14/03/2023

Sote-valvontalaki on hyväksytty – laki yksityisestä terveydenhuollosta jää historiaan 

Sote-valvontalain myötä moni asia muuttuu 1.1.2024. Aiemmasta lupa- ja ilmoitusmenettelystä siirrytään yhtenäiseen rekisteröintimenettelyyn. Uuteen Soteri -rekisteriin kootaan perustiedot kaikista sote-alan palveluntuottajista, sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. Olemassa olevat tiedot siirtyvät maksutta uuteen rekisteriin, mutta muutos vaatii lisätietojen toimittamista. Rekisteröinnin kustannuksia uuden toiminnan aloittamiseksi ei vielä tiedetä. 

Sote-alan valvonnassa painotetaan jatkossa riskiperusteisuutta ja omavalvontaa. Fysioterapiayritysten tilojen ennakkotarkastuksia ei todennäköisesti enää jatkossa tehtäisi, mutta omavalvontasuunnitelma tulee pakolliseksi kaikille yrittäjille, myös ammatinharjoittajille.  Yrittäjillä on jatkossa myös velvollisuus tarkistaa iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviksi aikovien henkilöiden rikostausta.

Uudessa laissa säädetään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjien eli valtion, hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän valvonnasta sekä yksityisten ja julkisten palveluntuottajien toimintaedellytyksistä, rekisteröinnistä, omavalvonnasta ja viranomaisvalvonnasta. 

Sote-valvontalaki kumoaa voimassa olevan yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain sekä sote-järjestämislain (612/2021) ja eräiden muiden lakien omavalvontaa ja valvontaa koskevat säännökset.  

Laki yhdenmukaistaa julkisten ja yksityisten palveluntuottajien toimintaedellytysten vaatimukset ja tuo yhteisen rekisteröintimenettelyn kaikille toiminnanharjoittajille. Lain myötä perustetaan uusi julkinen palveluntuottajien rekisteri, joka sisältää muun muassa palveluntuottajien nimet ja yritys- tai ammattitoimintaan liittyvät yhteystiedot.  

Uusi Soteri-rekisteri palvelee muun muassa julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjien, Kansaneläkelaitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Digi- ja väestötietoviraston sekä muiden viranomaisten lakisääteisiä tietotarpeita. Rekisteri parantaa asiakkaiden ja muiden tahojen mahdollisuuksia saada tietoja sosiaali- ja terveyspalveluista.  

Miksi muutos tehtiin? 

Sote-uudistuksen ja muuttuneen toimintaympäristön vuoksi lainsäädäntöä on ollut tarpeen uudistaa. Laki yksityisestä terveydenhuollosta on vanhentunut ja yksityisten sote-palveluiden lainsäädäntö on kaivannut kokonaisuudistusta.  

Sote-palveluiden valvonnan tarve on kasvanut, mutta valvontaan käytettäviä resursseja ei ole mahdollista lisätä palvelujen määrän kasvua vastaavaksi. Käytettävissä olevien valvontaresurssien tarkoituksenmukainen kohdentaminen on nähty keskeiseksi keinoksi toteuttaa valvonnan tarkoitusta.  

Uuden lain myötä sote-palveluiden valvonnan on tarkoitus selkeytyä ja tavoitteena on turvata laadukkaan, vaikuttavan, turvallisen ja oikea-aikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertainen toteutuminen koko maassa. Palvelunjärjestäjän ja palveluntuottajan oma vastuu palvelujen laadusta, turvallisuudesta ja asianmukaisuudesta korostuu. Lain toivotaan myös edistävän palveluntuottajan ja valvontaviranomaisten välistä yhteistyötä. 

Muutoksen vaikutukset yrittäjiin? 

