Liity jäseneksi
eAsiointi
21/12/2021

BLOGI: Riskiryhmien parissa työskenteleviltä edellytetään rokotus koronavirustautia vastaan 

Aiemmassa Blogissa (SF 17.11.2021) käsiteltiin tartuntatautilain mukaisia rokotuksia terveydenhuollossa. Pääministeri Sanna Marinin hallitus on nyt esittänyt tartuntatautilakiin lisättäväksi uutta väliaikaista 48 a §:ää ”Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden suojaaminen covid-19-taudilta”. Sääntelyn tavoitteena on suojata koronavirustaudin vakaville seuraamuksille alttiiden asiakkaiden henkeä ja terveyttä. 

Tätä blogia kirjoitettaessa hallituksen esitys on hyväksytty Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä perustuslakivaliokunnassa. Eduskunta käsittelee ja todennäköisesti myös hyväksyy lain lähipäivinä. Seuraa eduskuntatyöskentelyä täältä. 

Vakaville seuraamuksille alttiita tulee suojata

Laissa asetetaan sekä yksityiselle että julkiselle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja järjestävälle ja tuottavalle toimijalle velvollisuus huolehtia koronaviruksen vakaville seuraamuksille alttiiden asiakkaiden (riskiryhmäläiset) suojaamisesta varmistamalla, että näiden asiakkaiden kanssa lähikontaktissa työskentelevällä henkilökunnalla ja opiskelijoilla on suoja koronaviruksen aiheuttamaa tautia vastaan (tautisuoja). Riskiryhmään kuuluvilla asiakkailla tarkoitetaan esimerkiksi THL:n riskiryhmiin 1 ja 2 kuuluvia 

Lähikontaktilla tarkoitettaisiin kaikkia niitä tehtäviä ja toimenpiteitä, joissa asiakkaalla on koronavirustaudin tartuntamekanismit tuntien mahdollisuus altistua kyseiselle taudille. Sääntely ei rajoitu pelkästään sote-ammattilaisiin, vaan koskee kaikkia työntekijöitä, jotka tehtäviään hoitaessaan voisivat aiheuttaa asiakkaalle tai potilaalle tartuntariskin esimerkiksi ollessaan hänen kanssaan samassa tilassa tai huoneessa.  

Jos esimerkiksi fysioterapiayrityksessä työskentelee muita kuin sote-alan työntekijöitä, ja nämä työntekijät ovat lähikontaktissa joko muihin yksikön työntekijöihin tai riskiryhmiin kuuluviin asiakkaisiin, tulee työntekijöillä olla riittävä tautisuoja koronavirustautia vastaan. 

Työntekijän tai opiskelija voi osoittaa tautisuojan kolmella eri tavalla:  

  1. esittämällä todistus koronarokotteista 
  2. esittämällä todistus enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetusta laboratoriovarmistetusta koronavirustaudista  
  3. esittämällä todistus enintään 72 tuntia ennen työvuoroon saapumista tehdyn koronavirustestin negatiivisesta tuloksesta sekä luotettava todistus siitä, että hänellä on lääkärin toteama lääketieteellinen syy sille, ettei hän voi ottaa rokotetta koronavirustautia vastaan. 

Lääketieteellisen syyn vuoksi rokottamatta jääneet testataan maksutta

Työntekijän rokotesuojalla tarkoitetaan lähtökohtaisesti täyttä rokotesarjaa, mukaan lukien myös mahdolliset tehosterokotukset. Jos rokote ei lääketieteellisen syyn vuoksi ole mahdollinen, työskentelyä varten tehtävät testit on säädetty maksuttomiksi tartuntatautilain 58 k §:n nojalla. Testauksien järjestäminen ja todistuksen saaminen on kunnan vastuulla. Työnantajan tulee kaikin keinoin varmistaa, että vailla tautisuojaa toimiva työntekijä ei työssään aiheuta vaaraa riskiryhmään kuuluville asiakkaille. Työnantajan on huolehdittava potilasturvallisuuden kannalta riittävän suojavarustuksen hankkimisesta ja huolehdittava että työntekijä käyttää suojavarusteita asianmukaisesti. 

Työnantaja voi erityisestä syystä käyttää riskiryhmään kuuluvien asiakkaiden kanssa työskentelyyn henkilöä, jolla ei ole riittävää suojaa koronavirustautia vastaan. Erityisenä syynä voidaan hyväksyä esimerkiksi tautisuojan omaavan henkilöstön puute tilanteessa, joissa asiakkaiden tai potilaiden turvallisuus edellyttää henkilöstön läsnäoloa tai tautisuojan puuttuminen sen vuoksi, että työntekijä ei ole vielä saanut täyttä rokotesarjaa rokotteiden antovälistä johtuen. Työnantajan on kuitenkin huolehdittava, että rokotesarja täyttyy aikataulun mukaisesti. 

Ostopalveluissa ja muissa julkisissa hankinnoissa sekä alihankintatilanteissa palvelujen hankkijan tulee varmistaa, että riskiryhmäläisten parissa lähikontaktissa ei ilman erityistä syytä työskentele sellainen itsenäinen ammatinharjoittaja tai palveluntuottajan henkilöstö, joilla ei ole em. säännöksessä tarkoitettua tautisuojaa. Käytännössä kuntoutuspalveluissa erityinen syy voi olla lähinnä puutteellinen rokotesarja. Ostopalvelusopimuksissa ja palvelusetelihankinnoissa voidaan edellyttää tautisuojan osoittamista yhdessä sovittavin keinoin, kuitenkin tartuntatautilain tarkoitus huomioiden.  

Velvoite koskee myös ammatinharjoittajia

Hallituksen esityksessä ei ole otettu kantaa siihen, voidaanko ammatinharjoittajasopimus purkaa tai sopimusta muuttaa, jos tautisuojan olemassaolosta ei ole varmuutta tai asian varmistamisesta ei ole sopimuksella sovittu. Sopimus voidaan aina irtisanoa irtisanomisehtojen ja -aikojen perusteella. Ammatinharjoittaja, jonka tautisuojaa ei voida syystä tai toisesta varmistaa, ei voi työskennellä riskiryhmäläisten parissa. Jo sovittujen terapioiden peruuntumisen kustannuksista noudatetaan mitä ammatinharjoittajasopimuksessa on sovittu, asiaan ei ole otettu lakiesityksessä kantaa.  

Uudet säännökset terveystietojen käsittelyyn ja korvaavaan työhön

Työnantajalla on uuden 48 a §:n mukaan oikeus käsitellä työntekijän ja opiskelijan terveystietoja tautisuojan varmistamiseksi. Työnantaja saa säilyttää tietoja enintään kolme vuotta. Itsenäiset palvelutuottajat eivät kuulu yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain soveltamispiiriin, mutta palvelujen hankkija voi hankintasopimuksen kautta edellyttää itsenäiseltä ammatinharjoittajalta riittävää suojaa koronavirustautia vastaan. Ammatinharjoittajasopimuksia muutettaessa tai tautisuojan tarkistamisen käytännöistä muutoin sovittaessa on tärkeää sopia konkreettisesti niistä käytännöistä, joilla palvelun tilaaja varmistaa tautisuojan olemassaolon tietosuojalainsäädännön mukaisesti. 

Mikäli työntekijällä ei syystä tai toisesta ole vaadittavaa tautisuojaa, tai hän kieltäytyy antamasta tietoja tautisuojan olemassaolosta, työnantajan tulee etsiä työntekijälle korvaavaa työtä. Uuden 48 a §:n mukaan työnantajan muun työn tarjoamisvelvollisuus on laaja. Ensisijaisesti työntekijälle on tarjottava hänen työsopimuksensa mukaisia tehtäviä, joissa tautisuojan puuttuminen ei aseta riskejä asiakkaille tai työntekijälle itselleen. Jos tällaisia työtehtäviä ei ole tarjolla, työntekijälle on tarjottava muita hänelle sopivia töitä. Töiden sopivuus arvioidaan ensisijaisesti työntekijän ammattitaidon, koulutuksen, osaamisen ja työkokemuksen kannalta. Muun työn tarjoamisvelvoite on laajempi kuin lomautus- ja irtisanomistilanteissa ja se on voimassa koko työnteon estymisajan. 

Jos muuta työtä ei ole tarjolla, työntekijän työnteko on estynyt työntekijästä johtuvasta syystä, koska edellytyksiä työnteolle ei puuttuvan tautisuojan vuoksi ole, eikä työntekijä ei ole työnantajan käytettävissä. Työnteon estymisen ajalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta, ellei asiasta sovita toisin. Työnteko on estynyt siihen saakka, kunnes työntekijä hankkii tarvittavan tautisuojan tai työnantajalla on tarjota muuta työntekijällä sopivaa työtä. Tautisuojan puuttuminen ei muodosta työnantajalle työsopimuslain 7 luvun 2 §:n mukaista irtisanomisperustetta. 

Työnteon estyessä työntekijästä johtuvasta syystä työntekijällä ei ole oikeutta työttömyysturvaan. Toimeentulotukea on mahdollista hakea, mikäli sen edellytykset täyttyvät. 

Lue asiasta lisää täältä. 

Yhteenveto 

  • Koronavirusrokote on edelleen vapaaehtoinen, työnantaja ei voi pakottaa ottamaan rokotetta 
  • Puuttuva tautisuoja estää työskentelyn lähikontaktissa riskiryhmiin kuuluvien kanssa 
  • Puuttuva tautisuoja estää fyysisen työskentelyn työyksikössä, jossa osa työntekijöistä kohtaa riskiryhmäläisiä lähikontaktissa 
  • Työntekijälle, jonka tautisuojaa ei syystä tai toisesta voida varmistaa, tulee järjestää muuta työtä 
  • Jos muuta työtä ei ole tarjolla, työntekijä on estynyt tekemästä työtä. Tällöin työnantajan ei tarvitse maksaa työntekijälle palkkaa. 
  • Työnteon estyminen ja palkansaannin keskeytyminen työntekijästä johtuvasta syystä ei luo oikeutta työttömyysturvaan. Työntekijän toimeentulon turvana on ainoastaan toimeentulotuki.  
  • Puuttuva tautisuoja ei ole irtisanomisperuste. 
  • Tautisuoja vaaditaan myös itsenäisiltä ammatinharjoittajilta ja yksityisen sektorin toimijoilta 
  • Palvelun tilaaja voi vaatia palveluntuottajalta tautisuojan osoittamista sekä muuttaa esimerkiksi ammatinharjoittajasopimusta tai hankintasopimusta 

Heräsikö kysyttävää tartuntatautilain muutoksesta? Ole yhteydessä allekirjoittaneeseen! (olen vapaalla 2.1.2022 saakka) 

BLOGI: Riskiryhmien parissa työskenteleviltä edellytetään rokotus koronavirustautia vastaan 

Juho Korpi

kehittämisasiantuntija
(yksityinen sektori, yhteiskunnalliset asiat, julkiset hankinnat, kirjaaminen)

p. 0400 166 506
juho.korpi@suomenfysioterapeutit.fi
KorpiJuho

» Lähetä suojattu sähköposti
(muista lisätä viestiin puhelinnumerosi, saat siihen turvapostin salasana)