Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta kutsui maaliskuun alussa Suomen Fysioterapeuttien asiantuntijan kuulemiseen koskien henkilöstön asemaa sote-uudistuksessa.
Liitto korosti kuulemisessa ja siihen liittyvässä lausunnossaan uudistuksen ripeän etenemisen tärkeyttä, jotta kansalaisten laadukkaat palvelut turvattaisiin. Samalla on kuitenkin huomioitava fysioterapiahenkilöstön asema muutoksessa, fysioterapiayrittäjien asema julkisissa hankinnoissa sekä kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistuksen toteuttaminen kiinteänä osana sote-uudistusta.
Julkisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tehtävissä työskentelee noin 3400 fysioterapeuttia. Silti fysioterapian ja koko lääkinnällisen kuntoutuksen resurssit ovat tällä hetkellä riittämättömät kansalaisten tarpeeseen nähden. Kuntoutuksen voimavaroja vahvistamalla tilannetta voidaan korjata ja samalla luoda säästöjä.
ꟷSuomessa fysioterapeutteja on määrällisesti paljon, joten osaavaa työvoimaa kyllä löytyisi julkisen sektorin lisärekrytointeihin, muistuttaa liiton kehittämisasiantuntija Katri Partanen.
ꟷJo käytössä olevat hyvät toimintamallit, kuten fysioterapeutin suoravastaanotto, kotikuntoutus ikääntyneille sekä fysioterapeuttien osaamisen hyödyntäminen koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa tulee näkemyksemme mukaan ottaa käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla.
Julkisen sektorin fysioterapiahenkilöstö siirtyy uudistuksessa hyvinvointialueiden palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. On tärkeää, että uudistus ei aiheuta kohtuuttomia muutoksia työsuhteiden ehtoihin. Hyvinvointialueille siirtyvien työntekijöiden työsuhteiden ehtojen harmonisointi on keskeistä, ja sen tulee toteutua valtakunnallisesti katsottuna yhdenvertaisesti.
ꟷMatalapalkkaisella ja naisvaltaisella sote-alalla korostuvat työn ja perhe-elämän yhdistämisen haasteet, joten uudistuksessa tulee huomioida työelämän tasa-arvo, Partanen korostaa.
Henkilöstön hyvinvoinnin turvaamiseksi vaaditaan hyvää henkilöstöjohtamista ja läpinäkyvää viestintää sekä työhyvinvoinnista huolehtimista läpi muutosprosessin. Henkilöstö tulee myös ottaa mukaan uusien toimintojen suunnitteluun. Fysioterapian ammattialakohtainen edustus palvelukokonaisuuksien uudistamistyössä on tärkeää myös siksi, että fysioterapeuttien osaaminen tulisi mahdollisimman hyvin hyödynnettyä.
Pitkäjänteisen sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen ja kehittämisen tulee jatkossakin olla mahdollista myös pk-yrityksissä. Ne ovat fysioterapia-alan palveluiden merkittävä tuottajajoukko, eikä uudistus saa uhata niiden toimintaa esimerkiksi kohtuuttomilla vaatimuksilla ja lupamenettelyillä. Julkiset hankinnat on toteutettava niin, että pienempien yritysten on mahdollista jatkossakin toimia ilman suurten yritysten alihankkija-asemaa.
ꟷKilpailutusten sijaan pitäisi pyrkiä kehittämään Kelan rekisteröitymismenettelyn kaltaisia vaihtoehtoisia hankintatapoja, jotka mahdollistavat paremmin yritystoiminnan kehittämisen, asiakkaiden valinnanvapauden, alueellisen tarjonnan säilymisen sekä toimivan kilpailun yritysten kesken, Partanen sanoo.
Myös palvelusetelijärjestelmä kaipaa uudistamista jo sote-uudistuksen ensivaiheessa. Nykyisellään se ei tue sujuvaa, kestävää ja pitkäjänteistä palveluiden hankintaa. Palveluseteli siirtää kuntoutuksen kustannuksia asiakkaille eikä kerrytä terveydenhuollon maksukattoa. Nykyinen palvelusetelilaki sopii huonosti kuntoutuspalveluiden hankintaan.
ꟷAlle 18-vuotiaiden palveluissa yritysten hintakilpailua ei synny lainkaan ja elinkeinoharjoittajan tulotaso määritellään julkisen hankkijan toimesta.
Ennaltaehkäisevä työ tarvitsee toteutuakseen korvamerkittyä rahoitusta ja riittäviä taloudellisia kannustimia. Hyvinvointialueiden ja kuntien tulee tehdä tiivistä yhteistyötä ja kohdentaa voimavaroja sairauksien ja vammojen ehkäisyyn. Tähän tarvittava osaaminen tulee varmistaa ja vastuunjakoa vielä selkiyttää.
Toimivissa ennaltaehkäisevissä peruspalveluissa asiakkaat ohjautuvat tarpeen mukaisesti ja oikea-aikaisesti oikeille sote-alan ammattilaisille. Tämä edellyttää toimivaa moniammatillista yhteistyötä.
ꟷFysioterapeutin suoravastaanotto on kustannustehokas esimerkki onnistuneesta toimintamallista. Asiakkaiden hoitoon pääsy nopeutuu ja samalla yleislääkäreitä vapautuu muiden asiakasryhmien hoitoon, sanoo Partanen.
Sote-uudistus tulee edellyttämään toimintatapojen muutosta kaikilta ammattiryhmiltä. Siksi on tärkeää, että uusien järjestelmien valmistelussa on mukana edustus näistä kaikista. Byrokratian ja terveydenhuollon hierarkian purkaminen rakenteita uudistamalla ja joustavuutta lisäämällä mahdollistavat eri ammattiryhmien ydinosaamisen täysimääräisen hyödyntämisen. Rakenteita ei kuitenkaan tule uudistaa pelkästään esimiesjohtoisesti, vaan henkilöstöedustus on pidettävä mukana.
