Liity jäseneksi
eAsiointi

Kelataan Kelaa -webinaarissa nousseita kysymyksiä

Olemme vastanneet kysymyksiin parhaan ymmärryksemme mukaan Kelan julkisia hankintamateriaaleja tulkitsemalla. Olemme välittäneet Kelalle sellaiset kysymykset, joihin emme löytäneet vastausta, tai jos vastauksemme on epävarma. Vastauksia on täydennetty Kelan 11.4. lähettämien vastausten perusteella.

Emme vastaa tässä esitettyjen vastausten oikeellisuudesta tai siitä, että Kela tulkitsee asiaa samalla tavalla. Olethan yhteydessä, jos olet jonkin vastauksen osalta eri mieltä tai sinulle herää lisäkysymyksiä. Autamme mielellämme hankintaan liittyvien kysymysten selvittämisessä.

Päivitetty 21.4.2022 (päivitykset oranssilla värillä)

 

Kysymysten teemat

 

Ensisijaisuusjärjestys ja asiakaskiintiö

Voiko tässä käydä niin että isot toimijat vievät asiakkaat?

Kela on tarjouspyynnön liitteessä viisi ilmoittanut kuntaryhmittäin, kuinka monta tarjoajaa kyseiseen kuntaryhmään vähintään valitaan ja kuinka monta valituista tarjoajista on vähintään oltava toimitilallisia tarjoajia. Oman vakuutuspiirin tarjouksesta kannattaa tarkistaa liite viisi ja sieltä oman kuntaryhmän kohdalta, montako palveluntuottajaa kuntaryhmään vähintään valitaan. Pienissäkin kuntaryhmissä palveluntuottajia valitaan enemmän kuin yksi.

Tarjoukset asetetaan hinta-laatusuhteen perusteella määräytyvään etusijajärjestykseen, ja tarjoajien valinta tehdään kuntaryhmittäin. Jos jossain kuntaryhmässä on yksi suuri toimia, joka kykenee tarjoamaan asiakkaita Kelan koko kiintiön verran, JA kyseinen toimija on etuisuusjärjestyksessä ensimmäisenä, sopimuksia tehtäisiin siltikin vähintään niin monelle palveluntuottajalle, kuin liitteessä viisi on kuntaryhmäkohtaisesti ilmoitettu.

Yritys tai yritysketju, jolla on useita toimipisteitä saman kuntaryhmän alueelle, tekee jokaiselle toimipisteelle oman ja erillisen tarjouksen. Jos yrityksen tai yritysketjun jokainen toimipiste olisi hinta-laatu-suhteeltaan niin korkealla, että se tulisi valituksi JA toimipisteiden ja siten myös tehtyjen tarjousten määrä olisi niin suuri, että kuntaryhmän kaikki palveluntuottajapaikat olisi täytetty, voisi syntyä tilanne, jossa yksi suuri toimija olisi ainoa palveluntuottaja koko kuntaryhmässä. Tällöin toimijalla olisi oltava useita toimipisteitä. Käytännössä tämän kaltainen tilanne lienee hyvin epätodennäköinen, mutta eri kuntaryhmien alueilla tilanteet luonnollisesti vaihtelevat.

Vaikuttaako, miten paljon kukin palveluntuottaja sitoutuu ottamaan asiakkaita, moniko saa sopimuksen?

Kyllä, osittain. Oman vakuutuspiirin tarjouksen liitteestä viisi näkee kuntaryhmäkohtaisesti, kuinka monta palveluntuottajaa kuhunkin kuntaryhmään vähintään valitaan. Liitteestä viisi näkee myös, kuinka monta asiakasta Kela arvelee kussakin kuntaryhmässä olevan. Jos palveluntuottajat tarjoavat niin vähän asiakkaita, että minimimäärällä palveluntuottajia ei saada turvattua kaikille asiakkaille palveluntuottajaa, valitsee Kela ensisijaisuusjärjestyksessä niin monta palveluntuottajaa, että kuntoutujakiintiö täyttyy. Tarjottu asiakasmäärä ei kuitenkaan vaikuta siihen, kuinka korkealle ensisijaisuusjärjestyksessä nousee, koska tähän vaikuttavat vain asetettu hinta ja saavutetut laatupisteet.

Onko uhka ”asiakkaan menettämisestä” realistinen, jos palveluntuottaja on ilmoittanut hankintaan pienemmän asiakasmäärän kuin nykyinen Kela-asiakkaiden määrä, koska asiakkaalla on myös oikeus valita palveluntuottaja?

Nähdäksemme ei. Jos sopimuksen saa, ei Kela voi rajata asiakkaan valinnan vapautta. Palvelukuvauksen luvussa 3.1 (s. 8) todetaan, että asiakas valitsee yksilöterapian palveluntuottajan Kelaan sopimussuhteessa olevista palveluntuottajista.

Laatupisteytys

Jos on 2 terapiahuonetta ja kumpikin on yli 7 neliötä, mutta alle 10 neliötä, niin paljonko saa pisteitä?

1 piste. Hankintailmoituksessa todetaan (s. 22) että jos tarjotun toimipisteen kaikki Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen toteutuksessa käytettävät terapiahuoneet ovat kooltaan yli 7 m², mutta alle 10 m², saa toimitiloista yhden pisteen.

Jos terapeutilla on käytössään yli 20 m2 kokoinen terapiahuone, saako hän laatupisteitä tällöin 3, 9 vai 12?

Kelan 11.4.2022 lähettämien vastausten perusteella (vastaus 53-60) kyseisestä tilasta saa kolme laatupistetta. Kelan tulkinnan mukaan jos tarjoajalla on vain yksi tila, jossa on sekä terapiahuone että kuntosali, voi tarjoaja saada tilojen osalta pisteet tarjouspyynnön mukaan vain terapiahuoneesta, jos sen koko on yli 7 neliömetriä. Tämä johtuu siitä, että kuntosali ja LHT-sali on määritelty ”erilliseksi tilaksi”.

Ensimmäistä kertaa on erotettuna ”Menetelmäkoulutus” ja ”Lisä- ja täydennyskoulutus”. Mikä lasketaan menetelmäkoulutukseksi ja mikä lisä- ja täydennyskoulutukseksi, mikä on ero näiden välillä?

