Joka viides suomalainen kohtaa mielenterveyden ongelman elämänsä aikana. Työpanosta menetetään vuosittain yli neljän miljardin euron arvosta. Sote-järjestelmällä on vaikeuksia vastata räjähdysmäisesti kasvaneeseen palvelutarpeeseen. Fysioterapeutin ohjaamaa liikunnallista kuntoutusta ei hyödynnetä mielenterveysongelmien kuntoutuksessa riittävästi, vaikka tutkimusten perusteella joka toinen asiakas hyötyy saamastaan fysioterapiasta. Suomen Fysioterapeutit ehdottaa liikunnallisen kuntoutuksen järjestelmällistä hyödyntämistä mielenterveyden ongelmien kuntoutuksessa.
Pääministeri Sanna Marinin hallituskaudella toiminut pyöreän pöydän työryhmä esitti useita ratkaisuja mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi1. Työryhmä nosti esille etenkin psykososiaalisten hoitojen saatavuuden vahvistamisen, joka sinällään on erittäin kannatettavaa. Yksi tehokkaimmista mielenterveyden ongelmien ehkäisy- ja hoitokeinoista ei kuitenkaan noussut työryhmän ehdotuksissa esille: fyysinen aktiivisuus ja fyysinen harjoittelu, eli liikunnallisen kuntoutus.
Liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus mielenterveyden ongelmien ehkäisyssä ja kuntoutuksessa on erittäin hyvä. Joka toinen saa fyysisestä harjoittelusta merkittävän avun2. Kuntoutukseen investoitu raha maksaa itsensä takaisin, jos sen avulla pystytään ehkäisemään joka viides pitkä sairausloma ja työkyvyttömyyseläke.
Psykososiaalisten hoitojen rinnalla on tärkeää hyödyntää myös muita kustannustehokkaita kuntoutusmuotoja. Suomen Fysioterapeutit ehdottaa liikunnallisen kuntoutuksen järjestelmällistä hyödyntämistä mielenterveyden ongelmien kuntoutuksessa kaikille terveydenhuollon sektoreilla.
Mielenterveysongelmien vuoksi menetettiin vuonna 2022 yli viisi miljoonaa työpäivää3. 4 000 kansalaista menetti työkykynsä pysyvästi4, nostaen työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrän jo lähes 55 000 tuhanteen5. Mielenterveysongelmien vuoksi menetetään vuosittain 4,4 miljardin euron työpanos6.
Vuonna 2022 yli 210 000 suomalaista hakeutui perusterveydenhuollon avohoitoon mielenterveyden ongelmien vuoksi7. Varsinaisissa mielenterveyspalveluissa asiakkaita oli vajaa 46 0007. Työterveyshuollossa mielenterveyden ongelmista kärsiviä asiakkaita oli 202 0008, opiskeluterveydenhuollossa 34 0007, kouluterveydenhuollossa 15 0007, ja erikoissairaanhoidossa 88 0009. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa sai 63 000 suomalaista10. Kaikkiaan mielenterveyden ongelman kohtaa joka viides suomalainen11.
Palvelutarve on kasvanut räjähdysmäisesti. Esimerkiksi Kelan kuntoutuspsykoterapian kuntoutujamäärä on lisääntynyt vuosina 2012–2022 yli 200 prosenttia (+ 42 000 kuntoutujaa)10. On selvää, että mielenterveyden ongelmien voimakasta kasvua ei saada taitettua vain nykyisiä mielenterveyspalveluita laajentamalla, vaikka se tärkeä osa ihmisten auttamista onkin. Palveluvalikoiman laajentaminen parantaa mielenterveyspalveluiden vaikuttavuutta, oikea-aikaisuutta ja kustannustehokkuutta. Yhteiskunnalliset säästöt ovat merkittäviä. Oikea-aikainen avun saaminen inhimillinen välttämättömyys.