Voimassa olevien lupien ja rekisteröityjen ilmoitusten muuttaminen uuden lain mukaisiksi rekisteröinneiksi on yrittäjille maksutonta. Uuden rekisterin nykyistä laajempi tietosisältö edellyttää todennäköisesti lisätietojen toimittamista vuosien 2024–2027 aikana, lisäten yrittäjien hallinnollista työtä. Toisaalta mahdollisuus rekisteröidä yhteinen palveluyksikkö saattaa keventää hallinnollista taakkaa erityisesti pienten palveluntuottajien osalta. 

Erillisestä ilmoitus- ja lupamenettelyistä siirrytään kaikille yhteiseen rekisteröintimenettelyyn. Rekisteröitymisen myötä toiminnan saa jatkossa aloittaa vasta, kun rekisteröityminen on tehty. Fysioterapian osalta suurin osa rekisteröitymismenettelystä noudattaisi niin sanottua kevyttä menettelyä, joka olisi todennäköisesti nopea. Viranomaisen on tehtävä rekisteröimispäätös viipymättä. 

Jatkossa rekisteröintiä koskevat tiedot toimitetaan sähköisesti Soteria ylläpitävälle Valviralle, sujuvoittaen asiointia nykytilanteeseen verrattuna. Toisaalta toimitettavien tietojen määrä tulee lisääntymään, koska jatkossa tietosisältö laajenee kattamaan esimerkiksi yrityksen vakavaraisuuteen ja liiketoimintakelpoisuuteen liittyviä tietoja. Lisätietoja tulee toimittaa ainakin siltä osin, kun niitä ei saada suoraan viranomaisten välisellä tiedonvaihdolla.  

Viranomaisten tahtotilana on kehittää sekä sähköisiä asiointikanavia että viranomaisten välistä tiedonvaihtoa. Tietojen toimittaminen pyritään saamaan mahdollisimman sujuvaksi. Soteri-rekisteristä on tarkoitus luoda niin sanottu master-rekisteri, johon kerätään keskitetysti perustiedot kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajista. Tietoja on tulevaisuudessa tarkoitus luovuttaa teknisten rajapintojen kautta muille viranomaisille, joka vähentää tarvetta toimittaa samoja tietoja toistuvasti uudelleen. 

Palveluyksiköiden ennakkotarkastukset muuttuvat riskiperustaiseksi, eli niitä tehdään jatkossa lähinnä sairaaloiden ja vaativien sosiaalihuollon toimintayksiköiden tilojen osalta. Tarkistuksista vastaavat jatkossa hyvinvointialueiden sijaan Valvira ja aluehallintovirastot. Fysioterapiayksiköiden tilojen ennakkotarkastuksia ei todennäköisesti enää jatkossa tehtäisi, ellei tälle olisi erityistä syytä. 

Hyvinvointialue ja sen toimielimet eivät ole uuden lain voimaantultua enää valvontaviranomaisia, vaikka hyvinvointialueen onkin edelleen valvottava esimerkiksi ostopalveluna tai palvelusetelillä hankittuja palveluita. Ulkoistettujen palveluiden valvonta on osa hyvinvointialueiden omavalvontaa. 

Omavalvonnan vaatimustaso pysyy nykysäätelyyn verrattuna pääosin ennallaan, mutta velvollisuus omavalvontasuunnitelmaan laajenee koskemaan kaikkia yrittäjiä, myös ammatinharjoittajia. Lue lisää omavalvontasuunnitelmasta täältä. Yli kahden toimipisteen yrityksissä vaadittaisiin lisäksi omavalvontaohjelmaa, joka toimisi strategisena välineenä ja ohjeena palveluyksiköittäin tehtäville omavalvontasuunnitelmille. 

Palveluntuottajilla on jatkossa velvollisuus tarkistaa iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviksi aikovien henkilöiden rikostausta. Aiemmin velvoite on koskenut vain lasten ja nuorten parissa työskenteleviä. 