Kelan 4.3.2022 päivätyn tiedotteen perusteella, pitkällä menetelmäkoulutuksella tarkoitetaan vähintään 1,5 opintopisteen laajuista käytännön läheistä koulutuskokonaisuutta, jota terapeutti pystyy hyödyntämään vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaan terapiassa. Terapeutin ammattitaidon vahvistamiseen ja syventämiseen liittyvällä pitkällä koulutuksella tarkoitetaan esimerkiksi kuntoutustieteen tai liikuntalääketieteen perusopintoja, työfysioterapeutin erikoistumisopintoja tai YAMK-tutkintoa. Lisää esimerkkejä koulutuksista on tiedotteessa

19.4. webinaarissa esitettiin useita kysymyksiä eri koulutusten luokittelusta menetelmäkoulutuksiksi tai muiksi pitkiksi koulutuksiksi. Tulkinta on vaikeaa. Tulkinta on tehtävä em. tiedotteessa olevien esimerkkien valossa, koska tarkempia tietoja ei ole. Nähdäksemme Kelan antamilla ohjeilla palveluntuottajia ei voida syyttää virheestä, jos jokin koulutuskokonaisuus on perustellusti tulkittavissa menetelmäkoulutukseksi tai muuksi pitkäksi koulutukseksi.

Menetelmäkoulutuksen määritelmänä on käytännön läheinen koulutuskokonaisuus ja ammattitaidon vahvistamiseen ja syventämiseen liittyvä pitkä koulutus (muu pitkä koulutus) on teoreettinen ja laaja-alainen syventävää tietoa antava koulutus.

Olemme tehneet näillä perusteluilla seuraavanlaisia tulkintoja (emme vastaa tulkintojen oikeellisuudesta):

Menetelmäkoulutus Muu pitkä koulutus
Bobath Työfysioterapeutin erikoistumisopinnot
NDT/Bobath Kuntoutustieteen perusopinnot
Psykofyysinen fysioterapia Liikuntalääketieteen perusopinnot
Neurologisen fysioterapian erikoistumisopinnot (AMK) Psykologian perusopinnot
”Vanhat” lääkintävoimistelijan erikoistumiskoulutukset Kipufysioterapian koulutuskokonaisuus
MDT (McKenzie) Ylempi korkeakoulututkinto (YAMK tai TtM)
Neuropsykologinen valmentaja Lisensiaatin tai tohtorin tutkinto
Seksuaalineuvoja / -terapeutti Fysioterapeutin suoravastaanottokoulutus
Uroterapeutti Urheilufysioterapian laaja kokonaisuus
Akupunktio Kasvatustieteen perusopinnot
Lymfaterapia
Faskiamanipulaatio
Lantionpohjan fysioterapia
Neurologisen kuntoutuksen erityiskoulutus (Kuntoutuskouluttajat ry)

 Jos jaottelu vielä mietitettää niin meille voi laittaa sähköpostia.

 

Voiko TtM-tutkinnon laittaa näihin muihin pitkiin koulutuksiin?

Nähdäksemme voi. Pyydämme Kelaa tarkentamaan täydennyskoulutusten jakoperusteita ja määrittelemään pitkän koulutuksen ja pitkän menetelmäkoulutuksen eron.
Kelan 4.3.2022 päivätyn tiedotteen perusteella, terapeutin ammattitaidon vahvistamiseen ja syventämiseen liittyvällä pitkällä koulutuksella tarkoitetaan esimerkiksi kuntoutustieteen tai liikuntalääketieteen perusopintoja, YAMK-tutkintoa tai tohtori- tai lisensiaattikoulutusta. Tulkitsemme tämän niin, että myös TtM koulutuksen voi laittaa näihin muihin pitkiin koulutuksiin. Lisää esimerkkejä koulutuksista on tiedotteessa

Lasketaanko tuntien mittaisia koulutuksia, esim. 2 tunnin webinaari. Monestako tunnista saa päivän?

Kela on määritellyt seuraavasti: 1,5 opintopistettä = 1 opintoviikko = 5 päivää. 

Kelan 4.3.2022 päivätyn tiedotteen ja 11.3.2022 päivätys täsmennyksen perusteella, mikäli lisä- ja täydennyskoulutuksen laajuus on ilmoitettu tunteina, muunnetaan tunnit opintopisteiksi seuraaavasti: 1 päivä = 4 vähintään tuntia = 0,3 opintopistettä.

Jos opintojen laajuus on todistuksessa ilmoitettu tunteina, lisä- ja täydennyskoulutus muunnetaan edellä ilmoitetun mukaisesti opintopisteiksi.  Tunteina ilmoitetut lyhyet lisä- ja täydennyskoulutukset voidaan laskea yhteen ja muuntaa sen jälkeen opintopisteiksi. Ymmärrämme tämän niin, että yli neljän tunnin mittainen täydennyskoulutus, joka on järjestetty yhden päivän aikana, on aina laajuudeltaan 0,3 op. Alle neljän tunnin koulutuksissa (esim. webinaarit) voidaan laskea ensin yhteen tunnit, ja muuttaa ne sen jälkeen opintopisteiksi jakamalla tuntien kokonaismäärä neljällä ja kertomalla saatu summa 0,3:lla.  Lyhyitä koulutuksia ei voi yhdistää pitkiksi koulutuksiksi. 

Kelan 23.3.2022 päivätyn tiedotteen mukaan lyhyet lisä- ja täydennyskoulutukset pisteytetään seuraavalla tavalla:

  1. Muuta koulutukset koulutuspäiviksi.
    1. Kaikki 4-8 tunnin mittaiset koulutukset, jotka ovat toteutuneet yhden päivän aikana, tuottavat yhden koulutuspäivän
    2. Kaikki alle 4 tunnin mittaiset koulutukset lasketaan yhteen, jonka jälkeen ne muutetaan koulutuspäiviksi jakamalla kokonaistuntimäärä neljällä.
  2. Muuta koulutuspäivät opintopisteiksi kertomalla koulutuspäivien määrä 0,3:lla.
  3. HUOM! Älä yhdistä yli ja alle neljän tunnin koulutuksia, ne lasketaan eri tavoin!
  4. Voit käyttää laskennessa apuna oheista exceliä.

Mitä koulutuksia ei kuulu ilmoittaa?

Kelan 4.3.2022 päivätyn tiedotteen perusteella palveluntuottajaksi hakevan ei tule ilmoittaa sellaisia koulutuksia, jotka jotka eivät liity terapian toteuttamiseen tai kuntoutukseen. Näitä ovat mm. yritystoimintaan tai työelämään, laatuun tai johtamiseen liittyvät koulutukset, työsuojelukoulutus tai työnohjauskoulutus, palvelukuvauksessa vaaditut koulutukset, kuten ensiapukoulutus, GAS-koulutus tai Trimmikurssi, koulutukset tai opintosuoritukset, jotka sisältyvät perustutkintoon, opintosuoritukset, jotka ovat osa jo huomioitavaa tutkintokokonaisuutta (esim. ylemmän korkeakoulututkinnon osat) sekä luontais- ja vaihtoehtohoitoihin liittyvät koulutukset, kuten aromaterapia tai homeapatia.

