Fysioterapeutti Sanna Laakkosella on työkokemusta aikuisten ja lasten neurologisesta fysioterapiasta sekä yliopistollisesta keskussairaalasta että yksityissektorilta. Hän toimii aktiivisesti Lasten Fysioterapia ry:n hallituksessa. Nykyisin hänellä on oma fysioterapiayritys.

Aluksi tuntui, että siirtyminen Potilastiedon arkiston käyttäjäksi on vaikea, kallis ja aikaa vievä prosessi. Päässä risteili kasa sanoja: ”omavalvontasuunnitelma, arkistonhoitaja, tietosuojavastaava, IAH-koodisto jne.” Kynnys alkaa selvitellä asiaa oli kohtuullisen korkea. Ajattelin pitkään, että odottelen ihan rauhassa ja katselen, miten asiat kehittyvät. Asiaa hetken seurattuani totesin, että mikäli haluaa olla tulevaisuudessakin toiminnassa mukana ja ajan hermolla, on pakko tarttua toimeen – ei ne asiat odottelemalla selkiydy.

Potilastiedon arkisto ja omakanta-palvelu tuo lisää läpinäkyvyyttä kuntoutuksen toteutukseen ja voisin ajatella yhteistyön asiakkaiden ja lähettävän tahon kanssa tiivistyvän entisestään. Lisäksi käytännön toiminta sujuu paremmin, kun kaikilla on kaikki tarpeelliset tiedot koko ajan saatavilla.

Selvittelin liittymistä askel kerrallaan ja huomasin, ettei kyseessä ollutkaan niin hankala prosessi, vaan itseasiassa hyvinkin selkeä. Potilastietojärjestelmän toimittajalta saa tarvittaessa nopeasti vastauksia kysymyksiin ja konkreettista apua itse liittymisessä.

Prosessin vaivalloisuus riippunee siitä, kuinka pitkällä yrityksen valmistelut asian suhteen ovat. Heti yrittäjyyden alussa tekemäni laatu-kansio olikin samalla ensimmäinen versioni omavalvontasuunnitelmasta. Muokkasin sitä siten, että siitä löytyi kaikki tarvittava tieto. Omavalvonnassa on lopulta kyse siitä, että yrittäjä tietää, miten tulisi toimia tietoturvan suhteen ja miten muokkaa oman yrityksensä toiminnan mahdollisimman tietoturvalliseksi. Eri kokoisissa organisaatioissa korostuu erilaiset asiat, mutta yhtä kaikki toiminnan tarkoitus on turvata sekä asiakkaan että työntekijöiden henkilö- ja potilastiedot. Omavalvontasuunnitelma nosti monta hyvää ja miettimisen arvoista asiaa tapetille ja helpotti itseäkin, kun asiat tuli mietittyä kerralla kuntoon – nyt prosessit ovat selkeämmät myös tietoturvan osalta.

Vaikka tietoa tulee jäsennellysti ja pureskellusti usean kanavan kautta koko ajan, Kanta herättää silti edelleen paljon kysymyksiä ja pohdintoja. Toimin ammatinharjoittajana lapsiasiakkaiden parissa ja olen kollegoilta ympäri Suomen kuullut pohdintoja Kantaan kirjaamisesta: Tuleeko kirjaamista muuttaa johonkin suuntaan, millaisia asioita sinne halutaan kirjattavaksi ja mitä laki sanoo. Pohdintaa on herättänyt erityisesti kirjaaminen ns. pitkien terapiasuhteiden aikana, kun terapiakertoja saattaa olla vuodessa jopa 90 ja asiakkaan tilanteessa tapahtuvat muutokset ovat pitkän prosessin tulosta, eikä joka kerralla ei tapahdu välttämättä muutosta. Myös palvelun käytön tuleva hinnoittelu mietityttää ja se, miten siihen osaa varautua tulevissa kilpailutuksissa.

Laatutyö on yksi tärkeimpiä osa-alueita terveydenhuollossa muun ammatillisen osaamisen lisäksi. Laatuun vaikuttavien asioiden pohtimisesta ja kouluttautumisesta sekä toimivien prosessien luomisesta hyötyy niin asiakas kuin yrittäjä. Se selkiyttää ja nopeuttaa toimintaa, kirjaamista sekä mahdollisten ongelmatilanteiden selvittelyäkin. Se työ kannattaa aloittaa jo tänään!

Katso tästä Sannan esitys ”Askeleet laadukkaaseen kirjaamiseen digiympäristössä” -koulutuksessa 18.1.2018: