07/09/2023

Henkilöstömitoitusta on muutettava

Pääministeri Orpon hallitus haluaa siirtää iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksen kiristämisen vuoteen 2028. Tällä hetkellä henkilöstömitoitus on 0,65 henkilöä yhtä hoidettavaa kohden. Muutos voi olla fysioterapeuttien kannalta kielteinen, sillä se saattaa lisätä fysioterapeuttien käyttöä hoitotyössä.

Miksi fysioterapeutit joutuvat hoitotyöhön?

Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon palvelujärjestelmässä on useita ongelmia, jotka johtavat fysioterapeuttien käyttöön hoitotyössä. Keskeinen ongelma on hoitajapula, joka on johtanut siihen, että hoitoalan ammattilaisia ei ole työpaikoilla riittävästi asiakkaiden tarpeeseen nähden. Nykyisessä henkilöstötilanteessa on vaikea arvioida kumpi luo suuremman riskin fysioterapeuttien käytölle hoitotyössä, henkilöstömitoituksen ennalleen jättäminen vai sen kiristäminen.

Henkilöstömitoituksen kiristäminen ei tuo työyksiköihin lisää hoitajia, koska heitä ei työmarkkinoilla ole. Tällöin voi käydä niin, että mitoitusta pyritään täyttämään fysioterapeuteilla. Tämä ei olisi ongelma, jos terapeutit voisivat keskittyä kuntoutustyöhön. Riski joutua työskentelemään perushoidossa on kuitenkin osoittautunut valitettavan suureksi, etenkin jos hoitotyön ammattilaisia ei ole riittävästi työvuorossa. Akuutti perushoidon tarve ajaa toistuvasti kuntoutuksen edelle, vaikka pitkällä tähtäimellä kuntoutus vähentäisi hoidon tarvetta.

Henkilöstömitoituksen jääminen 0,65 tasolle voi toisaalta johtaa yhtä lailla siihen, että asiakkaiden perushoidon tarpeisiin ei ole riittävästi hoitajia. Toisin sanoen, 0,65 mitoitus on liian pieni. Tällöin tilanne voisi olla fysioterapeuttien kannalta vielä huonompi, koska työyksiköillä ei olisi lain asettamaa painetta hankkia riittävää määrää henkilöstöä. Vajaamiehityksellä riski hoitotyön teettämiseen fysioterapeuteilla kasvaa jopa suuremmaksi kuin jos mitoitusta kiristettäisiin.

Ratkaiseeko henkilöstömitoitus vanhuspalveluiden ongelmia?

Vanhuspalvelulain 3 a § tulisi muuttaa siten, että henkilöstömitoitukseen ei luettaisi lainkaan kuntoutusalan asiantuntijoita. Tällöin kuntoutustyötä tekevillä olisi mahdollisuus keskittyä koulutustaan vastaavaan työhön, eli vanhuspalvelulain 13 § mukaisiin toimiin. Lakimuutos poistaisi kentälle pesiytyneen virheellisen käsityksen ”hoitajamitoituksesta”, jota pahimmillaan tulkitaan siten, että mitoitukseen luettavan henkilöstön on tehtävä perushoitoa ”lain vaatimuksesta”.

Ikääntyneiden palveluiden heikon veto- ja pitovoiman taustalta löytyvät tutut sote-alan teemat: raskaat työolot, huono johtaminen ja heikko palkkataso. Näiden taustalla vaikuttaa luonnollisesti raha, jota ei tunnu koskaan olevan sote-palveluissa riittävästi.

Suurimpia syypäitä nykytilanteeseen ovat aiemmin kuntien ja nykyään hyvinvointialueiden alihinnoittelemat palvelusetelit, jotka eivät lähimainkaan kata ihmisarvoisten asumispalvelujen tuotantokustannuksia. Hyvinvointialueet viis veisaavat palvelusetelilain 7 § velvoitteista, eikä niillä yleensä ole käsitystä oman toimintansa tuotantokustannuksista. Yksityisen sektorin mahdollisuudet asianmukaiseen palkkaukseen ja työolojen kohentamiseen ovat olemattomat, jos ja kun palveluja alihinnoitellaan hyvinvointialueilla raskaasti. Hankinnoissa ei yleensä huomioida lainkaan kuntoutusta, vaikka vanhuspalvelulaki siihen selkeästi velvoittaakin.

Hoitamatta jättäminen ei ole vaihtoehto

Henkilöstömitoituksen jäädyttäminen riittämättömälle tasolle ei paranna ikääntyneiden palveluja. Se voi kuitenkin olla välttämätöntä, jotta palveluyksiköt pystytään yleensäkin pitämään avoimena. Nykyisessä henkilöstötilanteessa tiukemman mitoituksen vaatiminen voisi pahimmillaan sulkea hoitoyksiköitä, joka puolestaan tukkisi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastot.

Kuntoutusta tukevat toimet helpottavat vanhuspalveluiden henkilöstöpulaa. Mitä enemmän kuntoutusta on, sitä paremmssa kunossa ikääntyneet ovat ja sitä pienempi on palvelujen tarvetta. Kuntoutus parantaa toimintakykyä ja keventää hoitoisuutta myös hyvin heikkokuntoisilla henkilöillä.

Henkilöstömitoitukseen luettavien ammattilaisten tiivistänen parantaisi oleellisesti kuntoutuksen toteutumista ja vanhuspalveluiden vetovoimaa kuntoutusalalla. Nykyisellään kuntoutusalan asiantuntijat katoavat ikääntyneiden palveluista ja vanhuspalveluiden kriisi syvenee entisestään.

 

Hallituksen esitys vanhuspalvelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta on tällä hetkellä lausuntokierroksella. Lue liiton lausunto tästä.

Henkilöstömitoitusta on muutettava

Juho Korpi

Erityisasiantuntija
(ammatilliset asiat, terveys- ja koulutuspolitiikka)

p. 0400 166 506
juho.korpi@suomenfysioterapeutit.fi

 Ota yhteyttä Whatsapilla
KorpiJuho

» Lähetä suojattu sähköposti