Kelan 11.4.2022 lähettämien vastausten perusteella (vastaus 34-36) ennen fysioterapeutin tutkinnon suorittamista käytyjä koulutuksia ei voi ilmoittaa. Vastauksen 41-42 perusteella vanhemman opistotason päivityskoulutusta AMK-tasolle ei voida ilmoittaa täydennyskoulutuksena.

Kun palveluntarjoajalla pääasiallisena työnkuvana on psykofyysinen fysioterapia mielenterveysasiakkaiden kanssa, voiko laatupisteisiin laskea koulutukset, joissa psykoterapeutti on pääkouluttajana ja koulutus koskee psyykkisten häiriöiden kuntoutusta?

Kela ei ole tietääksemme julkaissut tarkempia tietoja täydennyskoulutusten hyväksymisen kriteereistä. Hankintailmoituksessa todetaan, että pitkien menetelmäkoulutusten ja pitkien ammattitaidon vahvistamiseen ja syventämiseen liittyvien lisä- ja täydennyskoulutusten osalta huomioidaan sekä fysioterapian että allasterapian lisä- ja täydennyskoulutukset. Fysioterapiassa lyhyinä ammattitaidon päivittämiseen liittyvinä lisä- ja täydennyskoulutuksina huomioidaan sekä fysioterapian että allasterapian sekä kuntoutuksen toteuttamiseen liittyvät koulutukset. Hankintailmoituksessa ei tarkemmin määritellä mikä on ”Fysioterapian täydennyskoulutus”.
Kelan 4.3.2022 päivätyn tiedotteen perusteella kuntoutuksen ja terapian toteutuksen koulutukset pääsääntöisesti hyväksytään, joten kysymyksessä kuvatun koulutuksen voi nähdäksemme ilmoittaa.

Miten ilmoitetaan rekrytoitavien terapeuttien täydennyskoulutukset ja työkokemus? 

Kelan 24.2.2022 päivätyn tiedotteen perusteella rekrytoitavien terapeuttien kohdalla työkokemus lasketaan 27.4.2022 klo 12.00 saakka ja täydennyskoulutuksista hyväksytään vain 27.4.2022 klo 12.00 mennessä suoritetut koulutukset. 

Miten työkokemuksen ja täydennyskoulutuksen pisteet pyöristetään?

Kelan 24.2.2022 päivätyn tiedotteen perusteella työkokemus pyöristetään lähimpään 0,5 vuoteen. Opintopsteiden osalta lasketaan erikseen yhteen lyhyet ja pitkät koulutuukset sekä pitkät menetelmäkoulutukset ja nämä pyöristetään lähimpään 0,5 opintopisteeseen. Kelan 4.3.2022 päivätyn tiedotteen perusteella tunteina ilmoitetut täydennyskoulutukset muutetaan opintopisteiksi kaavalla 4 tuntia = 0,3 opintopistettä.

 

Hankintailmoitus

Pitääkö tosiaan yrityksellä olla kaksi puhelinnumeroa ja kaksi sähköpostiosoitetta? Toinen kelan viestintään ja toinen asiakkaille?

Ei. Kelan 24.2.2022 päivätyn tiedotteen perusteella tarjoajalla ei tarvitse olla useita puhelinnumeroita tai sähköpostiosoitteita, mutta tarjoajan kannattaa huomioida ilmoittaessaan tarjouksessa tietoja, mitkä tiedot tarjouspyynnön mukaan ilmoitetaan Palveluntuottajahaku- sovelluksessa. 

Jos ei ole toimitiloja, voiko tehdä tarjouksen ja saada sopimuksen mihin tahansa kuntaryhmään (myös oman asuinpaikkani ulkopuolisiin)?

Nähdäksemme kyllä. Hankintasopimuksessa todetaan, että palveluntuottaja sitoutuu koko sopimuskauden ajan toteuttamaan palvelua kaikissa niissä kuntaryhmissä, joissa palveluntuottajan tarjous on hyväksytty. On hyvä huomioida, että toimitilallisia palveluntuottajia valitaan lähtökohtaisesti enemmän kuin toimitilattomia (ks. hankinnan liite nro 5).

Voinko osallistua sekä kilpailutukseen, että tehdä aliurakointia, jos asiakkaita ei tule tarpeeksi?

Nähdäksemme kyllä. Hankintasopimuksen kohdan 12 mukaan alihankkijoiden käyttö on sallittua, kunhan alihankkija ei ole julkinen taho ja hankintalain 81 § mukaiset poissulkemisperusteet eivät estä alihankkijana toimimista.

Kelan 11.4.2022 lähettämien vastausten perusteella (vastaus 29) kyllä voi. Kysymys on eri tarjoajien tekemistä tarjouksista. Kela muistuttaa tarjousten itsenäisyyden säilyttämisestä:

Tarjouspyynnön kohdan Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot kohta 11. TARJOUSTEN ITSENÄISYYS mukaan ”Hankintayksikön pitää tarvittaessa lisäselvitystä vaatimalla tarkistaa tarjousten itsenäisyys ja riippumattomuus, kun sillä on todisteita, joilla kyseenalaistetaan tiettyjen tarjoajien jättämien tarjousten itsenäinen ja riippumaton luonne. Jollei tarjoaja anna riittävää ja uskottavaa selvitystä siitä, että tarjoukset on esitetty täysin riippumattomasti ja itsenäisesti, tarjoukset hylätään.” Tarjoajan tulee huomioida mm. tarjouspyynnön kohdat Hankintamenettelyn lisätiedot kohta 3/3.2 Terapeuttien tarjoaminen useaan tarjoukseen.

Tarjouspyynnössä kielletyksi rinnakkaiseksi tarjoukseksi katsotaan sellaiset tarjoukset, jossa tarjoaja on antanut tarjouksen sekä toimitilallisena että toimitilattomana tarjoajana. Tarkoitetaanko tässä, että samaan kuntaryhmään on jätetty sekä tilaton että tilallinen tarjous, vai voikohan tilattoman ja tilallisen tarjouksen jättää eri kuntaryhmiin (sama vakuutuspiiri)?

