Koskevatko neuvottelut minua?

Koskevat, mikäli olet jonkin nyt neuvoteltavan työehtosopimuksen piirissä. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO neuvottelee tällä hetkellä fysioterapeuttejakin koskevista kuntien, valtion, kirkon ja yliopiston sopimuksista. Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimuksesta neuvottelee Terveyspalvelualan Unioni. Lisäksi neuvotteluita käydään myös yksityisen opetusalan ja sosiaalialan sopimuksista.

Mistä tiedän, noudatetaanko työpaikallani työehtosopimusta?

Työsopimuksessa määritellään kaikki noudatettavat sopimukset ja sieltä voit tarkistaa noudatetaanko teillä työehtosopimusta ja jos, niin mitä.

Mitä jos työpaikallani ei noudateta työehtosopimusta?

Silloin kaikista työsuhteen ehdoista on sovittu työsopimuksessa. Laki määrää sopimuksen vähimmäistason. Työntekijä neuvottelee suoraan työntantajan kanssa sopimuksen sisällöstä, kuten kaikista työsuhteen ehdoista.

Työpaikallani noudatetaan työehtosopimusta, mitä minun tulee nyt tehdä?

Neuvotteluvaiheessa tärkein tehtäväsi on pitää jäsentietosi ajan tasalla. Neuvotteluiden kannalta liiton on tärkeää tietää jäsenten työpaikkatiedot sekä yhteystiedot, joista tavoittaa myös työajan ulkopuolella. Jäsenmaksuista on myös syytä huolehtia ajallaan, jotta jäsenyytesi jatkuu katkeamatta.

Liitto huolehtii sopimusneuvotteluista ja tiedottaa niiden etenemisestä sekä jäsenistöä mahdollisesti koskettavista toimenpiteistä. Mikäli uutta sopimusta ei saada syntymään maaliskuun loppuun mennessä, saat liitolta ohjeistuksen mahdollisiin jatkotoimiin liittyen. Työpaikkatason tiedottamisessa luottamusmies on avainhenkilö. Heidän tehtävänään on varmistaa, että henkilöstö on tilanteen tasalla. Seuraa siis aktiivisesti viestintää sekä liiton suunnasta että luottamusmiesten taholta ja noudata saamiasi ohjeita.

Mistä tiedän, kuka on luottamusmieheni?

Luottamusmiesten ja pääluottamusmiesten tiedot löytyvät usein työpaikan sisäisistä järjestelmistä (esim. intranet). Jos tietoa ei löydy, voit olla yhteydessä liiton toimistoon (toimisto@suomenfysioterapeutit.fi), niin selvitämme asian puolestasi.

Mitä työtaistelu tarkoittaa?

Sopimusneuvotteluissa pyritään aina saamaan uusi sopimus aikaiseksi neuvotellen. Joskus voi kuitenkin käydä niin, että osapuolten eriävistä näkemyksistä johtuen sopimus ei synny määräaikaan mennessä. Tällöin neuvotteluita voidaan vauhdittaa erilaisilla työtaistelutoimenpiteillä, kuten esimerkiksi mielenilmauksilla, ulosmarssilla, ylityö- ja vuoronvaihtokielloilla tai lakolla. Myös työnantaja voi ryhtyä työtaistelutoimiin esimerkiksi työsulun muodossa.

Jos työtaisteluun ryhdytään, kaikkien panos on oleellinen. Työtaistelutoimet menettävät tehoaan, jos kaikki eivät osallistu niihin.

Kuka päättää työtaistelutoimista?

Työtaistelusta päättäminen tapahtuu aina neuvottelujärjestöissä ja liittojen hallinnossa. Niistä ei päätetä paikallisesti esimerkiksi työpaikoilla.

