Hallituksen esitysluonnos lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamiseksi on parhaillaan lausuntokierroksella. Suomen Fysioterapeutit katsoo että terapiatakuun tulisi sisältää myös fysioterapeutin ohjaama liikunnallinen kuntoutus sekä psykofyysinen fysioterapia.
Esityksessä ehdotetaan lainsäädännön muuttamista siten, että perusterveydenhuollossa lyhytpsykoterapia tai psykoterapioista johdettu määrämuotoinen ja aikarajoitteinen psykososiaalinen hoito olisi lähtökohtaisesti aloitettava lapsille ja nuorille 28 vuorokauden kuluessa siitä, kun tarve tällaiselle hoidolle on todettu. Saman sisältöistä velvoitetta ehdotetaan myös sosiaalihuoltoon. Lapsilla ja nuorilla tarkoitettaisiin alle 23-vuotiaita henkilöitä, joille palvelu olisi maksuton.
Liitto korostaa lausunnossaan lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmien nykyistä varhaisemman hoidon ja kuntoutuksen olevan välttämättömiä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiskohteita. Psykososiaalinen tuki, psykoterapia ja psykoterapian kaltaiset kuntoutusmuodot ovat keskeinen, mutteivat ainoa tehokas keino mielenterveyden ongelmien kuntoutuksessa. Liitto ehdottaa psykofyysisen fysioterapian ja fysioterapeutin ohjaaman liikunnallisen kuntoutuksen lisäämistä lasten ja nuorten terapiatakuun piiriin.
– Liikunnallisen kuntoutuksen hyödyt ovat tutkimusten perusteella erittäin hyviä. Esimerkiksi joka toinen masennuksesta kärsivä saa apua, toteaa Suomen Fysioterapeuttien erityisasiantuntija Juho Korpi.
Liikunnallisen kuntoutuksen yhdistäminen muuhun mielenterveyden hoitoon tuottaa myös parempia hoitotuloksia kuin tavanomainen hoito yksinään (1,2). Lisäksi fyysinen aktiivisuus ja etenkin raskaampi fyysinen harjoittelu ehkäisevät esimerkiksi masennusta (3). Liikunnallinen kuntoutus on tehokasta, jos sen toteutusta ohjaa terveydenhuollon ammattilainen (4-5).
Fysioterapeutti on laillistettuna terveydenhuollon ja työterveyshuollon ammattihenkilönä sekä liikkeen, liikkumisen ja toimintakyvyn asiantuntijana keskeisessä roolissa liikunnallisen kuntoutuksen toteutuksessa.
– Mielenterveyden ongelmista kärsiviä ei auta se, että heitä ohjataan tai velvoitetaan liikkumaan enemmän. Nämä ihmiset tarvitsevat selkeän biopsykososiaalisen liikunnallisen kuntoutuksen intervention, eivät liikuntaneuvontaa, Korpi painottaa.
Hallituksen esityksessä terapiatakuu rajattaisiin koskemaan ”psykoterapioista johdettu määrämuotoista ja aikarajoitteista psykososiaalista hoitoa”. Määritelmä on suppea ja käytännössä estää esimerkiksi fysioterapian sisällyttämisen terapiatakuun piiriin.
– Psykofyysinen fysioterapiakaan ei nähdäkseni täytä hallituksen ehdottamaa määritelmää, joten vähintään tältä osin esitystä tulisi muuttaa, jottei se tarpeettomasti rajaa ulos hyväksi havaittuja kuntoutusmuotoja, Korpi korostaa.
Psykofyysisen fysioterapian keinot mielenterveyden ongelmien kuntoutuksessa ovat liikunnallista kuntoutusta laajemmat, ja sitä on vuosikymmenien ajan hyödynnetty psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Psykofyysisen fysioterapian erityispätevyyden omaavia fysioterapeutteja ei kuitenkaan ole suomessa kovinkaan paljoa, joten nämä voimavarat olisi tarkoituksenmukaista keskittää niille kuntoutujille, ketkä laajennettua osaamista tarvitsevat.
– Olisi vihdoin aika saada psykofyysinen fysioterapia myös perustason mielenterveyspalveluihin, Korpi toteaa.