Lähtökohtaisesti kaikki rinnakkaistarjoukset ovat kiellettyjä, pois lukien usean eri toimipisteen tarjoukset. Nähdäksemme on mahdollista tarjota palveluita useaan kuntaryhmään, vaikka toimipiste sijaitsee vain yhdessä kuntaryhmässä (toimipistettä ei siis ole pakko olla jokaisessa kuntaryhmässä), joskin tällöin on velvollisuus tuottaa kaikkiin kuntaryhmiin kotikäyntejä. Käsityksemme mukaan Kela katsoo palveluntuottajan, joka ilmoittautuu useaan kuntaryhmään yhdellä toimitilalla, toimitilattomaksi niissä kuntaryhmissä, joissa toimitiloja ei ole, mutta varmistamme tämän tulkinnan vielä Kelalta. Jos palveluntuottaja ei saisi sopimusta siihen kuntaryhmään, jossa toimitilat sijaitsevat, ei hän käsityksemme mukaan voisi saada sopimusta myöskään muihin kuntaryhmiin. Hankintailmoituksessa todetaan (kohta 14, s. 31), että Kela sulkee tarjouskilpailusta pois tarjoajan, joka ei tule hyväksytyksi siihen kuntaryhmään, jossa tämän tarjoama toimipiste sijaitsee.

Kelan 11.4.2022 lähettämien vastausten perusteella (vastaus 19-23 ja 100) em. tulkinta on oikea.

Jos yrityksessä kaikki terapeutit toimivat ammatinharjoittajina eikä työsuhteisina, täytyykö yrittäjän itsensä toteuttaa kaikista KELA-terapioista osa vai saako yrityksen ammatinharjoittajat toteuttaa asiakkaan koko terapian? (Liite 3, kohta 3: ”Palveluntuottajalla on oikeus käyttää palvelun tuottamisessa alihankkijoita. Koko terapiapalvelua ei saa kuitenkaan toteuttaa alihankintana, vaan palveluntuottajan pitää itse toteuttaa ainakin osa hankinnan kohteena olevasta terapiapalvelusta (terapian toteuttamisesta).

Nähdäksemme yrittäjän ei tarvitse osallistua jokaisen asiakkaan kuntoutukseen, mutta hänen on toteutettava jonkin asiakkaan kuntoutusta eli osallistuttava palveluiden tuottamiseen. Kaikkien asiakkaiden kaikkea kuntoutusta ei siis voi tuottaa alihankkijoille. Selvitämme tätä asiaa varmuudeksi vielä tarkemmin Kelasta.

Kelan 11.4.2022 lähettämien vastausten perusteella (vastaus 162) ei selventänyt tätä tilannetta. 

Voiko rekrytoitavan terapeutin vaihtaa ennen 18.9. määräaikaa?

Kelan 11.4.2022 lähettämien vastausten perusteella (vastaus 51) nimettyä rekrytoitavaa terapeuttia ei voi vaihtaa. Rekrytoitavaa terapeuttia ei ole kuitenkaan pakko nimetä.

Kysymys ryhmittymä vrt. alihankina: osakeyhtiö jättää tarjouksen. Osakeyhtiö ilmoittaa itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien terapeuttien tiedot osakeyhtiön tarjoukseen. Onko kyse ryhmittymästä vai alihankinnasta? 

Kelan 11.4.2022 lähettämien vastausten perusteella (vastaus 32-33) kyse on alihankinnasta ja myös alihankkijoiden tiedot tulee imoittaa. Ryhmittymässä kaikilla osapuolilla olisi sopimussuhde Kelaan.

Jos jättää osakeyhtiönä tarjouksen, voiko lisäksi jättää toiminimellä tarjouksen, kunhan huomioi lupaamansa asiakasmäärän?

Hankintailmoituksen kohdassa 11 (s. 29) todetaan, että Jos tarjouskilpailuun osallistuu esimerkiksi kaksi samaan konserniin kuuluvaa yritystä tai yrityksillä on samat henkilöt päätöksentekoelimissä, on ko. tarjoajien pyydettäessä pystyttävä osoittamaan, etteivät ne ole tehneet tarjouksia yhteistyössä. Jollei tarjoaja anna riittävää ja uskottavaa selvitystä siitä, että tarjoukset on esitetty täysin riippumattomasti ja itsenäisesti, tarjoukset hylätään. Hankintayksikkö tarkkailee tarjouksia käsiteltäessä niiden yhtäläisyyksiä. Koska tarjoaja voi antaa tarjouskilpailuun rinnakkaisia tarjouksia eri toimipisteistä, huomiota kiinnitetään erityisesti tarjouksiin, jotka on annettu samasta toimipisteestä tarjoten samaa henkilöstöä. Emme osaa varmuudella vastata voisiko kysymyksen menettely johtaa kummankin tarjouksen hylkäämiseen. Pidämme todennäköisenä sitä, että kysymyksessä kuvatussa menettelyssä olisi hyvin vaikeaa osoittaa, että tarjoukset olisi tehty keskenään itsenäisesti ja riippumattomasti, jolloin riski tarjousten hylkäykselle voi olla korkea.

Kelan 11.4.2022 lähettämien vastausten perusteella (vastaus 84-85) tarjoajan tulee huomioida jättäessään useamman tarjouksen eri yritysmuodoilla Tarjouspyynnön Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot kohta 3.2 Terapeuttien tarjoaminen useaan tarjoukseen sekä 11. Tarjousten itsenäisyys sekä 14. Tarjouksen sitovuus. Tämä vastaus ei valitettavasti tuonut selvyyttä asiaan. 

 

Kuntaryhmät, vakuutuspiirit ja asiakkaiden valinnanvapaus

Jos on samassa vakuutuspiirissä kaksi eri toimitilaa, niin molemmista jätettäneen oma tarjouksensa?

Kyllä. Sopimuksen voi saada vain niihin kuntaryhmiin, johon tarjouksen on jättänyt. On myös mahdollista, että sopimuksen saa osaan kuntaryhmiä, mutta ei kaikkiin. On tärkeää huomata, että jos sopimusta ei saa siihen kuntaryhmään, jossa omat toimitilat sijaitsevat, ei sopimusta voi saada lainkaan, vaikka muissa kuntaryhmissä olisi sopimuksen muutoin saanutkin.

Voiko asiakkaita käydä sen kuntaryhmän ulkopuolelta, jossa toimitilat ovat, jos sopimusta ei ole asiakkaan asuinkunnan kuntaryhmään?

