Suomen Fysioterapeutit on tiivistänyt yhteistyötään Hoitotyön tutkimussäätiö Hotuksen kanssa. Tutkimussäätiö laatii sekä hoitosuosituksia että Näyttövinkkejä, jotka ovat hyvälaatuiseen järjestelmälliseen katsaukseen tai hoitosuositukseen perustuvia tiivistelmiä. Näyttövinkkien tarkoituksena on levittää kansalaisille ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille näyttöön perustuvaa tietoa ajankohtaisista aiheista.
Lokakuussa 2023 julkaistussa näyttövinkissä Millainen vaikutus liikunnallisella kuntoutuksella on Parkinsonin tautia sairastavan motorisiin oireisiin ja elämänlaatuun? pureuduttiin yhteen fysioterapian ytimistä, eli liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuuteen. Näyttövinkin pohjana toimi alkuvuonna 2023 julkaistu Cochrane-työryhmän verkostometa-analyysi.
– Näyttöön perustuvan tiedon tiivistäminen helposti omaksuttavaan muotoon vaatii tieteellistä asiantuntemusta ja usein myös keskustelua ja yhdessä pohtimista. Hotuksella on erinomainen prosessi näyttövinkkien laatimiseen ja heiltä saa tärkeää tukea tutkimustiedon tulkintaan ja näytön vahvuuden arviointiin liittyen, iloitsee Juho Korpi, yksi näyttövinkin kirjoittajista ja Suomen Fysioterapeuttien erityisasiantuntija.
Cochrane-työryhmän kirjallisuuskatsaus piti sisällään 71 RCT-tutkimusta. Tärkeimmät tulokset liittyivät Parkinsonin taudin aiheuttamiin motorisiin oireisiin sekä elämänlaatuun.
– Vahvin tutkimusnäyttö oli tanssin positiivisesta vaikutuksesta Parkinsonin taudin aiheuttamiin motorisiin oireisiin. Monesta muustakin harjoitusmuodosta voi olla vastaavaa hyötyä, mutta tulokset olivat niiden osalta epävarmempia, Korpi kertoo.
Yleisimpiä interventioita olivat allasterapia (11 tutkimusta), tanssi (13 tutkimusta), kestävyysharjoittelu (20 tutkimusta), liikkuvuusharjoittelu (10 tutkimusta), toiminnallinen harjoittelu (58 tutkimusta), mielen ja kehon harjoittelu (23 tutkimusta), monimuotoinen harjoittelu (60 tutkimusta) ja voimaharjoittelu (17 tutkimusta).
– Alkuperäistutkimus oli massiivinen viidakko erilaisten harjoitusinterventioiden vertailua. Luulisi näin suuren tutkimusmäärän tuovan jo eri harjoitusmuotojen eroja esille, mutta näin ei käynyt. Emme edelleenkään kovin tarkasti tiedä, onko väliä millaisen harjoitustavan valitsee, Korpi hämmästelee.
Yli 12 viikon mittaiset harjoitusinterventiot paransivat Parkinsonin tautia sairastavan motorisia oireita ja elämänlaatua lyhyempiä interventiota tehokkaammin. Harjoittelun haittavaikutuksista saatiin vain niukasti tietoa.
– Parkinsonin taudissa liikkumattomuus on aina huono vaihtoehto. Kyse on oikeastaan siitä, pystyykö sairastunut harrastamaan itsenäistä kuntouttavaa liikuntaa, vain tarvitseeko hän fysioterapeutin ohjaamaa liikunnallista kuntoutusta. Kuntoutusta pitäisi järjestää, jos sairastuneella ei ole voimavaroja itsenäiseen terveysliikuntaan, Korpi painottaa.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että harjoitusmuodon valitsemisen tärkein kriteeri on asiakkaan omat mieltymykset. Tärkeää on, että harjoitteluun pystytään sitoutumaan pitkäjänteisesti, sekä asiakkaan että järjestäjätahon toimesta.
Käy lukemassa näyttövinkki 07/2023 täältä.
Erityisasiantuntija
(ammatilliset asiat, terveys- ja koulutuspolitiikka)