Fysioterapeutin ohjaaman liikunnallisen kuntoutuksen ja psykofyysisen fysioterapian lisääminen lasten ja nuorten terapiatakuun piiriin on välttämätöntä paitsi menetelmien hyödyllisyyden ja kustannustehokkuuden, myös kansalaisten erittäin laajan palvelutarpeen vuoksi. Joka viides suomalainen kohtaa elämänsä aikana mielenterveyden ongelman ja huomattavan suuri osa ongelmista kasautuu nuorille.
Suomessa ongelmaa on yritetty ratkaista lähinnä psykoterapialla. Esimerkiksi Kelan kuntoutuspsykoterapian asiakasmäärä on kasvanut 42 000:lla vuosien 2012–2022 välillä. Kasvua on yli kaksisataa prosenttia.
– On selvää ettei mielenterveyden ongelmien voimakasta kasvua saada taitettua vain nykyisiä mielenterveyspalveluita laajentamalla. Meillä ei ole siihen riittävästi ammattilaisia, Korpi huomauttaa.
Liitto korostaa lasten ja nuorten terapiatakuun tarpeellisuutta ja pitää uudistusta tärkeänä. Psykoterapiaan pääsy pitää turvata kaikille sitä tarvitseville. Mielenterveyspalveluiden palveluvalikoimaa ei kuitenkaan tulisi jättää liian suppeaksi ja vain yhteen terapiamenetelmään keskittyväksi.
– Liikunnallisen kuntoutuksen tutkimusnäyttö on erittäin vahva ja terveyshyödyt ulottuvat myös mielenterveyden ongelmien ulkopuolelle, Korpi painottaa.
Liitto muistuttaa että Suomessa on laaja ja osaava joukko fysioterapeutteja sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, joten asiakkaiden palveluiden pariin pääseminen ei olisi ongelma ja ruuhka muihin mielenterveyspalveluihin helpottaisi. Terapiatakuun laajentaminen ei myöskään lisäisi merkittävästi kustannuksia, sillä monet liikunnallisesta kuntoutuksesta apua saaneet eivät tarvitse muita mielenterveyspalveluita. Vaikeammissa tilanteissa psykofyysinen fysioterapia on itsessään tehokas kuntoutusinterventio, mutta myös keskeinen osa moniammatillista mielenterveysongelmien kuntoutusta.
» Liiton lausunnon löydät täältä
» Lisätietoa mielenterveyden ongelmien ratkaisuehdotuksista löydät täältä
Lähteet:
(1) Heissel A, Heinen D, Brokmeier LL, Skarabis N, Kangas M, Vancampfort D, Stubbs B, Firth J, Ward PB, Rosenbaum S, Hallgren M, Schuch F. Exercise as medicine for depressive symptoms? A systematic review and meta-analysis with meta-regression. Br J Sports Med. 2023 Feb 1:bjsports-2022-106282. doi: 10.1136/bjsports-2022-106282. Epub ahead of print. PMID: 36731907.
(2) Lee J, Gierc M, Vila-Rodriguez F, Puterman E, Faulkner G. Efficacy of exercise combined with standard treatment for depression compared to standard treatment alone: A systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. J Affect Disord. 2021 Dec 1;295:1494-1511. doi: 10.1016/j.jad.2021.09.043. Epub 2021 Sep 17. PMID: 34565591.
(3) Dishman RK, McDowell CP, Herring MP. Customary physical activity and odds of depression: a systematic review and meta-analysis of 111 prospective cohort studies. Br J Sports Med. 2021 Aug;55(16):926-934. doi: 10.1136/bjsports-2020-103140. Epub 2021 Jan 5. PMID: 33402345.
(4) Stubbs B, Vancampfort D, Rosenbaum S, Ward PB, Richards J, Soundy A, Veronese N, Solmi M, Schuch FB. Dropout from exercise randomized controlled trials among people with depression: A meta-analysis and meta regression. J Affect Disord. 2016 Jan 15;190:457-466. doi: 10.1016/j.jad.2015.10.019. Epub 2015 Oct 29. PMID: 26551405.
(5) Vancampfort D, Sánchez CPR, Hallgren M, Schuch F, Firth J, Rosenbaum S, Van Damme T, Stubbs B. Dropout from exercise randomized controlled trials among people with anxiety and stress-related disorders: A meta-analysis and meta-regression. J Affect Disord. 2021 Mar 1;282:996-1004. doi: 10.1016/j.jad.2021.01.003. Epub 2021 Jan 6. PMID: 33601745.
Erityisasiantuntija
(ammatilliset asiat, terveys- ja koulutuspolitiikka)