Liikunnallinen kuntoutus on erittäin kattavan tutkimustiedon perusteella tehokas keino edistää kuntoutumista ahdistuksesta tai masennuksesta2,12–13. Joka toinen liikunnalliseen kuntoutukseen osallistuva saa merkittävän avun2. Fyysinen aktiivisuus ja etenkin raskaampi fyysinen harjoittelu myös ehkäisee masennusta14. Liikunnallisen kuntoutuksen yhdistäminen muuhun mielenterveyden hoitoon tuottaa paremman tuloksen, kuin tavanomainen hoito yksinään15.
Liikunnallinen kuntoutus on tehokasta, jos sen toteutusta ohjaa terveydenhuollon ammattilainen16-17. Fysioterapeutti on laillistettuna terveydenhuollon ja työterveyshuollon ammattihenkilönä sekä liikkeen, liikkumisen ja toimintakyvyn asiantuntijana keskeisessä roolissa liikunnallisen kuntoutuksen toteutuksessa. Palvelumalli on jo olemassa somaattisessa terveydenhuollossa. Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa fysioterapiaa on pienessä mittakaavassa hyödynnetty jo vuosikymmenten ajan.
Mielenterveyden ongelmista kärsiviä ei auta se, että heitä ohjataan tai velvoitetaan liikkumaan enemmän. Lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän18, eikä valtaosa terveistäkään kansalaisista ole onnistunut elämäntapamuutoksessa. Odotusten on oltava kohtuullisia ja realistisia.
Mielenterveyden ongelmista kärsivä ihminen tarvitsee terveydenhuollon ammattilaisen apua ja tukea liikunnallisen elämäntavan löytämiseen ja etenkin fyysisen harjoittelun aloittamiseen. Riittämätön resursointi, kuten vain yksittäisten ohjauskäyntien tarjoaminen, tuottaa tehotonta palvelua, lisää kustannuksia ja haaskaa resursseja.
Keskeistä on onnistua hyvinvointialueiden vastuulla olevien kuntoutuspalveluiden ja kuntien vastuulla olevien liikuntapalveluiden saumattomassa integraatiossa. Tällöin elämäntapamuutoksesta tulee pysyvä.
Liikunnallisen kuntoutuksen lisääminen osaksi mielenterveyspalveluita lisää luonnollisesti terveydenhuollon suoria kustannuksia. Yksittäisen liikunnallisen kuntoutuksen intervention sisältö riippuu aina asiakkaan yksilöllisestä tarpeesta19. Tutkimuksissa lyhyet, alle 16 viikon interventiot ovat olleet tehokkaita2.
Mikäli yksi liikunnallisen kuntoutuksen interventio muodostuisi viidestätoista fysioterapiakäynnistä, maksaisi kyseinen interventio julkisessa terveydenhuollossa noin 1 300 euroa20 ja yksityisellä sektorilla noin 1 000 euroa21. Liikunnallisen kuntoutuksen järjestäminen puolelle miljoonalle mielenterveyskuntoutujalle maksaisi näin arvioituna noin 600–700 miljoonaa euroa.
Tutkimusten perusteella joka toinen mielenterveyskuntoutuja hyötyy liikunnallisesta kuntoutuksesta merkittävästi2. Kuntoutukseen investoitu raha maksaa itsensä takaisin, jos sen avulla pystytään ehkäisemään joka viides pitkä sairausloma ja työkyvyttömyyseläke. Potentiaalia on myös merkittäviin kustannussäästöihin, sillä liikunnallinen kuntoutus todennäköisesti vähentää muiden sote-palveluiden ja sosiaaliturvan tarvetta.
Liikunnallisesta kuntoutuksesta on hyötyä myös monien muiden kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Vahvaa tutkimusnäyttöä on esimerkiksi muistisairauksien22-23, syövän24-25, diabeteksen26-27 ja verenkiertoelimistön sairauksien28 ennaltaehkäisyssä ja kuntoutuksessa. Yhden liikunnallisen kuntoutuksen intervention vaikuttavuus ulottuu paljon mielenterveyden ongelmia laajemmalle.
» Lue lisää mielenterveysongelmien kuntoutuksen kehittämisestä
Päivitetty 26.2.2023
(1) STM 8.3.2023. Pyöreä pöytä mielenterveyspalveluista: Mielenterveyden hoitoon rakennettava kansallinen porrastettu hoito- ja koulutusmalli.
(2) Heissel A, Heinen D, Brokmeier LL, Skarabis N, Kangas M, Vancampfort D, Stubbs B, Firth J, Ward PB, Rosenbaum S, Hallgren M, Schuch F. Exercise as medicine for depressive symptoms? A systematic review and meta-analysis with meta-regression. Br J Sports Med. 2023 Feb 1:bjsports-2022-106282. doi: 10.1136/bjsports-2022-106282. Epub ahead of print. PMID: 36731907.
(3) Kelan tilastotietokanta Kelasto. Sairauspäivärahojen saajat ja maksetut sairauspäivärahat 2020-.
(4) Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta. Työeläkejärjestelmän uusien työkyvyttömyyseläkehakemusten ratkaisut sairauspääryhmittäin.
(5) Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta. Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeensaajat sairauspääryhmittäin
(6) Yhden sairauslomapäivän kustannus 250 € ja työkyvyttömyysvuoden kustannus 55 500 €. Laskenta selostettu tarkemmin täällä.
(7) Avohilmo: Perusterveydenhuollon avohoidon ICD-10 -käyntisyyt
(8) THL Avohilmo: Työterveyshuollon ICD-10 – käyntisyyt.
(9) THL Hilmo. Somaattinen erikoissairaanhoito
(10) Kelan tilastotietokanta Kelasto. Kelan kuntoutuspalvelujen saajat ja kustannukset.
(11) Suomen Mielenterveys ry. Tilastotietoa mielenterveydestä. Viitattu 29.3.2023.
(12) Singh B, Olds T, Curtis R, Dumuid D, Virgara R, Watson A, Szeto K, O’Connor E, Ferguson T, Eglitis E, Miatke A, Simpson CE, Maher C. Effectiveness of physical activity interventions for improving depression, anxiety and distress: an overview of systematic reviews. Br J Sports Med. 2023 Feb 16:bjsports-2022-106195. doi: 10.1136/bjsports-2022-106195. Epub ahead of print. PMID: 36796860.
(13) Schuch FB, Vancampfort D, Richards J, Rosenbaum S, Ward PB, Stubbs B. Exercise as a treatment for depression: A meta-analysis adjusting for publication bias. J Psychiatr Res. 2016 Jun;77:42-51. doi: 10.1016/j.jpsychires.2016.02.023. Epub 2016 Mar 4. PMID: 26978184.
(14) Dishman RK, McDowell CP, Herring MP. Customary physical activity and odds of depression: a systematic review and meta-analysis of 111 prospective cohort studies. Br J Sports Med. 2021 Aug;55(16):926-934. doi: 10.1136/bjsports-2020-103140. Epub 2021 Jan 5. PMID: 33402345.
(15) Lee J, Gierc M, Vila-Rodriguez F, Puterman E, Faulkner G. Efficacy of exercise combined with standard treatment for depression compared to standard treatment alone: A systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. J Affect Disord. 2021 Dec 1;295:1494-1511. doi: 10.1016/j.jad.2021.09.043. Epub 2021 Sep 17. PMID: 34565591.
(16) Stubbs B, Vancampfort D, Rosenbaum S, Ward PB, Richards J, Soundy A, Veronese N, Solmi M, Schuch FB. Dropout from exercise randomized controlled trials among people with depression: A meta-analysis and meta regression. J Affect Disord. 2016 Jan 15;190:457-466. doi: 10.1016/j.jad.2015.10.019. Epub 2015 Oct 29. PMID: 26551405.
(17) Vancampfort D, Sánchez CPR, Hallgren M, Schuch F, Firth J, Rosenbaum S, Van Damme T, Stubbs B. Dropout from exercise randomized controlled trials among people with anxiety and stress-related disorders: A meta-analysis and meta-regression. J Affect Disord. 2021 Mar 1;282:996-1004. doi: 10.1016/j.jad.2021.01.003. Epub 2021 Jan 6. PMID: 33601745.
(18) THL tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet. Indikaattori 5527, vuosi 2020.
(19) Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet 2022. Opas terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille ja kuntoutuksen parissa työskenteleville sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:17.
(20) Mäklin S. & Kokko P. Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2017. Työpaperi 21/2020
(21) Kelan tilastotietokanta Kelasto. Sairaanhoitokorvausten saajat.
(22) Huang X, Zhao X, Li B, Cai Y, Zhang S, Wan Q, Yu F. Comparative efficacy of various exercise interventions on cognitive function in patients with mild cognitive impairment or dementia: A systematic review and network meta-analysis. J Sport Health Sci. 2022 Mar;11(2):212-223. doi: 10.1016/j.jshs.2021.05.003. Epub 2021 May 16. PMID: 34004389; PMCID: PMC9068743.
(23) Iso-Markku P, Kujala UM, Knittle K, Polet J, Vuoksimaa E, Waller K. Physical activity as a protective factor for dementia and Alzheimer’s disease: systematic review, meta-analysis and quality assessment of cohort and case-control studies. Br J Sports Med. 2022 Jun;56(12):701-709. doi: 10.1136/bjsports-2021-104981. Epub 2022 Mar 17. PMID: 35301183; PMCID: PMC9163715.
(24) Rodríguez-Cañamero S, Cobo-Cuenca AI, Carmona-Torres JM, Pozuelo-Carrascosa DP, Santacruz-Salas E, Rabanales-Sotos JA, Cuesta-Mateos T, Laredo-Aguilera JA. Impact of physical exercise in advanced-stage cancer patients: Systematic review and meta-analysis. Cancer Med. 2022 Oct;11(19):3714-3727. doi: 10.1002/cam4.4746. Epub 2022 Apr 11. PMID: 35411694; PMCID: PMC9554454.
(25) Michael CM, Lehrer EJ, Schmitz KH, Zaorsky NG. Prehabilitation exercise therapy for cancer: A systematic review and meta-analysis. Cancer Med. 2021 Jul;10(13):4195-4205. doi: 10.1002/cam4.4021. Epub 2021 Jun 10. PMID: 34110101; PMCID: PMC8267161.
(26) Umpierre D, Ribeiro PA, Kramer CK, Leitão CB, Zucatti AT, Azevedo MJ, Gross JL, Ribeiro JP, Schaan BD. Physical activity advice only or structured exercise training and association with HbA1c levels in type 2 diabetes: a systematic review and meta-analysis. JAMA. 2011 May 4;305(17):1790-9. doi: 10.1001/jama.2011.576. PMID: 21540423.
(27) Aune D, Norat T, Leitzmann M, Tonstad S, Vatten LJ. Physical activity and the risk of type 2 diabetes: a systematic review and dose-response meta-analysis. Eur J Epidemiol. 2015 Jul;30(7):529-42. doi: 10.1007/s10654-015-0056-z. Epub 2015 Jun 20. PMID: 26092138.
(28) Shailendra P, Baldock KL, Li LSK, Bennie JA, Boyle T. Resistance Training and Mortality Risk: A Systematic Review and Meta-Analysis. Am J Prev Med. 2022 Aug;63(2):277-285. doi: 10.1016/j.amepre.2022.03.020. Epub 2022 May 20. PMID: 35599175.
Erityisasiantuntija
(ammatilliset asiat, terveys- ja koulutuspolitiikka)
