Liity jäseneksi
eAsiointi
18/05/2022

BLOGI: Tuki- ja liikuntaelinvaivat maksavat miljardeja (osa 2)

Suomalainen tule-vaivojen hoitoprosessi on kallis ja tehoton. Tuki- ja liikuntaelinvaivat (tule-vaivat) aiheuttavat vuosittain arviolta neljän miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle. Tämä on toinen osa blogisarjaa, jossa pohditaan tule-vaivojen aiheuttamia yhteiskunnallisia kustannuksia, terveydenhuollon voimavarojen käyttöä, kuntoutuksen mahdollisuuksia sekä keinoja uudistaa tule-vaivojen hoito- ja kuntoutuspolkuja.

Blogisarjan ensimmäisessä osassa tarkasteltiin tule-vaivojen aiheuttamia yhteiskunnallisia kustannuksia. Lue ensimmäinen osa tästä. Sarjan toisessa osassa tarkastellaan tule-vaivojen kuntoutuksen nykytilaa.

Ydinasiat

    • Tule-vaivojen kuntoutupalvelut ovat pirstaloituneet
    • Tietopohja kuntoutuspalveluiden käytöstä on puutteellinen
    • Tule-kuntoutujia on Suomessa vähintään miljoona
    • Tule-vaivojen tiedossa olevat kuntoutuksen kustannukset ovat arviolta 300–350 miljoonaa euroa vuodessa
    • Piilossa olevia kuntoutuksen kustannuksia on todennäköisesti useita kymmeniä miljoonia euroja

Tule-vaivojen kuntoutuksella on monta tuottajaa

Tuki- ja liikuntaelinvaivojen kuntoutuksen kustannukset jakautuvat mm. perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon, opiskeluterveydenhuollon, vakuutusyhtiöiden, Kelan, työeläkelaitosten, järjestöjen ja kansalaisten itsensä vastuulle.

Tule-vaivojen kuntoutus on tyypillisesti lääkinnällistä, ammatillista tai harkinnanvaraista kuntoutusta. Lääkinnällinen kuntoutus on lähtökohtaisesti terveydenhuollon vastuulla. Ammatillista kuntoutusta järjestävät Kela ja työeläkelaitokset ja harkinnanvaraista kuntoutusta Kela. Kuntoutus voi toteutua yksityisellä, julkisella tai kolmannella sektorilla.

Kuntoutuksesta ja sen kustannuksista ei kaikilta osin ole käytettävissä tietoja. Esimerkiksi julkisen sektorin ostopalveluina tai palveluseteleinä hankitusta kuntoutuksesta, vakuutusyhtiöiden järjestämästä kuntoutuksesta (pl. lakisääteiset vakuutukset) sekä kansalaisten itse maksamista kuntoutuspalveluista tulisi jatkossa koota tietoja tarkempaa selvitystä varten. Tässä selvityksessä näitä kustannuksia ei ole huomioitu.

Osa kuntoutuksen kustannuksista (esim. Kela ja työeläkelaitokset) tiedetään suoraan euroina. Osa (esim. terveydenhuolto, yksityinen sektori) joudutaan arvioimaan käyntimäärien perusteella. Fysioterapia on tule-vaivojen ensisijainen kuntoutusmuoto, joten lääkinnällisen kuntoutuksen kustannuksia tarkastellaan vain fysioterapian osalta.

Julkisen terveydenhuollon fysioterapian kustannuksia arvioidaan fysioterapian yksikkökustannuksen perusteella. Yhden fysioterapiakäynnin (45 min) yksikkökustannus on kuntasektorilla 76 euroa1. Yksikkökustannus pitää sisällään kaikki palvelun tuottamiseen kuuluvat kulut (mm. kuntasektorin hallinto, kiinteistöt ja niiden huolto, ICT, työntekijäkulut, välineet, jne.). Yksityisen sektorin kustannusten arvioinnissa käytetään Kelan suorakorvaustilastoista saatujen yritysten vuoden 2021 mediaanihintaa, joka on 62 euroa 45 minuutin käyntiä kohden2. Muut käytetyt yksikkökustannukset on mainittu erikseen.