Nähdäksemme ainakin tilanteissa, joissa viereisen kuntaryhmän palveluntuottaja on asiakasta fyysisesti lähempänä. Palvelukuvauksen luvussa 3.1 (s. 8) todetaan, että asiakas valitsee yksilöterapian palveluntuottajan Kelaan sopimussuhteessa olevista palveluntuottajista… Asiakas valitsee yksilöterapian palveluntuottajan ensisijaisesti niistä palveluntuottajista, jotka ovat tulleet hyväksytyksi siihen kuntaryhmään, jossa asiakkaan asuinkunta sijaitsee. Jos palveluntuottajaa ei ole saatavilla asiakkaan asuinkunnan kuntaryhmästä, voi asiakas valita palveluntuottajan viereisestä kuntaryhmästä. Valinnassa on huomioitava, että matkoista asiakkaalle koituva rasitus ja kustannukset jäävät kohtuullisiksi. Palvelukuvauksessa todetaan lisäksi, että jos asiakkaan viereisen kuntaryhmän palveluntuottaja sijaitsee lähempänä kuin asiakkaan oman kuntaryhmän lähin palveluntuottaja, asiakas voi valita palveluntuottajan viereisestä kuntaryhmästä. Tämä edellyttää, että kyseisen kuntaryhmän alueella on riittävästi palvelua saatavilla JA asiakas ja palveluntuottaja sopivat yhdessä asiakkaan terapian toteuttamisesta muualla kuin palveluntuottajan toimitiloissa esimerkkinä kotikäyntien toteuttaminen (Kela ei edellytä sopimuksessaan palveluntuottajaa toteuttamaan palvelua muissa kuin sopimuksessa nimetyissä kuntaryhmissä).

Palvelukuvauksesta jää nähdäksemme epäselväksi, voiko asiakas käyttää valinnanvapauttaan myös tilanteissa, joissa omassa kuntaryhmässä on palvelua saatavana ja/tai oman kuntaryhmän palveluntuottaja on fyysisesti lähempänä kuin viereisen kuntaryhmän palveluntuottaja. Tarkistamme tätä Kelasta.

Kelan 11.4.2022 lähettämien vastausten perusteella (vastaus 110 & 111) ei tullut asiaan lisätietoa.

Miten kotikäyntien matkakustannukset korvataan palveluntuottajalle?

Kelan 8.3.2002 päivätyn tiedotteen perusteella matkakustannukset korvataan toimipisteen osoitteesta tai, jos toimipistettä ei ole, palveluntuottajan kotiosoitteesta katsoen. Jos palveluntuottajan ilmoittama osoite ei ole sopimuksen tehneen vakuutuspiirin alueella, Kela korvaa terapian toteuttamisesta aiheutuneet matkakustannukset sopimuksen tehneen vakuutuspiirin rajalta. Kun terapian toteuttamisesta aiheutunut matka on muusta lähtöpisteestä lyhempi (esim. koulu, asiakkaan koti, terapeutin koti) Kela korvaa aiheutuneet matkakustannukset kyseessä olevasta lähtöpisteestä.

Jos jättää tarjouksen useisiin kuntaryhmiin ja toimitilat sijaitsevat vain yhdessä ryhmässä, kohdellaanko palveluntuottajaa tällöin hankinnassa toimitilattomana muiden kuntaryhmien osalta?

Kelan 11.4.2022 lähettämien vastausten perusteella (vastaus 24-28) tarjoajan tarjous vertaillaan toimitilallisena vain siinä kuntaryhmässä, missä tarjouksessa tarjottu toimipiste sijaitsee. Palvelua voi samassa tarjouksessa laajentaa muihinkin kuntaryhmiin, mutta erikseen saman vakuutuspiirin alueella ei voi tehdä yhteen kuntaryhmään tarjousta toimitilallisena ja toiseen kuntaryhmään toimitilattomana.

Sopimusehdot

Mitä jos yrityksen toimipaikka muuttuu kesken sopimuskauden? Kai se on sallittua, vaikka laatupisteet menee nykyisen tilan mukaan?

Hankintasopimuksen kohdassa 3 (s. 7) todetaan, että palveluntuottaja voi Kelan hyväksynnän perusteella siirtää terapiapalvelun toteuttamisen toiseen toimipisteeseen. Tällöin uuden, korvaavan toimipisteen on sijaittava samassa kuntaryhmässä kuin tarjouksessa ilmoitetun toimipisteen ja vastattava laadultaan sitä. Näillä reunaehdoilla toimipaikkaa voi siis sopimuskauden aikana muuttaa, mutta muutos vaatii Kelan hyväksynnän.

Voiko optiovuosista luopua, jos esim. eläkeikä tulee vastaan, vai sitoudutaanko tarjouksella suoraan myös vuosiin 2025 ja 2026?

Nähdäksemme tarjouksella sitoudutaan tuottamaan palveluita koko sopimuskauden ajan, myös optiovuosina, jos Kela päättää optiovuodet käyttää. Tarkistamme Kelalta vielä, millaisia mahdollisuuksia sopimus on päättää sanktioitta, esimerkiksi jos palveluntuottaja jää eläkkeelle tai menettää työkykynsä kesken sopimuskauden.

Kelan 11.4.2022 lähettämien vastausten perusteella (vastaus 166-170) sopimus voidaan mahdollisesti irtisanoa työkyvyttömyyden tai eläköitymisen vuoksi ilman, että siitä seuraa sanktioita. Kela arvioi sopimuksen päättämisen edellytykset palveluntuottajan kokonaistilanteen perusteella. Jos sopimuksen päättämiseen liittyen tulisi ongelmia, autamme liitossa näiden selvittämisessä.

Ymmärsinkö oikein, että jos ei ole autoa, ei voi jättää tarjousta lainkaan, koska on oltava valmis tekemään kotikäyntejä koko kuntaryhmän alueella?

Nähdäksemme kotikäyntejä on toteutettava koko kuntaryhmän alueella, eli käytännössä auto on usein välttämättömyys. Varmistamme tämän vielä Kelasta.

Kelan 11.4.2022 lähettämien vastausten (vastaus 86) perusteella kotikäyntejä on toteutettava koko kuntaryhmän alueella.

Onko pakko sitoutua tarjouksessa toteuttamaan myös etäkuntoutusta?