Valvontalaki ei muuta tietosuojaan liittyvää sääntelyä. Valvontaviranomaisella on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä eri viranomaisilta ja muilta säädetyiltä tahoilta valvontatehtäviensä suorittamista varten välttämättömät sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä, tuottamista tai toteuttamista sekä asiakasta tai potilasta koskevat tiedot sekä tiedot palvelunjärjestäjien toiminnassa syntyneiden asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. 

Palveluntuottajalla on jatkossakin velvollisuus ilmoittaa palveluyksikön toiminnan epäkohdista tai puutteista asiakkaan tai potilaan sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamisessa. 

Lupamaksuista säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella (1370/2021). Tällä hetkellä enintään viiden toimintayksikön yrityksen lupamaksu on ollut 2 200 € (Valvira 2023) ja ilmoitus ammatinharjoittajana toimimisesta on maksanut 290 € (AVI 2023).  Hallituksen esityksessä esitetyn arvion perusteella yksityisten palveluntuottajien maksurasitus tulisi lakimuutoksen myötä kokonaisuudessaan laskemaan. Vielä ei ole tiedossa, mille hintatasolle tuleva rekisteröintimenettely tulee asettumaan.  

Rekisteröintimenettelystä lyhyesti  

  • Nykyisestä lupa- ja ilmoitusmenettelyistä luovutaan. Kaikki palveluntuottajat rekisteröidään jatkossa samalla tavalla, oikeudellisesta asemasta riippumatta. 
  • Palveluntuottajat ja palveluyksiköt rekisteröidään samalla ilmoituksella, mutta niitä käsitellään erillisinä hallintotoimina. 
  • Palveluntuottajalta edellytetään jatkossa taloudellisten edellytysten täyttymistä.  
  • Palveluntuottaja ilmoittaa rekisteröityessään tietyt perustiedot, kuten nimen ja yhteystiedot, ja muut tarvittavat tiedot viranomainen saa viran puolesta ja maksutta muilta viranomaisilta.  
  • Rekisteröitymismenettely on palveluntuottajalle hallinnollisesti kevyt. 
  • Palveluntuottajan perusvaatimusten täyttymisen arviointi on asiakirjapohjaista ja perustuu luottamukseen palveluntuottajan ilmoittamien tietojen oikeellisuudesta. 
  • Toiminnan voi aloittaa, kun palveluntuottajan, palvelutoiminnan ja palveluyksikön rekisteröinti on hyväksytty. 
  • Useat palveluntuottajat voivat jatkossa ilmoittaa yhteisen palveluyksikön tiedot yhden valtuutetun palveluntuottajan kautta. Palveluntuottajat sopivat keskinäisellä sopimuksella käytännöstä. Lue yhteisestä palveluyksiköstä lisää täältä. 
  • Valvontaviranomaisena jatkavat edelleen Valvira ja AVI.

Järjestämme aiheesta koulutusta loppukeväällä tai alkusyksystä!  

Lue valvontalaista lisää hallituksen esityksestä (HE 299/2022 vp) ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöstä (StVM 54/2022 vp). 

Lue liiton lausunto valvontaista täältä ja yhteistyössä Akavan ja AKYn (Akavalaiset Yrittäjät) kanssa laatimamme lausunnot täältä. 

Sote-valvontalaki on hyväksytty – laki yksityisestä terveydenhuollosta jää historiaan 

Juho Korpi

Erityisasiantuntija
(ammatilliset asiat, terveys- ja koulutuspolitiikka)

p. 0400 166 506
juho.korpi@suomenfysioterapeutit.fi

 Ota yhteyttä Whatsapilla
KorpiJuho

» Lähetä suojattu sähköposti

Sote-valvontalaki on hyväksytty – laki yksityisestä terveydenhuollosta jää historiaan 

Jarmo Mäkelä

Erityisasiantuntija
(yrittäjät, työterveyshuolto)

p. 0207 199 597
p. 040 868 1779
jarmo.makela@suomenfysioterapeutit.fi
JarmoMkel2

» Lähetä suojattu sähköposti