Perusterveydenhuolto

Peruterveydenhuollon fysioterapeuttien asiakkaista 83 prosentilla oli tule-vaiva vuonna 20213a. Fysioterapeutin vastaanotolla kävi kaikkiaan noin 310 000 asiakasta3b ja käyntejä oli yhteensä noin 776 000 (2,5 käyntiä per asiakas)4a. Tule-vaivoista kärsiviä asiakkaita oli poliklinikoilla 257 000 ja fysioterapiakäyntejä 644 0004b. Fysioterapian vastaanottokäyntien kustannukset ovat arviolta 49 miljoonaa euroa.

Perusterveydenhuollon vuodeosaston fysioterapeuteilla oli vuonna 2021 kaikkiaan 7 100 asiakasta ja vuodeosastokäyntejä tehtiin 47 000 (6,6 käyntiä per asiakas)5a. Tule-asiakkaita oli arviolta 5 900 ja käyntejä 39 0005b. Vuodeosastohoidon kuntoutuksen kustannukseksi tulee näin arvioituna kolme miljoonaa euroa.

Perusterveydenhuollon kotikuntoutuksessa tehtiin vuonna 2021 tule-vaivojen vuoksi noin 160 000 kotikäyntiä yhteensä noin 46 000 asiakkaalle6. Kotikuntoutuksen yksikkökustannuksista ei ole tarkkaa tietoa, joten tässä arvioidaan kustannusten olevan 50 prosenttia vastaanottokäyntejä korkeampia (á 114 €). Kotikuntoutuksen kustannukset ovat näin laskettuna 18,2 miljoonaa euroa.

Vuonna 2021 perusterveydenhuollossa toteutui noin 210 000 reaaliaikaista kuntoutuksen etäkäyntiä, joista arviolta 71 prosenttia (1,7 milj. käyntiä) johtui tule-vaivoista7. Etäkäynnin yksikkökustannuksen arvioidaan olevan sama kuin vastaanottokäyntien, jolloin etäkäyntien kustannukseksi tulee noin 16 miljoonaa euroa.

Perusterveydenhuollossa kuntoutusalan ammattilaisilla oli kaikkiaan 774 000 asiakasta ja 2,4 miljoonaa asiakaskäyntiä8, joista arviolta 71 prosenttia (1,7 milj. käyntiä) johtui tule-vaivoista7. Yhteensä noin 90 000 asiakaskäyntiä ei sisälly edellä mainittuihin käyntityyppeihin. Käynnit pitävät sisällään mm. puheluita ja asioiden hoitoa, joiden yksikkökustannusten arvioiminen on haastavaa. Tässä selvityksessä oletetaan käyntien kustannuksen olevan puolet fysioterapian yksikkökustannuksesta (á 38 €). Näin arvioituna muun kuntoutuksen kustannukseksi tulee noin miljoonaa euroa.

Yhteenveto perusterveydenhuollon kuntoutuksen kustannuksista

Tule-vaivoja kuntoutetaan perusterveydenhuollossa terveyskeskusten poliklinikoilla, etävastaanotoilla ja vuodeosastoilla sekä kotikuntoutuksessa. Poliklinikkakuntoutuksen kustannukset ovat 49 miljoonaa euroa, vuodeosastokuntoutuksen kolme miljoonaa euroa, kotikuntoutuksen 18 miljoonaa euroa, etäkuntoutuksen 16 miljoonaa euroa ja muun kuntoutuksen miljoonaa euroa. Kaikkiaan tule-vaivojen kuntoutuksen kustannukset perusterveydenhuollossa ovat noin 87 miljoonaa euroa.

Erikoissairaanhoito

Fysioterapeutit tekivät vuonna 2019 noin 121 000 kuntoutustoimenpidettä erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla9a. Vuodeosaston potilaita oli noin 33 000 ja hoitojaksoja oli 39 0009a. Avopuolella fysioterapiakäyntejä oli 58 000 ja potilaita 31 0009b. Määriin liittyy merkittävää epävarmuutta.

Tule-vaivoihin liittyviä leikkauksia tehtiin vuonna 2019 yhteensä noin 190 00010. Tule-vaivojen leikkausprosesseihin liittyy usein sekä vuodeosastolla että poliklinikalla tapahtuvaa fysioterapiaa. Tässä selvityksessä on oletettu, että jokaiseen tule-vaivan leikkaukseen liittyy keskimäärin 1–3 fysioterapiakäyntiä. Näin arvioituna tule-vaivoista johtuvia fysioterapiakäyntejä olisi erikoissairaanhoidossa 190 000–570 000, eli huomattavasti enemmän kuin kuntoutustoimenpidetilastossa, joka kattaa kaikki sairausryhmät.