Nähdäksemme ei, mutta tarkistamme asian Kelalta. Hankintamateriaalissa todetaan seuraavasti: Jos tarjoajan tarjoamat terapeutit (mukaan lukien rekrytoitavat terapeutit) käyttävät vaihtoehtoisena tapana terapian toteuttamisessa etäkuntoutusmenetelmiä, tarjoaja sitoutuu siihen, että tarjotut terapeutit toteuttavat etäkuntoutusta palvelukuvauksen mukaisesti. Palvelukuvauksessa todetaan (luku 11, s. 34) seuraavasti: Yksilöterapiat toteutetaan pääasiassa kasvokkain. Yksilöterapiat on mahdollista toteuttaa etäkuntoutuksena allasterapiaa ja ratsastusterapiaa lukuun ottamatta. Palveluntuottajan tehtävänä on arvioida yksilöllisesti asiakkaan soveltuvuus etäkuntoutukseen ja tarpeen kasvokkaiseen terapiaan etäkuntoutuksen rinnalla. Yksilöterapioissa etäkuntoutus toteutuu kuvapuheluina. Hankintasopimuksessa ei ole mainintoja etäkuntoutuksesta.

Kelan 11.4.2022 lähettämien vastausten perusteella (vastaus 7-8 & 123-124) etäkuntoutusta ei ole pakko toteuttaa.

Potilasvakuutuksen on katettava myös opiskelijan antama terveyden ja sairaanhoito. Jos minulla on liiton jäsenyyden kautta potilasvakuutus, niin kattaako se myös mahdollisen opiskelijan? Mahtaako koulun kautta opiskelijoilla olla potilasvakuutus?

Liiton jäsenetuna tarjoama potilasvakuutus on voimassa kaikilla yrittäjillä, joilla ei ole työntekijöitä. Tämä kattaa myös yksinyrittäjän ohjauksessa toimivan opiskelijan.

Jos asiakkaita tulee yli sen määrän mihin palveluntuottaja sitoutuu, onko uusia terapeutteja mahdollista rekrytä sopimuskauden aikana valinnanvapauden turvaamiseksi?

Kyllä. Hankintasopimuksen luvussa 9 (s.10) todetaan, että palveluntuottaja voi lisätä terapeutteja asiakkaan valinnanvapauden turvaamiseksi, jos palveluntuottajalle on tehty enemmän asiakaspäätöksiä tai palveluntuottajalle hakeutuu enemmän Kelan asiakkaita kuin palveluntuottajan tarjouksessaan ilmoittama asiakaskapasiteetti on. Terapeuttien määrän lisääminen sopimuskaudella on mahdollista vain Kelan kirjallisella suostumuksella. Terapeuttien lisääminen ei saa heikentää palvelun laatua, eikä muuttaa hyväksyttyä tarjousta hankintalain vastaisesti. Hankinnassa terapeuttien laatupisteistä lasketaan keskiarvo, joka määrittää sen tason, joka on säilytettävä. Kela on aiemmin laskenut rekrytointitilanteessa uuden laatupistekeskiarvon, jossa on ymmärtääksemme käytetty vanhan henkilöstön osalta hankintahetken laatupisteitä ja uusi työntekijä on laskettu tähän mukaan. Tapa on ongelmallinen, jos hankintavaiheen laatupisteet ovat korkeita, koska tällöin rekrytoitavan uuden terapeutin tulee olla vastaavalla tasolla ja tämä luonnollisesti vaikeuttaa sopivan henkilön löytämistä. Tämä vaarantaa myös asiakkaan valinnanvapauden ja rajoittaa yritysten kasvumahdollisuuksia. Ehdotamme Kelaa kertomaan jo hankintavaiheessa, miten se palvelun laadun säilyttämistä arvioi.

Kelan 11.4.2022 lähettämissä vastauksissa ei selvennetty em. käytäntöjä.

Voikohan tulla jokin sanktio, jos tarjoaa terapeutin, joka sitten irtisanoutuu, eli ei ole käytettävissä koko sopimuskautta? Jos pystyy kuitenkin toteuttamaan tarjoaman asiakasmäärän?

Nähdäksemme sanktioita ei tällöin tule. Hankintasopimuksen kohdassa 6 (s. 10) todetaan, että palvelua toteuttavien terapeuttien tulee vastata koko sopimuskauden ajan sitä mitä on sovittu sekä noudattaa Kelan antamia ohjeita. Palvelua toteuttavien terapeuttien on aina täytettävä palvelukuvauksen mukaiset koulutus- ja pätevyysvaatimukset sekä oltava laadultaan vähintään hyväksytyn tarjouksen mukaisia. Terapeuttien kokonaislaatupisteet (lisä- ja täydennyskoulutus ja työkokemus) tulee vaihdossa säilyä vähintään saman tasoisena. Palveluntuottaja vastaa siitä, että ehdotettu muutos ei muuta hyväksyttyä tarjousta. Toisaalta hankintasopimuksen kohdassa 17.3 (s.21) todetaan, että jos palvelua ei ole toteutettu vuosittain kaikissa niissä kuntaryhmissä, joissa palveluntuottajan tarjous on hyväksytty, kyseessä on sopimusrikkomus. Sopimusrikkomuksen perusteella Kelalla on oikeus periä palveluntuottajalta sopimussakkoa. Sopimussakkoa ei peritä tilanteessa, jossa palveluntuottajalle ei ohjaudu asiakkaita. Sopimussakkoa koskevassa kappaleessa ei nähdäksemme suoraan todeta, että asiakaskiintiön täyttymättä jääminen johtaisi sopimussakkoon, mutta koska sopimuskohdassa 3 (s. 7) todetaan, että Palveluntuottaja sitoutuu vuosittain toteuttamaan edellä mainituissa kuntaryhmissä vähintään kyseiseen kuntaryhmään tarjoamansa asiakasmäärän ja sopimuskohdassa 17.1. (s. 19) että palvelun on koko sopimuskauden ajan vastattava sitä mitä on sovittu. Jos palvelu poikkeaa sovitusta, siinä on virhe. niin Kela voisi sanktion asettaa, jos palveluntuottaja ei pystyisi ottamaan asiakaskiintiönsä mukaista määrää asiakkaita ja joutuisi asiakkaita ”käännyttämään pois”.

Suomen ja ruotsinkielinen terapia

Oletteko huomannut, että ruotisiksi ja suomeksi palvelujen tarve eri? Tarkoittaako että kaksi eri tarjousta pitää jättää?

