eAsiointi
08/09/2020

Korona nosti esiin suomalaisen kuntoutusjärjestelmän heikkoudet

Koronavirus on muuttanut yhteiskuntaamme merkittävästi. Pandemia on haastanut erityisesti työmarkkinoita, terveydenhuoltoa ja koulutusorganisaatioita. Päätöksenteko on keskittynyt tartuntojen ehkäisyyn ja yhteiskunnan toimintaedellytysten turvaamiseen.

Vähemmän keskustelua on käyty koronan sairastaneista. Suurin osa kansalaisista sairastaa koronaviruksen onneksi lievänä, jolloin paluu arkeen tapahtuu ongelmitta. Vakavammassa tautimuodossa tilanne on toinen. Akuutti sairaanhoito on Suomessa maailman huippua, ja sairaalat ovat pystyneet vastaamaan sairastuneiden määrään hyvin. Koronaan sairastuneen hoito kuitenkin loppuu sairaalan ovien sulkeutuessa, eikä tarvittavaa kuntoutusta järjestetä.

Kuntoutusjärjestelmä on kaivannut kipeästi uudistusta jo vuosikymmenten ajan. Järjestelmän heikkous nousee esille erityisesti tilanteissa, joissa tunnistetaan uusia kuntoutustarpeita. Koronaan sairastuneet tarvitsevat kuntoutusta, mutta kuka sitä Suomessa tarjoaa? Osaamista meillä riittää, sillä kuntoutus koronavirusinfektion jälkeen ei oleellisesti eroa muiden sairauksien kuntoutuksesta. Maailmalla kertyy jatkuvasti uutta tutkimustietoa koronan pitkäaikaisista vaikutuksista toimintakykyyn, mutta Suomessa sairauden seuranta ja systemaattinen kuntoutus on vielä puutteellista. Kuntoutuksella voidaan parantaa toimintakykyä ja nopeuttaa työhön paluuta.

Yksilöllinen fyysinen harjoittelu on toimintakyvyn palautumisen kulmakiviä myös koronaviruksen sairastaneilla. Harjoittelun suunnittelussa fysioterapeutti on keskeisin terveydenhuollon asiantuntija. Harjoittelulla voidaan parantaa paitsi yleiskuntoa ja lihasvoimaa, myös kognitiivista toimintakykyä. Lisäksi harjoittelu vähentää stressiä, kohentaa mielialaa ja lisää itseluottamusta. Kaikki fyysinen aktiivisuus on hyväksi toipumiselle, mutta yksilöllisen kuormitustason löytäminen on tärkeää ylirasituksen välttämiseksi. Jopa 10 %:lle koronavirukseen sairastuneista kehittyy virustaudin jälkeinen väsymysoireyhtymä, jonka kuntoutus vaatii moniammatillista yhteistyötä.

Pandemian aikana etäkuntoutus on osoittautunut toimivaksi palveluksi monien asiakasryhmien kohdalla. Etäkuntoutus minimoi tartuntariskin,  ja vahvistaa asiakkaiden itsenäisyyttä ja minäpystyvyyttä. Koronan sairastaneiden kuntoutukseen etäkuntoutus sopii erinomaisesti.

Koronavirukseen sairastuneiden toipumista tulee seurata, ja hoitopolku rakentaa riittävän pitkäksi. Kaikille sairaalahoidossa olleille tulee järjestää asianmukaista kuntoutusta, joka jatkuu riittävän pitkään sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Kuntoutus voidaan järjestää etäkuntoutuksena joko perusterveydenhuollossa tai yksityissektorilla esimerkiksi palveluseteleitä käyttäen. Yliopistosairaaloiden tulee aktiivisesti tutkia koronan pitkäaikaisvaikutuksia ja kuntoutuksen vaikuttavuutta esimerkiksi työhön paluuseen.

Tiina Mäkinen, pj
Suomen Fysioterapeutit ry


Tänään 8.9.2020 vietetään kansainvälistä fysioterapiapäivää. Päivä korostaa fysioterapian ja fysioterapeuttien yhtenäisyyttä ympäri maailmaa ja antaa tunnustusta fysioterapeuttien tekemälle työlle sekä asiakkaiden että yhteisöjen hyväksi. Tänä vuonna teemana on COVID-19 ja kuntoutus. Erityisesti vakavamman tautimuodon sairastaneilla fysioterapia on olennainen osa kuntoutumista.