Erikoissairaanhoidon fysioterapian yksikkökustannukset ovat todennäköisesti perusterveydenhuollon kustannuksia korkeampia. Esimerkiksi HUS:n listahinnat fysioterapiakäyntien osalta ovat 100–200 euroa11. Vuoden 2011 fysioterapiakäynnin (31–60 min) yksikkökustannus puolestaan oli 110 euroa12, joka indeksikorjattuna on noin 130 euroa13. Tässä selvityksessä käytetään erikoissairaanhoidon fysioterapian kustannusten arvioinnissa 130 euron yksikkökustannusta.

Erikoissairaanhoidon fysioterapian kustannus olisi näin arvioituna 24,7–74,1 miljoonaa euroa.

Työterveyshuolto

Työterveyshuollon kustannusten arviointiin liittyy epävarmuutta. Lakisääteisessä työterveyshuollossa toimivilla fysioterapeuteilla oli vuonna 2021 yhteensä noin 241 000 asiakasta ja fysioterapiakäyntejä tehtiin 451 00014a. Ei-lakisääteisessä työterveyshuollossa asiakkaita oli noin 43 000 ja fysioterapiakäyntejä toteutui 91 00014a. Työterveyshuollossa fysioterapia-asiakkaita oli kaikkiaan 284 000 ja käyntejä 541 000. Käynneistä vastaanottokäyntejä oli 460 000, etäkäyntejä 43 000, työpaikkakäyntejä 9 000 ja muita käyntejä 29 00014b.

Työterveyshuollon fysioterapeuttien asiakkaista arviolta 97 prosentilla on tule-vaiva15, jolloin tule-asiakkaita on työterveyshuollossa kaikkiaan arviolta 275 000. Tule-vaivoihin liittyviä fysioterapia vastaanottokäyntejä olisi näin arvioituna 446 000, etäkäyntejä 42 000, työpaikkakäyntejä 8 700 ja muita käyntejä 28 000.

Työterveyshuollon fysioterapia yksikkökustannuksista ei ole ajankohtaista tietoa. Vuonna 2011 työterveyshuollon fysioterapian yksikkökustannus oli 56 euroa12, joka on indeksikorjattuna13 66 euroa. Arvio työterveyshuollon fysioterapian kustannuksista lasketaan tässä selvityksessä 66 euron yksikkökustannuksen mukaan. Työpaikkakäynnin kustannuksen arvioidaan olevan kaksinkertainen vastaanottokäyntiin verrattuna (132 €), etäkäyntien sama kuin vastaanottokäyntien ja muiden käyntien kustannuksen puolet em. kustannuksista (33 €).

Näin arvioituna työterveyshuollon fysioterapian kustannukseksi tulee noin 34 miljoonaa euroa.

Opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuollon käyntimääriin liittyy epävarmuutta. Vuonna 2021 opiskeluterveydenhuollossa tehtiin 24 000 fysioterapiakäyntiä ja asiakkaita oli yli 11 00016. Käynneistä vastaanottokäyntejä oli noin 14 000 ja muita käyntejä (pääasiassa etäkäyntejä) 10 00016.

Fysioterapeuttien asiakkaista 91 prosentilla käynnin syynä oli tule-vaiva17. Tule-vaivoista kärsiviä opiskelijoita oli näin arvioituna yli 10 000 ja asiakaskäyntejä lähes 22 000.

Opiskeluterveydenhuollon fysioterapian yksikkökustannuksista ei ole ajankohtaista tietoa. Vuonna 2011 YTHS:n fysioterapian yksikkökustannus oli 49 euroa12, joka on indeksikorjattuna13 58 euroa. Etäkäyntien kustannuksen arvioidaan olevan sama kuin vastaanottokäyntien. Fysioterapian kustannuksiksi tulee näin arvioituna 1,3 miljoonaa euroa. Kuntasektorin yksikkökustannuksen (á 76 €) mukaan laskettuna kustannukset olisivat noin 1,7 miljoonaa euroa.

Yksityinen sektori

Kattavin tieto yksityisen sektorin fysioterapian käytöstä saadaan Kelan sairasvakuutustilastosta. Vuonna 2019 Kela-korvattuja fysioterapiakäyntejä toteutui noin 1,2 miljoonaa ja asiakkaita oli noin 171 00018. Jos oletetaan tule-vaivojen osuuden olevan sama kuin terveyskeskuksissa (83 %), tule-asiakkaita olisi arviolta 142 000 ja fysioterapiakäyntejä noin miljoona.