Kelan 1.2.22 tiedotteessa todetaan, että Suomen kielellä hankittavien palvelujen tarjouskilpailut on julkaistu ja ruotsinkielisten palvelujen tarjouskilpailut julkaistaan lähipäivinä. Suomenkielisten palvelujen hankintailmoituksia julkaistaan 55 kappaletta ja ruotsinkielisten palvelujen hankintoja 33 kappaletta. Kummatkin tarjoukset löytyvät nyt Hilmasta. Suomenkielisten tarjousten jättämisen määräaika on 27.4.2022 klo 12.00 ja ruotsinkielisten tarjousten määräaika 29.4.2022 klo 10.00.
Kelan 24.2.2022 päivätyn tiedotteen perusteella itäiseen ja keskiseen vakuutuspiiriin hankitaan tarjouskilpailulla palvelut suomenkielisestä terapiapalveluista ja eteläisessä, läntisessä ja pohjoisessa vakuutuspiirissä järjestetään erilliset tarjouskilpailut suomenkielisistä terapiapalveluista ja ruotsinkielisistä terapiapalveluista. Tarjoajan tulee tehdä eteläiseen, läntiseen ja pohjoiseen vakuutuspiirin kaksi tarjousta eli erilliset tarjoukset sekä suomenkieliseen että ruotsinkieliseen terapiatarjouskilpailuun, jos tarjoaja haluaa toteuttaa terapiapalvelua edellä mainituissa vakuutuspiireissä molemmilla kielillä.

Teoriassa voi siis saada kelan kanssa sopimusta ruotsiksi mutta ei suomeksi? ja päinvastoin?

Nähdäksemme kyllä, on mahdollista että tulee valituksi vain suomen- tai ruotsinkielisen terapian palveluntuottajiksi. Palvelukuvauksen luvun 3.1 (s. 8) mukaan asiakas valitsee ensisijaisesti omalla asiointikielellään palvelua antavan palveluntuottajan. Palveluntuottaja toteuttaa kuntoutuspalvelun sillä kielellä, josta palveluntuottajalla on sopimus. Eli jos sopimus on vain ruotsinkielisistä palveluista, ei sitä ymmärtääksemme voisi tuottaa suomeksi, vaikka asiakas näin haluaisi. Varmistamme tätäkin Kelasta.

Kelan 11.4.2022 lähettämien vastausten perusteella (vastaus 117) ei tullut selvyyttä asiaan.

Kaksi eri tarjousta suomeksi ja ruotsiksi. Miten arvioida asiakasmäärää. Jos esim. suomen kielellä ei saa sopimusta? Tällöin jää ruotsinkielisille enemmän aikaa, ja päinvastoin

Kumpaankin tarjoukseen tulee todella arvioida ajankäyttö erikseen. Ruotsinkielisen terapian hankinnassa löytyy niin ikään liitteestä viisi Kelan arvio asiakasmääristä. Kysymys on erittäin hyvä ja esitämme sen Kelalle.

Kelan 11.4.2022 lähettämien vastaus (vastaus 87) ei tuonut tähän mitään lisätietoa. 

Ensiapukurssi ja trimmikurssi

Mikä on trimmikurssi?

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto SHU ry:n järjestämä allasturvallisuuskoulutus. Lue lisää täältä.

Kuinka usein trimmikurssi tulee käydä?

Neljän vuoden välein. Palvelukuvauksen yleinen osa, luku 9.1. (s.20)

Pitääkö kaikilla olla nykyään tosiaan olla esim. trimmikurssi vaikka tekee toimitilattomana tarjouksen. Tämä on siis muuttunut. Ennen riitti allasvalvojalla uimahallissa ollut koulutus.

Kyllä. Uudessa palvelukuvauksessa todetaan luvussa 9. (s. 23) että allasterapiaa toteuttava fysioterapeutti on suorittanut Trimmi-kurssin. Palvelukuvauksen yleisen osan luvussa 9 (s. 19) että allastiloissa allasterapian aikana valvojana toimii ryhmäterapioissa toinen terapiaa antavista terapeuteista ja yksilöterapioissa terapiaa antava terapeutti. Valvojalta edellytetään, että hän on suorittanut vähintään Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry:n mukaisen Trimmi-kurssin tai vastaavan pituisen ja sisältöisen kurssin. Kurssi täytyy käydä 4 vuoden välein. Terapiaa toteuttava terapeutti ei voi toimia kuin oman asiakkaansa valvojana.

Eikö allasterapiassa ole aiemmin ollut vaatimuksena hengenpelastus koulutus vain jos allasterapiaa pitää sellaisessa altaassa missä ei ole uinninvalvontaa?

Kyllä. Vanhassa palvelukuvauksessa todetaan luvussa 3.3.3 (s. 11) seuraavasti: Allastiloissa allasterapian aikana valvojana toimii uinninvalvoja tai terapiaa antava terapeutti. Valvojalta edellytetään, että hän on suorittanut vähintään Suomen Uimaopetus- ja Hengen- pelastusliitto ry:n mukaisen Trimmi-kurssin tai vastaavanpituisen ja sisältöisen kurssin. Kurssi tulee käydä 4 vuoden välein. Kela on siis muuttanut pelastuskoulutuksen vaatimusta tähän hankintaan siten, että jokaisella allasterapiaa toteuttavalla terapeutilla on oltava pelastusosaamista.

Voiko käydyn EA1-pätevyyden päivittää useamman kerran peräkkäin hätäensiapukoulutuksella, vai pitääkö joka toinen ”päivityskerta” olla tuo kahden päivän EA1 koulutus?

Tarkistimme tätä SPR:stä. SPR:n EA1-koulutus on siis voimassa kolme vuotta. SPR:n 4 h mittaisella hätäensiapukurssilla voi yhden kerran jatkaa EA1-koulutuksen voimassaoloaikaa kolmella vuodella. Tämän jälkeen EA1-koulutuksen voi päivittää käymällä SPR:n 8 h mittaisen EA2-koulutuksen, mutta EA2 on käytävä niin, että EA1 on vielä voimassa. EA2 jälkeen sekä EA1 että EA2 ovat voimassa jälleen kolme vuotta, jonka jälkeen EA1 päivityksen voi jälleen tehdä käymällä 4 h mittaisen hätäensiapukurssin. Lue lisää https://www.ensiaputodistus.fi/tapahtumat

Kelan 11.4.2022 lähettämien vastaus (vastaus 141) mukaan ensiapuvalmiudeksi riittää kerran suoritettu Suomen Punaisen Ristin (SPR) EA 1–koulutus tai vastaava, jota voi päivittää hätäensiapu-, kertauskurssilla tai vastaavalla.

Käykö ea-koulutus etänä?

