Koronaepidemia on vaikuttanut rajusti fysioterapia-alan yritystoimintaan, kertoo Suomen Fysioterapeuttien tuore jäsenkysely. Lähes 75 % vastaajista ilmoittaa asiakasmääriensä vähentyneen puolella tai enemmän. Joka kymmenes on joutunut ajamaan liiketoimintansa kokonaan alas asiakkaiden kaikottua. Monet ovat korvanneet vastaanottokäyntejä esimerkiksi etäfysioterapialla, mutta kaikkiin tilanteisiin sekään ei sovellu.
Liiton puheenjohtaja Tiina Mäkinen pitää viranomaisilta tullutta ristiriitaista viestintää osasyynä alan vaikeuksiin.
–Valtionhallinto on tuonut kyllä esille, mikä on kiellettyä tai mitä ei suositella. Ohjeita on nyt tulkittu hyvin eri tavoin, hän harmittelee.
–Kun ensin kielletään kaikki ja muutaman päivän päästä kerrotaan kuntoutuksen olevan sittenkin sallittua, kansalaisille ja palvelun ostajille jää virheellisiä mielikuvia. Kestää kauan, ennen kuin tilanne normalisoituu, Mäkinen jatkaa.
Tilanne on hankala myös kuntoutujien itsensä kannalta. Moni kuntoutusta tarvitseva ei ole saanut sitä pitkään aikaan. Erityisesti tämä on näkynyt esimerkiksi palveluasumisyksiköissä, joissa fysioterapeuttien pääsy asiakkaiden luokse on estetty. Siitäkin huolimatta, että sosiaali- ja terveysministeriö on antanut ohjeen, että kuntouttavat palvelut tulee turvata eikä vierailukielto koske hoitoa antavia ammattihenkilöitä.
Mäkinen korostaa kuntoutuksesta vastaavien tahojen, kuten Kelan, kuntien ja sairaanhoitopiirien, vastuuta palveluiden jatkumisesta niitä tarvitseville.
–Kuntoutuksesta vastaavan tahon pitää vahvistaa asiakkaille, että myös yksityiset palveluntarjoajat ovat terveydenhuollon ammattilaisia. Fysioterapeutit arvioivat yhdessä asiakkaiden kanssa erilaisia fysioterapian toteutustapoja sekä pohtivat koko kuntoutuksen jatkumisen välttämättömyyttä poikkeustilanteessa.
Tilanne kentällä on tällä hetkellä odottava. Tarjolla olevia yritystukia on haettu jonkin verran, mutta moni kokee tukien kriteerit omaan tilanteeseensa sopimattomiksi. Yrityksen tulot saattavat tulla viiveellä, jolloin asiakkaiden kaikkoaminen näkyy liikevaihdossa vasta kesällä.
Lisäksi tuet ovat usein rahallisesti liian pieniä pelastamaan tilannetta pidemmällä tähtäimellä. Koska esimerkiksi Business Finlandin edellyttämiä kehitysprojekteja on hankala käynnistää kriisitilanteessa, tukia hakeneista suurin osa on turvautunut kuntien jakamaan 2 000 euron toimintatukeen. Lähes puolet eri tukia hakeneista odottaa edelleen päätöksiä. Jos tilanne jatkuu pidempään, yritykset menevät nurin.
Suomen Fysioterapeutit vaatii valtionhallinnolta nyt tehokkaita keinoja pitää yritykset hengissä. Kun asiakkaat syksyllä palaavat terapiaan, suma on suuri. Silloin tarvitaan kipeästi tekijöitä. Ensin yritykset ajautuivat kriisiin Kelan pieleen menneestä kilpailutuksesta aiheutuneen sotkun vuoksi, sitten tuli korona.
–Toimintakykyä ylläpitävään ja edistävään kuntoutukseen pitää satsata merkittävästi, jotta poikkeustilan aiheuttama haitta jäisi mahdollisimman pieneksi. Päätökset ja tuet lisäresursseihin on saatava nyt, jotta meillä on ylipäätään yrityksiä, joissa kuntoutusta voidaan syksyllä toteuttaa, Mäkinen painottaa.
Taustaa: Suomen Fysioterapeutit toteutti huhti-toukokuun vaihteessa jäsenistölleen kyselyn koronaepidemian vaikutuksista fysioterapeutin työhön. Kyselyyn vastasi 1 166 jäsentä, joista 410 toimii yrittäjänä.