Fysioterapian kustannukseksi tulee yksityisen sektorin vuoden 2021 mediaanihinnalla (62 €2) laskettuna noin 62 miljoonaa euroa. Kela-korvausten osuus fysioterapiasta oli vuonna 2019 noin 8,7 miljoonaa euroa18, josta tule-vaivojen osuus on arviolta 7,2 miljoonaa euroa. Kaikkiaan yksityisen sektorin tule-vaivojen kuntoutuksen kustannukset ovat arviolta 70 miljoonaa euroa.

Yksityisellä sektorilla tuotetaan paljon kokonaan itse maksavien asiakkaiden tule-vaivojen kuntoutusta sekä erilaisten vakuutusten kautta maksettua kuntoutusta. Tilastotietoa näistä kuntoutusmuodoista ei ole käytettävissä, joten ne jäävät tässä selvityksessä huomioimatta.

Kelan kuntoutus

Kela järjestää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, harkinnanvaraista kuntoutusta ja ammatillista kuntoutusta. Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta sai vuonna 2021 noin 41 000 henkilöä, harkinnanvaraista kuntoutusta 27 000 henkilöä ja ammatillista kuntoutusta 35 000 henkilöä19a. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kustannukset olivat vuonna 2021 kaikkiaan noin 226 miljoonaa euroa, harkinnanvaraisen kuntoutuksen 58 miljoonaa euroa ja ammatillisen kuntoutuksen niin ikään 58 miljoonaa euroa19a.

Tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta sai noin tuhat henkilöä (kustannukset 4,6 miljoonaa euroa), harkinnanvaraista kuntoutusta 11 000 henkilöä (kustannukset 20 miljoonaa euroa) ja ammatillista kuntoutusta 4 700 henkilöä (kustannukset 8,5 miljoonaa euroa). Kaikkiaan Kelan kuntoutuksen kustannukset olivat tule-vaivojen osalta noin 33 miljoonaa euroa19b.

Kelan rooli tule-vaivojen kuntoutuksessa on pieni. Kaikista vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saajista vain kahdella ja puolella prosentilla syynä oli tule-vaiva. Ammatillisessa kuntoutuksessa tule-vaiva oli kuntoutuksen syynä 13 prosentilla ja harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa 41 prosentilla kuntoutujista.

Kustannusten näkökulmasta eniten kuluja syntyy harkinnanvaraisesta kuntoutuksesta, jossa tule-vaivat kattavat 34 % kaikista harkinnanvaraisen kuntoutuksen kustannuksista. Ammatillisen kuntoutuksen osuus kustannuksista on 15 % ja vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen 2 %.

Työeläkelaitosten ammatillinen kuntoutus

Vuonna 2020 työeläkelaitosten vastuulla olevia työeläkekuntoutujia oli noin 18 00020a. Kuntoutustoimenpiteiden kohteena oli noin 16 500 henkilöä ja kuntoutuksen kustannukset olivat 23,5 miljoonaa euroa20b. Työeläkeyhtiöiden maksamia toimeentulokorvauksia (156 miljoonaa euroa vuonna 202120a) ei lueta tässä selvityksessä kuntoutuksen kustannuksiksi.

Tule-vaivojen vuoksi on 2010-luvulla tehty keskimäärin 3 650 uutta myönteistä työeläkekuntoutuspäätöstä vuodessa. 45 prosentissa tapauksista kuntoutuksen syynä on tule-vaiva20c.

Sairausryhmäkohtaista tietoa työeläkekuntoutuksen kustannuksista tai saajista ei ole, mutta uusien päätösten perusteella arvioituna tule-vaivojen vuoksi työeläkekuntoutusta saavia on 7 400. Työeläkekuntoutuksen kustannukset ovat tule-vaivojen osalta arviolta 10,6 miljoonaa euroa (45 % kokonaiskustannuksista).

Ammatillisen kuntoutuksen tarve ei tosiasiassa aina johdu tule-vaivasta, vaan muista haasteista työelämässä. Kuntoutusjärjestelmä asettaa ammatillisen kuntoutuksen ehdoksi sekä diagnoosin että todennäköisen uhan työkyvylle21. Tule-diagnoosia voidaan käyttää kuntoutushakemuksissa sen vuoksi, että todellinen työkyvyn haaste ei ole varsinainen sairaus, eikä siten kävisi kuntoutuksen perusteluksi22. Kaikki ammatillisen kuntoutuksen kustannukset eivät siis välttämättä johdu tosiasiassa tule-vaivoista.