SPR:n viralliset ensiapukoulutukset voi käydä myös etänä. Lue lisää: https://www.ensiaputodistus.fi/tapahtumat. Palvelukuvaus velvoittaa voimassaolevaan ea-koulutukseen, siinä ei oteta koulutuksen toteutustapaan tarkemmin kantaa.

Allasterapia

Oliko niin, että voi tarjota vain fysioterapiaa, ilman allasterapiaa?

Kyllä. Fysioterapiasta ja allasterapiasta jätetään kummastakin omat tarjoukset.

Oliko niin että jos toteuttaa allasterapian paikallisessa uimahallissa tehdään tarjous toimitilattomana?

Kyllä. Jos omassa toimitilassa on allas, voi tarjouksen jättää toimitilallisena. Tällöinkin voi ilmoittaa myös muita allasterapian toimipaikkoja. Jos omaa allasta ei ole, tarjous jätetään toimitilattomana ja allasterapiaa toteutetaan tällöin muissa toteuttamispaikoissa (allastilat, joiden käytöstä maksetaan uintimaksu). Kaikki allasterapian toteutuspaikat ilmoitetaan yhteystietoineen kohdassa Hankinnan kohteen kriteerit.

Miten altaan käyttömaksu huomioidaan hinnassa?

Palvelukuvauksen yleisen osan luvussa 4.1. todetaan, että allasterapiassa ja ratsastusterapiassa toimitilallinen palveluntuottaja voi oman toimipisteen lisäksi käyttää muita terapian toteuttamispaikkoja (muut allastilat/muut ratsastusterapiatilat), joiden käytöstä hän maksaa uintimaksun/käyntimaksun. Allasterapian hinnassa kannattaa siis huomioida sekä terapeutin että asiakkaan käyntimaksu, sekä luonnollisesti terapeutin mahdolliset matkakulut ja matka-aika altaalle ja takaisin. Emme voi antaa yksiselitteistä ohjetta allasterapian hinnan muodostamiseen, mutta allasterapian hinta kannattaa luonnollisesti miettiä niin, että toiminta toisaalta on kannattavaa ja toisaalta (etenkin jos sopimus on yritykselle keskeinen), sellainen, jolla tulee valituksi palveluntuottajaksi.

Lienee mahdollista antaa samaan kuntaryhmään tarjous toimitilallisena (yksilöfysioterapia) ja toimitilattomana (allasterapia)?

Kyllä. Kumpikin on oma tarjouskilpailunsa ja niihin osallistutaan erikseen. Allasterapiassa toimitila tarkoittaa omaa allastilaa.

Muut

Olen törmännyt väittämään, että jos osakeyhtiöllä on töissään ammatinharjoittajia, niin ammatinharjoittajia ei lasketa alihankkijoiksi. Tarkistakaa toki, pitääkö ymmärrykseni paikkaansa.

Väittämä on meille uusi. Palvelukuvauksen yleisen osan luvussa 11.1 (s. 24) todetaan, että Kelan terapiapalveluja voi tuottaa myös alihankintana. Huomioitavaa on, että alihankkija ja palveluntuottaja ovat aina eri yrityksiä, alihankkija ei ole sopimussuhteessa Kelaan ja alihankkija ei voi olla julkinen tai siihen rinnastettava taho. Ammatinharjoittaja ja osakeyhtiö ovat eri yrityksiä, joten alihankinnassa tällä mallilla ei nähdäksemme pitäisi olla ongelmia. Tarkistamme asian vielä Kelasta.

Kelan 11.4.2022 lähettämien vastausten perusteella ei tullut selvyyttä tähän asiaan.

Kantaan liittymistä ei ilmeisesti edellytetä, jos ei ole käytössä sähköistä potilastietojärjestelmää?

Hankintailmoituksessa, hankintasopimuksessa tai palvelukuvauksessa ei nähdäksemme edellytetä Kantaan liittymistä tai siihen kuulumista. Tällöin noudatetaan sitä, mitä asiakastietolaissa (784/2021, 7§) säädetään: Yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajan on liityttävä valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjäksi, jos sillä on käytössään asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn tarkoitettu tietojärjestelmä. Eli Kantaan ei toistaiseksi ole velvoitetta liittyä, jos ei käytä potilastietojärjestelmää.

Tällä kaudella pystyi terapeutteja lisäämään ja toimimaan työparina, jossa määritelty minkä ”osuuden” kukin terapeutti tekee. Onkohan tästä tai terapeutin lisäämisestä kesken sopimuskauden ollut mitään mainintaa?

Asiaa on tiedusteltava Kelalta. Nähdäksemme tämä voisi olla mahdollista, jos palvelun laatu säilyy muuttumattomana rekrytoinnin jälkeen

Voisiko Kelalle esittää toivetta, että terapeutin mukanaolo esim. pyörätuolin suunnittelussa ja sovituksessa muualla kuin asiakkaan kotona korvattaisiin?

Palvelukuvauksen yksilöterapiaosion luvussa 5.5.1 (s.17) todetaan, että Kela ei korvaa apuvälineen sovituksesta tai käytönohjauksesta aiheutuvia kuluja, jos se toteutetaan apuvälinekeskuksessa tai vastaavassa. Kela perustelee tätä sillä, että asiakkaan apuvälineen valinta ja sovitus ovat terveydenhuoltolain 29 § mukaan terveydenhuollon tehtäviä. Pidämme epätodennäköisenä että Kela tässä vaiheessa muuttaisi linjaustaan, mutta voimme viedä ehdotuksen eteenpäin.

Kelan 11.4.2022 lähettämien vastausten perusteella (vastaus 109) Kela ei em. käytäntöään muuta.

Kelataan Kelaa -webinaarissa nousseita kysymyksiä

Juho Korpi

kehittämisasiantuntija
(yksityinen sektori, yhteiskunnalliset asiat, julkiset hankinnat, kirjaaminen)

p. 0400 166 506
juho.korpi@suomenfysioterapeutit.fi
KorpiJuho

» Lähetä suojattu sähköposti
(muista lisätä viestiin puhelinnumerosi, saat siihen turvapostin salasana)

Lomalla 4.7.-14.8.2022.
[turvapostit eivät välity loman aikana eteenpäin]

Kelataan Kelaa -webinaarissa nousseita kysymyksiä

Jarmo Mäkelä

kehittämisasiantuntija
(yrittäjät)

p. 0207 199 597
p. 040 868 1779
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi
JarmoMkel2

» Lähetä suojattu sähköposti
(muista lisätä viestiin puhelinnumerosi, saat siihen turvapostin salasanan)