Kunta-alan yli 420 000 palkansaajan palkkaratkaisu ja ehdotus uusista työehdoista kaatui vapaaehtoisen sovittelun päätteeksi vapunaattona, kun Tehy ja Super torjuivat valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan ratkaisuehdotuksen.
Akavalaisia liittoja kuntasektorilla edustava JUKO ilmoitti välittömästi sovittelun kariuduttua valmiudesta jatkaa neuvotteluja virka- ja työehtosopimuksista. Neuvotteluja onkin nyt sovittu jatkettavaksi järjestökohtaisesti ensi maanantaista 18.5.2020 alkaen.
Sopimuksen kariutumisesta asti eri medioissa on käyty keskustelua siitä, mihin sopimuksen syntyminen lopulta kaatui. Lisäksi tulkintoja sopimuksen sisällöstä ja palkankorotusten tasoista on monia.
–On selvää, että jokainen liitto ja neuvotteluosapuoli tarkastelee asiaa omasta näkökulmastaan. Siinä missä toinen kokee saavansa jotain lisää, toinen osapuoli voikin kokea sen heikennyksenä, toteaa Suomen Fysioterapeuttien puheenjohtaja Tiina Mäkinen
–Meidän fysioterapeuttien näkökulmasta annettu sovintoratkaisuesitys olisi tuonut selvän parannuksen fysioterapeuttien asemaan. Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme olisi toteutunut. Siksi Suomen Fysioterapeuttien hallitus hyväksyi ehdotuksen, Mäkinen jatkaa.
Tällä hetkellä noudatettavassa sopimuksessa on kaksi palkkahinnoitteluliitettä, joissa määritellään hoito- ja sosiaalialan henkilöstön palkat. Fysioterapeutit luokitellaan kuuluvaksi hoitotyöhön liitteeseen. Sovintoratkaisuesityksessä ehdotettiin uutta sote-sopimusta, joka jakaisi henkilöstön uudella tavalla vähintään kuuden eri liitteen avulla.
–Luontevimmin olisimme kuuluneet liitteeseen ”hinnoittelemattomat ja muut asiantuntijatehtävät”. Sopimuskauden aikana olisimme työryhmätyöskentelynä neuvotelleet tarkemmin noiden liitteiden sisällöistä, kertoo Mäkinen.
–Kun palkansaajien kolmesta pääsopijajärjestöstä kaksi, eli JUKO ja JAU, olivat valmiita sopimaan, on pakko kysyä, miksi kunnille ei kelpaa lähes 280 000 kuntatyöntekijän tarjoama työrauha, JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren ihmettelee.
Löfgren listaa neljä syytä, miksi neuvotteluja on tarpeen jatkaa mahdollisimman pian.
1) Syksyllä kuntien ja kuntatyöntekijöiden tärkein tehtävä on korjata koronapandemian jälkiä ja valmistautua mahdolliseen toiseen korona-aaltoon. Kunnat ja niiden henkilöstö tarvitsevat työlleen vakautta ja ennakoitavuutta, eivät riskiä keskeneräisten sopimusneuvottelujen aiheuttamasta työmarkkinakärhämästä.
2) Kuntien rahoituksen heikentyminen ja koronan hoito syövät syksyltä palkansaajien mahdollisuutta palkankorotuksiin. Tämä yhdistettynä kuntien uhkaamiin lomautuksiin – pahimmillaan irtisanomisiin – heikentää kuntatyöntekijöiden taloutta, yleistä kulutusta sekä kuntien ja valtion verokertymää.
3) Kiky-tunnit on tällä työmarkkinakierroksella säännönmukaisesti poistettu. Esimerkiksi valtiolta ne poistuvat 1. lokakuuta. Mitä kauemmin sopimusneuvottelut jatkuvat, sitä kauemmin kiky-tunnit kuormittavat kuntatyöntekijöitä.
4) Paikallinen sopiminen on jäissä, koska kunnallinen pääsopimus on päättynyt. Poikkeusoloissa korostuu työpaikkakohtaisten ratkaisujen merkitys: joustoja tarvitaan puolin ja toisin, työehtosopimuksen rajoissa.
Fysioterapeutteja koskevia työehtosopimuksia on useita. Kunnallisen työ- ja vikaehtosopimuksen lisäksi jäsenistöä kuuluu mm Avainta-sopimukseen, Yksityisen sosiaalipalvelualan sopimukseen, Yksityisen terveyspalvelualan sopimukseen sekä Yliopistojen työehtosopimuksen piiriin.
Kunnallinen työehtosopimus koskettaa 420 000 työntekijää. Yksityisen alan sopimusten henkilöstömäärät ovat pienempiä. Kunnallisen puolen neuvottelut heijastuvat kuitenkin myös yksityisen alan sopimusneuvottelupöytiin. Fysioterapeutteja yksityissektorin neuvotteluissa edustavan Terveyspalvelualan Unionin neuvottelutavoitteista tärkeimpiä ovat ostovoimaa parantavat palkankorotukset ja kiky-tuntien poisto. Lisäksi esitetään useampivuotista palkkaohjelmaa, parannuksia perhevapaisiin, selkeyttä matkustussääntöön ja vuosilomamääräyksissä siirtymistä 5 päivää/viikko lomalaskentaan. Neuvotteluja on käyty rakentavassa hengessä ja ne jatkuvat parhaillaan.
–Tunnelma neuvotteluissa on odottava, Tiina Mäkinen kertoo. –Sopimukset tarvitaan kipeästi myös yksityiselle puolelle. Syksystä on tulossa hankala, eikä neuvotteluiden venyminen kohtele jäseniämme oikeutetusti.