Vakuutusyhtiöiden korvaama kuntoutus

Vapaaehtoisten sairaskulu- ja tapaturmavakuutusten kautta korvatun kuntoutuksen kustannuksista ei ole tietoa. Kuntoutusta korvataan näissä vakuutuksissa tyypillisesti vain leikkaus-, kipsaus- tai ortoosihoidon jälkeen, joten kuntoutuksen määrä ja kustannukset ovat sidoksissa lähinnä näiden hoitotoimenpiteiden määriin.

Tule-vaivojen kannalta keskeisimpiä lakisääteisiä vakuutuksia ovat liikennevakuutus ja työtapaturma- ja ammattitautivakuutus. Näidenkin vakuutusten kautta korvatun kuntoutuksen tietopohja on niukka.

Lakisääteisistä vakuutuksia korvataan pääasiassa tapaturmia. Tavanomaisia työtapaturmia ja työmatkatapaturmia ovat kaatumiset, liukastumiset ja kompastumiset, jotka aiheuttavat tyypillisesti alaraajojen tai yläraajojen tule-vammoja23. Toinen yleinen työpaikkatapaturma liittyy yläraajojen käyttöön, jolloin eniten vammoja syntyi sormiin ja olkapäihin23. Työmatkatapaturmia tapahtuu eniten kävellen tai polkupyörällä liikuttaessa23.

Työ- ja työmatkatapaturmista aiheutuvasta tule-vammojen kuntoutuksesta ei ole käytettävissä täsmällistä tietoa, mutta vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttamia tapaturmia sattuu miljoonaa työtuntia kohden noin kymmenen23. Ammattitaudeista selkein tule-vaiva on tenniskyynärpää (0,08 tapausta tuhatta työntekijää kohden)24.

Tapaturma- ja ammattitautilain kautta korvattiin kuntoutusta 13,7 miljoonalla eurolla vuonna 201925. Tarkkaa tietoa tule-vaivojen osuudesta ei ole käytettävissä, mutta ottaen huomioon tyypillisimmät tapaturmatyypit lienee todennäköistä, että valtaosa kuntoutuksen kustannuksista liittyy tule-vaivoihin.

Liikennevakuutusten perusteella korvattavasta kuntoutuksesta ei ole käytettävissä tarkkaa tietoa. Vuosittain tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuu lievästi noin 23 000 henkilöä ja vakavasti noin 300–400 henkilöä26. Vakavien henkilövahinkojen tyyppivammoja ovat erilaiset murtumat, erityisesti reisiluun ja lantion murtuma, sekä aivovamma ja selkäydinvamma27.

Tieliikenneonnettomuuksien aiheuttamien tule-vammojen määrästä ei ole tarkkaa tietoa ja niihin liittyvät kuntoutuksen kustannukset jätetään tässä huomioimatta. Osa kuntoutuksesta tapahtunee erikoissairaanhoidossa ja tulee siten mukaan aiemmissa tarkasteluissa. Vakavien vammojen jälkeinen pitkäaikainen kuntoutus voi kuitenkin muodostaa merkittävän osa liikenteessä sattuneiden tule-vammojen kuntoutuksen kustannuksista.

Yhteenveto

Tule-vaivojen kuntoutuksen kustannuksien arviointiin jää varsin paljon epävarmuutta. Käytettävissä olevien tietojen pohjalta arvioituna tule-vaivat aiheuttavat vuosittain ainakin 300-350 miljoonan euron kustannukset, jotka jakautuvat useille eri sektoreille. Yhteenveto tule-vaivojen kuntoutuksen kustannuksista on esitetty oheisessa taulukossa. Asiakasmäärissä on huomioitava, että samoja asiakkaita voi olla samanaikaisesti eri sektoreiden kuntoutuspalveluissa, jolloin todellinen asiakasmäärä voi jäädä nyt arvioitua miljoonaa asiakasta pienemmäksi.

Tule-kuntoutuksen kustannukset eri sektoreilla

Tule-vaivojen kuntoutus on hajaantunut useille eri sektoreille. Asiakasmäärissä arvioituna suurin vastuu tule-vaivojen kuntoutuksesta on perusterveydenhuollolla. Oheisessa kuviossa on tarkasteltu tule-asiakkaiden määrää sektoreittain.