Lakosta tai muista työtaistelutoimista voidaan sopia yhdessä työntekijöitä edustavissa pääsopijajärjestöissä. Myös yksittäinen neuvottelujärjestö voi päättää lakosta. Neuvottelujärjestöihin kuuluvat liitot päättävät itsenäisesti osallistuuko sen jäsenistö työtaisteluun. Viime kädessä päätös fysioterapeuttien osallistumisesta työtaistelutoimiin tehdään siis liiton hallituksen toimesta.

Koskevatko työtaistelutoimet automaattisesti kaikkia liiton jäseniä?

Eivät koske. Lakkorajoista sovitaan aina erikseen. Lakon piiriin kuuluvat sopimusalat, työpaikat ja lakon alainen työ määritellään aina erikseen ja tarkasti.

Mitä ylityökielto tarkoittaa?

Työntekijä tekee normaalin säännöllisen työajan, mutta ei suostu tekemään ylityötä.

Mitä vuoronvaihtokielto tarkoittaa?

Työntekijä tekee vahvistettuun työvuoroluetteloon merkityn työajan.

Voiko työnantaja yksipuolisesti muuttaa työvuoroluetteloa?

Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon viimeistään viikkoa ennen työvuoroluetteloon merkityn ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen sitä saa muuttaa vain sovittaessa tai perustellusta syystä. Työnantajalla ei ole oikeutta yksipuolisesti pidentää työvuoroa työvuoron jo alettua.

Olen työsopimuksella sopinut varallaolosta. Voinko kieltäytyä?

Työntekijä on antanut suostumuksen myös mahdolliseen varallaolon aikana syntyvään lisä- ja ylityöhön sopiessaan varallaolosta työsopimuksessaan. Tästä syystä varallaolon aikana syntyvästä ylityöstä ei voi kieltäytyä.

Onko mahdollista tehdä lisätöitä ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana?

Lisätyö ei ole kiellon piirissä. Osa-aikaiset voivat tehdä lisätöitä aina täyteen työaikaan saakka. Osa-aikaisten omassa harkinnassa on se, tekevätkö he lisätyötä vai eivät. Ylityökielto koskee myös osa-aikaisten ylitöitä.

Jos työsopimuksella on sovittu lisätöiden tekemisestä, ei lisätöiden tekemisestä voi kieltäytyä ylityö- ja vuoronvaihtokiellonkaan aikana.

Mikä on lakko?

Lakko on työntekijöiden perusoikeus, joka koskee sekä työ- että virkasuhteisia. Lakon aikana toimitaan järjestön ohjeiden ja päätösten mukaisesti

Lakko on ammattiliiton työnantajaan kohdistama laillinen työnseisaus, jonka aikana ei saa tehdä mitään lakon piiriin kuuluvia tehtäviä. Työnantaja ei maksa lakon ajalta palkkaa.

Mitä minun tulee tehdä, jos saan lakkoilmoituksen?

Lakkoa edeltää aina lakkovaroitus, joka annetaan vähintään 14 vuorokautta ennen lakon alkamista. Lakkovaroituksessa ilmoitetaan työpaikat, joita lakko koskee. Saat myös lakkoon liittyvää viestintää säännöllisesti sekä liitolta että työpaikan luottamusmiehiltä.

Ennen lakkoa tai muita työtaistelutoimenpiteitä työpaikalla työskennellään normaalin työrytmin mukaisesti. Lakkoon ei saa varautua tekemällä esimerkiksi töitä etukäteen ”varastoon”. Töitä ei saa myöskään jättää tekemättä ennen lakkoa. Lisäksi on tärkeä pitää liiton jäsenyyttä koskevat tiedot ajan tasalla, jotta saat kaikki sinulle kuuluvat viestit.

Lakkoilmoituksessa kerrotaan aina tarkka kellonaika, jolloin lakko alkaa ja päättyy sekä työnantajat, joihin lakko kohdistuu. Töihin ei mennä enää lakon alkamisajan jälkeen. Mikäli lakko alkaa kesken työvuoron, työ lopetetaan lakon alkaessa ja poistutaan työpaikalta. Lakon päättymishetken jälkeen mennään normaalisti työhön.

