Toimintakyvyn arviointi on keskeinen osa asiakkaan kokonaisvaltaista tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta. Useassa sosiaali- ja terveydenhuoltoa ohjaavassa laissa edellytetään toimintakyvyn arviointia.

Terveydenhuoltolakia, jota sovelletaan kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvan terveydenhuollon toteuttamiseen ja sisältöön, on nostettu esiin erityisesti lääkinnällisen kuntoutuksen osalta potilaan toiminta- ja työkyvyn arviointi sekä kuntoutustarpeen arviointi. [1]

Laissa Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista säädetään, että iäkkään henkilön palvelusuunnitelmassa on määriteltävä hänen toimintakykyä koskevan arvion perusteella millainen palvelukokonaisuus iäkkään henkilön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi tarvitaan.

Sosiaalihuoltolakia sovelletaan kunnalliseen sosiaalihuoltoon. Lain mukaan sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen on yksi osa sosiaalista kuntoutusta. [3]

Kansaneläkelaitoksen korvaaman lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisessä kuntoutuksen tarpeen arvioinnissa on otettava kokonaisvaltaisesti huomioon vakuutetun toimintakykyyn vaikuttavat tekijät, joita ovat lääketieteellinen terveydentila, kehon rakenteet ja toiminnot, suoritukset, osallistuminen sekä ympäristö- ja yksilötekijät. [4]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutkii väestön toimintakykyä ja yhtenäistää toimintakyvyn ymmärtämistä, mittaamista ja arviointia sote-toimijoiden kanssa. [5]

Kun asiakkaan toimintakykyä arvioidaan, seuraavat periaatteet on hyvä muistaa:

1. Tee arviointi tarkoituksenmukaisesti ja riittävän laaja-alaisesti.
2. Huomioi asiakkaan näkökulma arviointiprosessin eri vaiheissa.
3. Käytä tilanteeseen sopivia, päteviä ja luotettavia arviointimenetelmiä.
4. Varmista, että sinulla on riittävä osaaminen arvioinnin tekemiseen ja tulosten tulkintaan.
5. Suunnittele arviointitulosten pohjalta tavoitteet, toimenpiteet ja seuranta. [6]

THL:n ylläpitämä TOIMIA – tietokanta on kansallisesti tärkeä ja kasvava toimintakyvyn arviointia ohjaava ja yhdenmukaistava työväline. TOIMIA-tietokanta tuottaa luotettavaa tietoa toimintakyvyn mittaamisesta ja arvioinnista. Tietokanta sisältää mm. arviointimenetelmien perustietoja ja arvioita niiden pätevyydestä, toistettavuudesta ja käyttökelpoisuudesta. Näillä tiedoilla tuetaan menetelmiä käyttäviä terveydenhuollon ammattilaisia valitsemaan eri käyttötarkoituksiin näyttöön perustuvia ja käyttökelpoisia arviointimenetelmiä. Lisäksi tietokantaan on koottu suosituksia ja ohjeita toimintakyvyn arvioinnista aihepiireittäin mm. ikääntyvät, työikäiset, vaikeavammaiset. [7]

Toimintakyvyn arviointimenetelmien yhdenmukaiseen käyttöön tulisi kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota. Kuopion yliopistosairaalan erityisvastuualueella toteutettiin julkisissa fysioterapiapalveluissa toimintakyvyn arviointimenetelmien käytön kartoitus vuosina 2016 –2018. Siinä ilmeni, että alueen fysioterapiapalveluissa on käytössä lähes sata erilaista toimintakyvyn arviointimenetelmää. Merkittävä huomio oli, että menetelmien käytön alueellinen kattavuus vaihteli selvästi eri sairaanhoitopiirien välillä sekä kunkin sairaanhoitopiirin sisällä. [8]

Toimintakyvyn arvioinnin välineiden yhdenmukaisen käytön lisäksi on tärkeää kirjata saadut toimintakyvyn arvioinnin tulokset yhdenmukaisesti. Yhdenmukaista kirjaamista tukevat esim. erilaiset fraasit. Ne voivat olla ns. rakennefraaseja, joissa mittarin tuloksesta laaditaan kirjaamispohja, josta käy selville tulosten esittämisen ”sisällysluettelo”. Fraasi voi olla myös ns. täydennettävä fraasi, jossa samana toistuva palvelu (esim. kävelytesti) kuvataan sanallisesti yhdenmukaisella tavalla kaikkien teksteissä, mutta sitä täydennetään yksilöllisesti kunkin potilaan ryhmässä tapahtuneen tuloksen osalta.

[1] L1326/2010, Terveydenhuoltolaki, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326, viitattu 25.11.2019.

[2] L980/2012, Laki Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980, viitattu 25.11.2019.

[3] L1301/2014, Sosiaalihuoltolaki, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301, viitattu 25.11.2019.

[4] L145/2015 Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150145, viitattu 25.11.2019

[5] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019, https://thl.fi/fi/web/toimintakyky, viitattu 25.11.2019.

[6] THL 2019, https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/toimintakyvyn-arviointi/arvioinnin-perusteita, viitattu 25.11.2019

[7] THL, TOIMIA-tietokanta 2019, https://www.terveysportti.fi/dtk/tmi/koti, viitattu 25.11.2019.

[8] Marja Arkela ja työryhmä: Toimintakyvyn arviointimenetelmien kartoitus julkisissa fysioterapiapalveluissa KYS-Erva-alueella 2016 – 2018. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. Julkaisematon raportti 14.5.2019.