhevapaan ajalle.
Vuosilomaa kuluu loman ajalta kuusi päivää viikossa (ma-la), mikäli noudatettavassa työehtosopimuksessa ei ole toisin sovittu (esim. sote-sopimus ja TPTES, joissa lomapäiviä kuluu viikossa viisi). Tästä poikkeaa esimerkiksi juhannusviikko. Vuosilomalain mukaan juhannusaatto ei ole arkipäivä ja juhannuspäivä on kirkollinen juhlapäivä. Näin ollen lomaa kuluu juhannusviikolta ainoastaan neljä päivää (ma-to).
Mikäli työntekijä työskentelee osa-aikaisesti esimerkiksi kolmena päivänä viikossa, kuluu lomapäiviä vuosiloman aikana kuitenkin kaikista arkipäivistä (eli joko 6 tai 5 päivää viikossa) riippumatta tavanomaisesta viikkotyöpäivien määrästä.
Työntekijä ja työnantaja voivat sopia 12 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä yhdessä tai useammassa jaksossa. Loma voidaan sovittaessa sijoittaa myös varsinaisen lomakauden ulkopuolelle, sen kalenterivuoden sisällä, jolle lomakausi sijoittuu. Käytännössä on siis mahdollista pitää lomaa etukäteen ennen varsinaisen lomakauden alkua (toukokuu). Lisäksi voidaan kirjallisesti sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Tässä tilanteessa siis osa lomasta voitaisiin säästää seuraavalle lomakaudelle.
Mikäli työntekijä on synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön vuosiloman alkaessa, on lomaa siirrettävä työntekijän pyynnöstä myöhempään ajankohtaan. Jotta vuosilomaa voidaan siirtää, tulee työntekijän ilmoittaa työkyvyttömyydestään työnantajalle ja pyytää vuosiloman siirtämistä. Työkyvyttömyys on tarvittaessa osoitettava luotettavalla selvityksellä, yleensä lääkärintodistuksella.
Jos työntekijän työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana, kuusi ensimmäistä päivää ovat omavastuupäiviä, joiden ajalta lomaa ei voi siirtää. Tämän jälkeiseltä ajalta loman voi siirtää, kunhan työntekijä pyytää loman siirtämistä viivytyksettä. Lomaa tai sen osaa on siirrettävä työntekijän pyynnöstä myös silloin, kun tiedetään työntekijän joutuvan lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.
Työsopimuslaissa määritellään, että työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, ellei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden aseman ja tehtävät huomioon ottaen perusteltua. Myös yhdenvertaisuuslaki velvoittaa tasapuoliseen kohteluun riippumatta iästä, alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, poliittisesta toiminnasta, ammattiyhdistystoiminnasta, perhesuhteista, terveydentilasta, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.