Jos olen lakossa, mitä se tarkoittaa?

Seuraa liiton nettisivuja, some-kanavia, jäsenkirjeitä ja muuta tiedotusta. Lakon alkamisen jälkeen työpaikalle ei saa mennä missään tilanteessa, poislukien suojelu- ja hätätyö (suojelutyövelvoite koskee ainoastaan virkasuhteisia). Yleensä työnantaja pyytää lakon alkaessa palauttamaan työnantajan työntekijälle työsuhde-etuna luovuttamat työvälineet. Pyydettäessä nämä välineet on jätettävä työnantajan hallintaan.

Mitä minun tulee tehdä lakon aikana?

Lakkoon ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Seuraa luottamusmieheltä ja liitosta saatavia ohjeistuksia. Lakkoinformaatiota päivitetään liiton sivuille ja neuvottelutilanteessa uutisointi on jatkuvaa. On tärkeää, että yhteystietosi ovat ajan tasalla. Lakon aikana voidaan järjestää erilaisia lakkotilaisuuksia, joihin osallistuminen on vapaaehtoista.

Saanko lakon ajalta palkkaa?

Et saa. Liitto maksaa lakkoavustusta liittoon kuuluville jäsenille, jotka ovat osallistuneet lakkoon. Jäsenmaksujen tulee olla maksettuina, jotta lakkoavustus voidaan maksaa. Lakkoavustuksen suuruus määritellään lakkokohtaisesti ja siitä päättää kunkin liiton hallinto. Lakkoavustus on 16 € saakka verotonta, sen ylimenevältä osalta maksetaan veroa Verohallinnon erillisen ohjeen mukaisesti. Ennakonpidätys lakkoavustuksista menee siis kaikilta saman suuruisena.

Lakkoavustusta ei makseta automaattisesti kaikille, vaan sinun tulee itse hakea sitä liitolta. Ohjeet lakkoavustusten hakemiseen annetaan ennen lakon alkua.

Luin lehdestä alaa koskevasta lakosta. Mistä tiedän, koskeeko se myös minua?

Jokainen liitto päättää itsenäisesti mahdollisista työtaistelutoimista. Liitot viestittävät jäsenilleen, keitä lakko koskee ja antavat tarkat toimintaohjeet. Seuraamalla oman liittosi viestintää pysyt ajan tasalla. Liitto informoi suoraan jäsenille, yleisen uutisoinnin perusteella ei tule tehdä johtopäätöksiä esimerkiksi lakkorajoista.

Uskallanko mennä lakkoon tai osallistua muihin työtaistelutoimiin?

Lakko on äärimmäinen työtaistelukeino, johon liitotkin ryhtyvät vasta viimeisenä keinonaan. Yksittäisen jäsenen etuihin tai oikeuksiin lakossa oleminen ei vaikuta. Työtaistelutoimiin osallistuminen on perustuslakiin kirjattuun järjestäytymisen vapauteen nojaava oikeus. Työnantajalla ei ole oikeutta esimerkiksi irtisanoa tai purkaa työsopimusta työtaisteluun osallistumisen takia, jos työtaistelu on liiton toimeenpanema. Työtaistelun muodolla ei ole merkitystä.

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen työsuhdeturva määräytyy työehtosopimuksen määräysten tai lain mukaan myös lakon aikana.

Lakko ei muuta työnantajan oikeutta irtisanoa työsuhdetta työtaistelun aikanakin, esim. tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Irtisanomisperuste tai irtisanomisen kohdistuminen ei saa olla syrjivää, esim. perusteettomasti vain liittoon kuuluviin työntekijöihin kohdistuvaa.

Työntekijällä on oikeus irtisanoa toistaiseksi voimassa oleva työsopimus milloin vain, myös lakon aikana. Työnantaja ei saa toimia syrjivästi tai epätasapuolisesti niiden henkilöiden valitsemisessa, joiden työsuhteen päättämistä se harkitsee.