Pääministeri Orpon hallitus haluaa siirtää iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksen kiristämisen vuoteen 2028. Tällä hetkellä henkilöstömitoitus on 0,65 henkilöä yhtä hoidettavaa kohden. Lue lakimuutoksesta tarkemmin täältä. Henkilöstömitoituksen siirtäminen on edennyt eduskunnan käsittelyyn.
Henkilöstömitoituksen tiukennusta viivästyttävä lakialoite sai luonnollisesti tukea etenkin hyvinvointialueilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta, joilla on ollut henkilöstöpulan vuoksi suuria vaikeuksia saavuttaa mitoituksissa vaadittu taso. Aluehallintovirastojen lausunnossa tuotiin esille tarve monipuolistaa välittömän asiakastyön henkilöstörakennetta lisäämällä fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja sekä liikunta- ja kulttuurialan ammattilaisia toimintakykyä ylläpitävän ja edistävän toiminnan sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan toteuttamiseksi.
–Aluehallintovirastojen ehdotus on periaatteessa järkevä. Valitettavasti kentällä ei ole ymmärretty, että kaikkia mitoitukseen luettavia ammattiryhmiä ei ole tarkoitettu työskentelemään perushoidon tehtävissä, vaan ympärivuorokautiseen palvelukokonaisuuteen kuuluvat myös kuntoutus ja virkistystoiminta, harmittelee Suomen Fysioterapeuttien erityisasiantuntija Juho Korpi.
Liiton kesällä 2022 tekemän jäsenkyselyn perusteella yli kolmannes fysioterapeuteista joutuu tekemään hoitotyötä. Kyselyn perusteella tyypillinen väärinkäsitys etenkin vanhuspalveluissa on henkilöstömitoituksen tulkitseminen siten, että kaikkien mitoitukseen luettavien henkilöiden tulee lain vuoksi työskennellä nimenomaan hoitotyössä.
–Ehdotimme koko henkilöstömitoituksen avaamista, jotta fysioterapeuteilla olisi paremmat edellytykset tehdä kuntoutustyötä hoitotyön sijaan. Nykyinen laki ja mediassa viljelty käsite ”hoitajamitoitus” ovat luoneet kentälle paljon sekaannusta. Fysioterapeutit kärsivät tästä epäselvyydestä eniten, Korpi toteaa.
Aika näyttää millaisia muutoksia vanhuspalvelulakiin tehdään. Joissain yrityksissä fysioterapeutin rooli on toisaalta jo selkeytymässä, joten hoitotyön teettäminen kuntoutusalan asiantuntijoilla saattaa kitkeytyä pois käytännöstä myös ilman lakimuutoksia.
Yritysten edustajat nostivat lausuntopalautteessa esille lainsäädännön poukkoilevuuden. Yritysten on vaikeaa suunnitella toimintaansa, jos sääntely jatkuvasti muuttuu.
–Henkilöstömitoituksen kanssa on soudettu ja huovattu vuosikausia. Yrityksiä on toistuvasti syytetty henkilöstömäärän riittämättömyydestä ja voiton tekemisestä laadun kustannuksella. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että järjestämisvastuussa oleva julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto on kömpelöllä hankintapolitiikalla ja raskaalla alihinnoittelulla ajanut vanhuspalvelut nykyiseen kriisitilaan, Korpi painottaa.
Henkilöstömitoituksen varjolla poistettiin viime vuonna myös fysioterapian Kela-korvaukset, vastoin aiempaa parlamentaarista yhteisymmärrystä. Liitto on vaatinut korvausten palauttamista.
–Pääministeri Marinin hallitus perusteli fysioterapian Kela-korvausten poistamista sillä, että rahaa tarvitaan henkilöstömitoituksen kiristämiseen. Nyt kun tämä ei toteudu, on entistä enemmän perusteita korvausten palauttamiselle, Korpi muistuttaa.
Uuden Kela-korvausmallin valmistelu on käynnistymässä lähiaikoina. Esityksiä lakimuutoksista saadaan tämänhetkisen tiedon perusteella keväällä 2024.
Henkilöstömitoituksen viivästyttämisen vaikutusten arvioinnissa on käsitelty kuntoutusta ja toimintakykyä hyvin ohuesti. Päähuomio on ollut henkilöstön riittävyydessä ja kustannuksissa. Lausuntopalautteen perusteella vaikutusten arviointia laajennettiin myös perus- ja ihmisoikeuksiin.
–Kuntoutuksen merkitystä vanhuspalveluissa ei edelleenkään ymmärretä. Lainsäädännön edellyttämät toimintakykyä ylläpitävät toimet ovat liian epämääräisiä, eivätkä ohjaa toimintaa riittävästi. Kuntoutusta on vain harvoin osa ympärivuorokautisen hoidon hankintasopimuksia, eikä hoitotyössäkään aina vaadita kuntouttavaa työotetta, Korpi harmittelee.
Liitto on peräänkuuluttanut ikääntyneille subjektiivista oikeutta kuntoutukseen ja asumispalveluihin kuntoutusvelvoitetta. Tällä hetkellä esimerkiksi Kelan kuntoutuslaki rajaa yli 65-vuotiaat Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ulkopuolelle.
Hallituksen esityksen (HE 54/2023 vp) lähetekeskustelu käytiin eduskunnassa 12.10. ja esitys on tällä hetkellä sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä. Voit seurata asian käsittelyä täällä.
Erityisasiantuntija
(ammatilliset asiat, terveys- ja koulutuspolitiikka)