Tule-asiakkaat eri sektoreilla

Kustannusten näkökulmasta tule-vaivojen eri kuntoutusmuodot eroavat merkittävästi toisistaan. Terveydenhuollon, työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon lääkinnällisen avokuntoutuksen kustannukset ovat noin 120–260 euroa kuntoutujaa kohden. Yksityisen sektorin avokuntoutus ja terveyskeskuksen vuodeosasto- ja kotikuntoutus ovat noin 400–500 euroa, ammatillinen ja harkinnanvarainen kuntoutus 1 400–1 800 euroa ja Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus 4 600 euroa kuntoutujaa kohden.

Oheisesta kuviosta nähdään kuntoutuksen kokonaiskustannusten jakautuminen eri sektoreille.

Tule vaivojen kuntoutuksen kustannukset eri sektoreilla (milj. €)

Kustannusrakennetta tarkasteltaessa on ilmeistä, että tule-vaivojen kuntoutus on sitä edullisempaa, mitä enemmän sitä pystytään tekemään perustasolla. Kurjuuden kierre syntyy silloin, jos tule-vaivoja ei kuntouteta oikea-aikaisesti ja vaivat kroonistuvat.

Tule-vaiva vaikuttaa usein paitsi työkykyyn, myös liikkumiskykyyn ja sitä kautta erityisesti terveysliikunnan määrään. Lisääntynyt paikallaanolo lisää riskiä kansansairauksille ja syventää kierrettä entisestään. Lopulta ajaudutaan työkyky- ja terveysongelmiin, kalliiseen lääketieteelliseen hoitoon ja kalliimpien kuntoutuspalveluiden pariin.

Kuntoutusjärjestelmää kuormittaa todennäköisesti myös tule-vaivojen (tarpeeton) operatiivinen hoito. Erikoissairaanhoidossa tapahtuvan kuntoutustyön määrää on vaikea arvioida niukan tietopohjan vuoksi, mutta on syytä olettaa, että tule-vaivojen osalta erikoissairaanhoidossa tapahtuva kuntoutus on suurimmalta osin leikkaushoitoon liittyvää pre- ja postoperatiivista fysioterapiaa. Monet tule-vaivoihin liittyvät leikkaukset voitaisiin välttää, jos perustasolla pystyttäisiin puuttumaan ongelmiin ajoissa.

Tule-vaivojen onnistuneen kuntoutuksen resepti on lopulta varsin yksinkertainen: voimavaroja on lisättävä perustasolle.  Lisäksi työterveyshuollossa tulisi kehittää tule-vaivojen varhaisen tunnistamisen (ja ennaltaehkäisyn) keinoja. Näitä teemoja pohditaan blogisarjan tulevissa osissa.

Edellä mainittujen keinojen lisäksi olisi järkevää lisätä kansalaisten kannustimia käyttää yksityisen sektorin palveluja. Valitettavasti suunta on täysin päinvastainen, sillä Kela-korvausjärjestelmää ollaan ajamassa kokonaan alas.

Rahoitus perustason kuntoutuspalvelujen lisäämiseksi löytyy karsimalla tule-vaivojen (turhaa) lääketieteellistä hoitoa. Tätä tarkastellaan tarkemmin blogisarjan seuraavassa osassa.

Lähteet

(1) Akavalaiset Yrittäjät AKY ry. Selvitys julkisen terveydenhuollon yksikkökustannuksista (ei vielä julkaistu).
(2) EU-terveysdenhuolto.fi. Yksityisen terveydenhuollon kustannukset. Perustuu Kelan kanssa suorakorvaussopimuksen tehneiden yritysten hintatietoihin vuodelta 2021.
(3a) THL AvoHilmo. Perusterveydenhuollon avohoidon ICPC2 – käyntisyyt.
(3b) THL AvoHilmo. Perusterveydenhuollon avohoidon ICPC2 – käyntisyyt. Palvelumuoto = Fysioterapia + avosairaanhoito.
(4a) THL Avohilmo. Käynnit palveluntuottajittain. Palvelumuoto = Fysioterapia + avosairaanhoito. Yhteystavat = asiakkaan käynti vastaanotolla.
(4b) Laskettu lähteen 4 mukaan, 83 % asiakkaista. ICPC2-tilaston määrät vaikuttavat vajailta.
(5a) THL Avohilmo. Käynnit palveluntuottajittain. Palvelumuoto = Fysioterapia. Yhteystavat = vuodeosastohoito.
(5b) Laskettu lähteen 6a mukaan, 83 % asiakkaista. ICPC2-tilaston määrät vaikuttavat vajailta.
(6) THL Avohilmo. Käynnit palveluntuottajittain. Palvelumuoto = Fysioterapia. Yhteystavat = käynti asiakkaan kotona.
(7) THL AvoHilmo. Perusterveydenhuollon avohoidon ICPC2 – käyntisyyt. Ammatti = Fysioterapeutit, toimintaterapeutit ym.
(8) THL Avohilmo. Käynnit palveluntuottajittain. Ammatti = Fysioterapeutit, toimintaterapeutit ym. Kaikki palvelumuodot.
(9a) THL Hilmo. Toimenpiteiden lukumäärä vuosittain. Vuodeosastohoito.
(9b) THL Hilmo. Toimenpiteiden lukumäärä vuosittain. Avohoito.
(10) THL Hilmo. Toimenpiteiden lukumäärä vuosittain.
(11) HUS palveluhinnasto 2022. Osa 1 Tuoteperusteiset sairaanhoidolliset palvelut.
(12) Kapiainen S, Väisänen A & Haula T. Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. Raportti 3/2014. THL.
(13) Julkisten menojen hintaindeksi vanhat, 11me.
(14a) THL Avohilmo. Käynnit palveluntuottajittain. Palvelumuoto = Lakisääteinen työterveyshuolto. Yhteystavat = kaikki.
(14b) THL Avohilmo. Käynnit palveluntuottajittain. Palvelumuoto = Lakisääteinen työterveyshuolto. Yhteystavat = asiakkaan käynti vastaanotolla. Ammatit = fysioterapeutit ym.
(15) THL AvoHilmo. Perusterveydenhuollon avohoidon ICPC2 – käyntisyyt. Ammatti = Fysioterapeutit, toimintaterapeutit ym.
(16) THL Avohilmo. Käynnit palveluntuottajittain. Palvelumuoto = opiskeluterveydenhuolto. Yhteystavat = asiakkaan käynti vastaanotolla. Ammatit = fysioterapeutit ym.
(17) THL AvoHilmo. Perusterveydenhuollon avohoidon ICPC2 – käyntisyyt. Ammatti = Fysioterapeutit, toimintaterapeutit ym. Palvelumuoto = opiskeluterveydenhuolto.
(18) Kelan sairasvakuutustilasto 2019.
(19a) Kelan tilastotietokanta Kelasto. Kelan kuntoutuspalvelujen saajat ja kustannukset.
(19b) Kelan tilastotietokanta Kelasto. Kelan kuntoutuspalvelujen saajat ja kustannukset. Tuki- ja liikuntaelinvaivat.
(20a) Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta. Työeläkekuntoutuskustannukset.
(20b) Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta. Kuntoutustoimenpidekustannukset kuntoutustoimenpiteen mukaan.
(20c) Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta. Työeläkekuntoutuspäätökset sairauspääryhmän mukaan
(21) Työntekijän eläkelaki 395/2006, 25 §.
(22) Suullinen tieto työeläkekuntoutuksen asiantuntijoilta.
(23) Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastosovellus Tikku.
(24) Työterveyslaitoksen työelämätieto -tilastot. Työikäisten vahvistetut ammattitaudit.
(25) Tapaturmavakuutuskeskus. 2020 Työtapaturmavakuutus numeroina.
(26) Onnettomuustietoinstituutti. Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkotilasto 2020.
(27) Onnettomuustietoinstituutti. Vakavaan vammautumiseen johtaneet onnettomuudet tieliikenteessä (VAKVAM) 2020.

BLOGI: Tuki- ja liikuntaelinvaivat maksavat miljardeja (osa 2)

Juho Korpi

kehittämisasiantuntija
(yksityinen sektori, yhteiskunnalliset asiat, julkiset hankinnat, kirjaaminen)

p. 0400 166 506
juho.korpi@suomenfysioterapeutit.fi
KorpiJuho

» Lähetä suojattu sähköposti
(muista lisätä viestiin puhelinnumerosi, saat siihen turvapostin salasana)

Lomalla 4.7.-14.8.2022.
[turvapostit eivät välity loman aikana eteenpäin]